Aikuiset yökylässä

Onko ihan tavallista, että isäntäväki joutuu olemaan kuin palvelijoita? Eli vieraat eivät voi tehdä mitään itse?!

Ei esim. auteta ruoanlaitossa tai muissa keittiötöissä, ei voida auttaa sänkyjen laitossa, ei tuoda mitään tuliaisia...?

Missä hyvät tavat?!

Missä sinun hyvät tavat?

Minä kyllä vieraani "passaan" silloin harvoin kun niitä yökylässä on.

Koko aika menee siihen, kun pitää kertoa mitä voi tehdä ja missä mitäkin on. Parempi, että istuu sohvalla sen aikaa. Tuliaisia on kyllä kiva saada.

ainakin sänkyjen laittoon. Miehet yleensä menevät auttamaan saunapuiden tekemisessä ja saunan sytyttämisessä, pitävät sitä hauskana, ja samalla ovat mielummin juttuseurana kun jäävät yksin olkkariin istumaan.

Samoin naiset ovat seuranani keittiössä ja samalla yleensä tekevät jotakin vaikka en edes pyydä.

Kyllä oletan että aamulla vähän korjaavat sänkyjään kasaan ja aina ovat niin tehneetkin.

Yksi vieras ärsyttää suunnattomasti enkä olekaan missään väleissä enää. Seuraa ja papattaa taukoamatta perässä eikä yhtään auta vaikka ähkin ja puhkin painavien sänkyjen ja patjojen kanssa.

joku istuisi ja katselisi, kun minä teen kaikki. Onhan se ihan normaalia, että autetaan.

joitakin on mukava passata mutta toiset on sellaisia että eivät mitään tee vieraiden eteen mutta kun ovat itse vieraita,odottavat täydellistä palvelua.semmoiset ei ole mukavia.

Mutta en halua ketään keittiöön ellen pyydä

Jos mulla käy vieraita en oleta että pyytämättä auttelisivat jos ovat vain päivävierailulla enkä tarjoa ruokaa. Mut yökyläs jos ovat ja syömässä loukkaa kyl jos ei huomata apua tarjota. Mä kyl rohkeasti ja ystävällisesti itse pyydän apua jos sitä tarvitsen. Ei oo ainakaan vielä kukaan kehtanut kieltäytyä ja uudestaan ovat kylään tulleet.. :)

mun mielestä, ettei yhtään auteta.

HALUAN passata mun vieraita viimesen päälle!

eli vieraat esim istuu keittiössä viinilasi kourassa kun mä viimeistelen kattausta tms, yleensä on kyllä ruuat valmiina ja pöytä koreana kun tulevat,

samoin olen vierashuoneen laittanu lakanoineen valmiiksi.

no ehkä ruuan jälkeen jotku korjaa astioita pöydästä mut käsken istumaan ja nauttimaan :-)

ja tietenkin siivoan talon ennen vierailua ja korjaan pedin ym. sen jälkeen. pesen lakanat ja pyyhkeet.

ei kai kylään kukaan tuu huhkimaan! eri asia jos pyydetään talkoisiin tms. auttamaan.

musta itsestänikin on kiva kun joku passaa, ja vuoroin vieraissa käydään!

miehen sellaisista sukulaisista en välitä, jotka odottavat vain että ruoka tulee lautaselle, eivätkä edes tuo mitään tullessaan.Meillä on kuitenkin pienet tulot ja henkilöitä perheessä kolmin-tai nelikertaisesti heihin kaikkiin verrattuna.

ja saa itse laittaa kaiket ruuat, viedä kassikaupalla ruokaa sinne ja sitten vielä lähtiissä meille sanotaan että nähdään taas ja tuutte kylään sitten taas joskus vähän paremmalla aikaa. Jossakin välissä meidän lapset oli levitelly lelujaan olkkarin lattialle ja oli aikas sekaisen näköistä, niin emäntä alkoi voivottelemaan että eipä uskos että kakstuntia siivosin täällä ennenkuin te tulitte.



Siis meidät oikeesti kutsuttiin kylään mut sitten ei kuitenkaan oltukaan tervetulleita... eipä oo käyty toiste.

asutaan 500km päässä toisistamme ja kaksi kertaa vuodessa ovat meillä ja toiset kaksi me heillä.



Ollaan sovittu perheen äidin kanssa että silloin kun ollaan kylässä toinen passaa ja toinen seurustelee näin kumpikin saa kaksi viikonloppua vuodessa olla passattavana.

Jos vanha ja huonokuntoinen sukulainen tulee kylään, hän on tietenkin passattava henkilö. Suurin osa yökyläilijöistä kuuluu meillä sellaiseen "välimuotoryhmään", että tarjoutuvat auttamaan ja joissakin asioissa voivatkin auttaa, mutta ruoanlaittovastuu ym. kuuluu tietenkin isäntäväelle. Silti on mukavaa, kun vieraat auttavat esim. ruokapöydän tyhjentämisessä. Tai vaikka touhuavat lasten kanssa silloin kun isäntäväki tekee keittiöhommia. Sitten on joitakin harvoja sellaisia yökyläilijöitä, jotka osallistuvat kaikkeen, perunankuorintaa myöten. Meillä on yksi tällainen tuttavaperhe; vuorotellen kyläilemme toistemme luona ja ollaan sovittukin, että olemme toistemme luona "kuin kotonamme". Silloin se tekee, joka ehtii. Lapsia on meillä molemmilla perheillä neljä ja lasten hoidon/auttamisen suhteenkin pätee sama, kuka tahansa aikuinen voi tarvittaessa auttaa kenen tahansa lapsen kanssa. Vain hyvin harvan ihmisen kanssa tällainen "omana itsenä olo" ja rentous todella toimii.

reviirille ilman lupaa. Kysyn, voinko auttaa. Jos isäntäväki kertoo, miten voin auttaa nin autan. Muuten istun kuin tatti paikoillani ja juttelen mukavia.