Av on kuin häiriintynyt anoppi, joka yrittää hiljalleen nakertaa

valtion virastossa töissä, joka on täynnä näitä ap-anoppeja. Yhtä helvettiä!

Up

Näin on. Pilkkaa ainakin oikeinkirjoitusta jos muuta ei keksi.

Monet anopit ovat tuollaisia, mutta miksi?

Vierailija kirjoitti:

kaiken ilon, ylpeyden ja itsekunnioituksen salakavalla tavalla miniältään. Kaikki haukutaan ensin seläntakana ja sitten päin naamaa. Mikään ei riitä, mikään ei kelpaa. Sellaista tapaa olla olemassa ei ole, että se kelpaisi av:lle tai anopille. Jos iloitset jostain, tulee anoppi tai av ja muutamalla sarkastisella tai julkean pirullisella letkautuksella vetää sinut takaisin omalle paikallesi, jonnekin kuoppaan maan matoseksi.

Minä olen oikeassa, sinä et ole mitään, ja olet idiootti kun et sitä itse tajua, julistaa av-anoppi!

No mitä välii, jos sun anoppis on tuollainen, mietippä nyt että täällä on meitäkin, joilla on tuollainen äiti. Kumpi on kamalampaa. Av ei ole mitään siihen ikävään seikkaan verrattuna, pelkkä paska palsta.

Ihan kun mun anoppi! :D On niinkin huonotapainen, että ilkesi kysyä mieheltä mitä hänen ja exänsä koiralle kuuluu. Eiköhän tuo ole jo manan majoilla koko koira, kun erosta pitkälti yli vuosikymmen.. Koitti ärsyttää mua, mut mä vaan nauran seläntakana koko tärähtäneelle kurpalle! :'D

Täällä kirjoittelevista nuorista suuri osa on niin ilkeitä jo nyt, että heistä tulee kyllä takuuvarmasti ilkeitä ja kiukkusia anoppeja sekä sellaisia vaihdevuosihirviöitä, mitä historiassa ei ole koskaan ennen nähty.

Todella söpöä, että anoppini kuvittelee mun olevan huolissaan hänen juomisestaan, vaikka poikansa on. Ei meinaa millään uskoa, että minulla ei edes ole sellaista valtaa mieheen, että voisin häntä manipuloida. Itse tuntuu sitä harrastavan paljonkin. Ei tunnu tuntevan poikaansa ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Monet anopit ovat tuollaisia, mutta miksi?

No miksi? Koska ovat katkeria ja vanhoja. Varsinkin jos miniä on kaunis ja hoikka ja vielä menestynytkin, niin johan anoppia ketuttaa. Poika ei enää ehdi antamaan niin paljon huomiota äidilleen kuin ennen vaimoa.

Ei tarvitse olla edes hoikka ja menestynyt..

Pähkinänkuoressa: Aivan kun mua edes liikuttaisi hänen mielipiteensä minusta.

Mun anoppi ei jotenkin kestä sitä, etten jaksa provosoitua hänen lapsellisista provosointi yrityksistään. Hän ei kestä etten pidä häntä ystävänä, jota voisi kuitenkin kohdella, kun halpaa makkaraa, kun siltä tuntuu. Että hän on mulle vaan toinen ihminen.

Tää oli hyvä! Osu ja uppos :D

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppi ei jotenkin kestä sitä, etten jaksa provosoitua hänen lapsellisista provosointi yrityksistään. Hän ei kestä etten pidä häntä ystävänä, jota voisi kuitenkin kohdella, kun halpaa makkaraa, kun siltä tuntuu. Että hän on mulle vaan toinen ihminen.

Hyvin sanottu. Minun anoppini on saanut minut provosoitumaan lapsellisilla jutuillaan. En vaan osaa antaa olla jos joku yrittää muovata muille itsestäni jotain sellaista mitä en ole. Eli keksii perättömiä juoruja, haukkuu puhelimitse mitä ala-arvoisimmilla ilmaisuilla. Sitten kun poikansa on saanut tästä kuulla minulta, ja jututtaa äitiänsä, anoppi heittäytyy marttyyriksi ja valehtelee pokkana että minä olen aloittanut kaiken. Yleensä ei soittele paitsi humalassa. Sitten saattaa hampaita kiristellen vedota muistiin ja olla pahoillaan jälkikäteen.

En ennen uskonut näihin anoppi-legendoihin, mutta nyt uskon kun itse olen hirviö-anopin saanut.

Mun anopilla on sangen vajaa-älyinen tapa nauraa pilkallista tekonaurua, samalla katsoen muka halventavasti, jos kerron jotain itselle sattunutta kommellusta, vaikka itse nauran kaikkein koviten! :D

(Miksi mä edes kertoisin sellaista, jos mä sitä jotenkin kamalasti häpeäisin..)Osaan kyllä nauraa itselleni, hän ei..

Vatipää joka oikeasti varmaan kuvittelee, että kukaan olis hänen arvostustaan vailla. Ennen sai mut provosoitua käyttäytymään huonosti. Nykyään katson kun ulkopuolelta skitsoilujaan. Miksipä en katsoisi, hänellähän niitä ongelmia tuntuu olevan ei mulla! :D

(Väitti mun laittaneen hellan täysille, kun ruoka meinasi palaa pohjaan. En osaa edes käyttää ko. hellaa, että..)

Kaikki vaan naureskellaan eukolle. Edessäpäin tietysti mielinkielin, että sopu säilyy.

Anopin puhe kuulostaa sellaselle rumaäänisen linnun määkimiselle "määk määk määk"! ja mun pitäis aina ottaa häneen jotain kantaa. Negatiivinenkin huomio käy tai oikeammin se olis jopa toiveena. En ymmärrä miksi se, että olen ihan vaan oma itseni ärsyttää häntä, vaikka kuinka neutraalisti koitan olla.