Tapailun ja seurustelun raja?
Niin...missä menee tapailun ja seurustelun raja? Siinä mihin se sovitaan? Missä se yleisesti ottaen teidän mielestänne menee?
Olen tapaillut erästä miestä pari kuukautta. Ensin käytiin kahvittelemassa ja ennen kuin seksi tuli mukaan molemmat ehkä ajatteli, että se on sitten vain sitä hauskanpitona ja se siitä. Noh näin ei käynyt, molemmat viihtyy toisen seurassa. Ikävöidään, viestitellään, soitellaan. Seksi on mahtavaa, mutta meillä on myös paljon yhteistä. Käydään leffassa, syömässä, teatterissa ym., suukotellaan, halataan ja katsotaan tv:tä. Nähdään kiireiden ja eri asuinpaikkojen vuoksi suhteellisen harvoin, mutta pyritty siihen, ettei edellisestä tapaamisesta ois ainakaan paria viikkoa kauempaa...silloin ollaan yleensä useampi päivä yhdessä.
Ollaan sovittu, että ei tapailla muita. Hän ei halua tapailla muita, eikä halua, että minä tapailen muita, mutta hän ei ole valmis vakavaan suhteeseen. Miten tää pitäisi tulkita? Onko tässä vaan kyse virallistamisesta vai häh?
Kommentit (11)
jos haluaa vain lasillisen maitoa.
Miksi hän sitoutuisi vakavaan suhteeseen kanssasi, jos saa seksiä helpommallakin. Tämä on tylysti sanottu, mutta mielestäni seksi kannattaisi säästää avioliittoon. Tuollaisella "tapailulla" rikkoo vain itseään pitemmän päälle.
Ei olla vielä kumpikaan esitelty kenellekään, ei myöskään olla puhuttu asiasta. Molempien kaverit kyllä tietää. Itselläni on lapsia ja molemmat ollaan vasta jokin aika sitten erottu, joten ei haluta hätiköidä.
Ei halua virallistaa suhdetta mutta toisaalta ei tykkää siitäkään jos tapailisit muita. tuore ero voi olla syynä että haluaa rauhassa pohtia ja katsella miten homma etenee. Kannattaa kuitenkin sinulla miettiä ja seurata miten pitemmän päälle mies toimii. Jos mies parinkaan kuukauden kuluttua "ei halua hätiköidä" eli esitellä sinua kavereilleen eikä perheelleen, kannattaa miettiä onko tosissaan kanssasi vai oletko hälle vain panokaveri.
jos haluaa vain lasillisen maitoa.
Miksi hän sitoutuisi vakavaan suhteeseen kanssasi, jos saa seksiä helpommallakin. Tämä on tylysti sanottu, mutta mielestäni seksi kannattaisi säästää avioliittoon. Tuollaisella "tapailulla" rikkoo vain itseään pitemmän päälle.
millä nimityksellä suhdetta kutsuu, jos molemmat kuitenkin tietää missä mennään?
Mun mielestä seurusteluasteella ollaan silloin, kun ei ole enää soveliasta hengailla muiden kanssa sillä mielellä. Mutta kukin määrittelee omat suhteensa. Teillä nyt on tuommoinen ja jos se molemmille riittää, niin mikäs siinä. Ehkä siitä tulee jonain päivänä jotain enemmän tai sitten jää laastarisuhteeksi.
Luultavasti tyyppi ei vaan halua vielä ajatella yhteisiä asuntolainoja tai muuta vastaavaa.
on tapailua niinkauan kun se pysyy ystävyystasolla, eli korkeintaan pientä halailua, ei suudelmia tai seksiä. Niiden tullessa kuvioon seurustellaan.
Simppeliä.
Jos haaveilet avioliitosta, yhteisestä kodista ja lapsista, niin vaihda miestä.
on tapailua niinkauan kun se pysyy ystävyystasolla, eli korkeintaan pientä halailua, ei suudelmia tai seksiä. Niiden tullessa kuvioon seurustellaan.
Oikeesti, miltä vuosikymmeneltä te ootte?
kuin kumpikin saa muun ajan viettää omaa elämäänsä kuten haluaa, mutta jos alkaa olla rajoituksia tyyliin "et sitten tapaile muita", se menee seurusteluksi.
Tosin jos toinen ei kerran vakavaa suhdetta haluaisi, tekisin selväksi että ok, tää on vaan seksiä ja ajanviettoa, ja pidän silmät auki tässä samalla ja kattelen "sitä oikeaa"... Ja noinpa entisessä elämässäni toiminkin, ennen "oikeaa" sitoutumista.
Ei vielä niin vakavaksi kehkeytynyttä.
kyse on pelkästä seksisuhteesta. No more.