Kuvaile siedettävää parisuhdetta. Millainen on " suhde " jota tulisi vielä

Jollekin siedettävää on se, ettei ukko hakkaa saraalakuntoon (vaan läpsii kevyemmin), toiselle pitää olla menestyvä ja komea mies, joka jaksaa ja haluaa keskustella henkeviä ja olla peto sängyssä.



Itselleni riittää, että toinen on täyspäinen aikuinen, otaa vastuuta ja on ystävällinen ja omilla aivoillaan (pätevästi ja luovasti) ajatteleva ja kohtuulisen huumorintajuinen. Ja ulkonäöltään siedettävä. Tuolta pohjalta parisuhdekin toimii. Muu on plussaa.

Pariskunnalla on kaksi pientä lasta ja takana yövalvomisten putki. Toisen tekemiset ärsyttävät todella paljon koko ajan. Vaimo pihtaa ja sillä on kauheat jenkkakahvat. Ukko on kiukkuinen kun töissä stressiä.



Jos pariskunta tässä vaiheessa kokee "kasvaneensa erilleen", pitäisi ehkä vähän jaksaa tsempata ja katsoa muutama vuosi eteenpäin. Kummasti toisen naama alkaa taas näyttää paremmalta, kun lapset kasvaa ja yöunet on kokonaisia.



Nimim. kokemusta on. ;)

Minusta suhdetta pitää jatkaa yli satunnaisten kyllästymisten, ihastumisten jne. Vasta jos on joku sietämätön konflikti tai epäsopivuus, eikä toisella ole ollenkaan halua työstää asiaa (tai asia ei muutu työstämällä), voi eroa miettiä tosissaan.



Lisäksi tietysti törkeät teot ovat oman juttunsa, en olisi moninkertaisen väkivaltarikollisen kanssa, vaikka kuinka olisi muuttunut. Pedofiileistä tms. puhumattakaan. Joku iso luottamuksen pettäminen voisi olla vastaava.

että jatkan suhteessa, jossa ulkoiset puitteet ok, rahaa on, lomamatkoja tehdään. Miehelle kaikki tuntuu sopivan, jos ei oteta huomioon säännöllisesti toistuvia "kohtauksia", joissa minut sanallisesti lyödään maanrakoon, useimmiten 3-vuotiaan lapsen läsnäollessa. Viimeksi jouluaattona mies sanallisesti "käveli" ylitseni, kun olin kertonut lapselle, mitä tehdään. Lapsi änkytti, "mutta kun äiti sanoi...", johon mies totesi, että äiti ei päätä tässä perheessä mitään, hän päättää.



Avioliittoa takana 5v., "suhdetta" 8v. En tiedä, kuinka paljon lapsi kärsii tilanteesta, koska hyviä hetkiä, yhteisiä retkiä ym. on. Seksitöntä elämää (miehen haluttomuuden vuoksi) takana useampia vuosia.

jos pystyt pitämään itsesi ihmisenä, katsomaan muita silmiin ja pitämään itsesi arvokkaana ihmisenä.

tuli vaan mieleen...nimim.meillä kanssa oli seksitön suhden (miehen halusta) ja muunlaista henkistä kiusantekoa sieltä päin.

Luulin että haluan jatkaa lasten takia, mutta kun mies halusikin itse eron, lähdin ja nyt olen paljon kevyemmällä mielin ja onnellinen. Tiedän miten minua saa kohdella ja mitä ansaitsen.

että jatkan suhteessa, jossa ulkoiset puitteet ok, rahaa on, lomamatkoja tehdään. Miehelle kaikki tuntuu sopivan, jos ei oteta huomioon säännöllisesti toistuvia "kohtauksia", joissa minut sanallisesti lyödään maanrakoon, useimmiten 3-vuotiaan lapsen läsnäollessa. Viimeksi jouluaattona mies sanallisesti "käveli" ylitseni, kun olin kertonut lapselle, mitä tehdään. Lapsi änkytti, "mutta kun äiti sanoi...", johon mies totesi, että äiti ei päätä tässä perheessä mitään, hän päättää. Avioliittoa takana 5v., "suhdetta" 8v. En tiedä, kuinka paljon lapsi kärsii tilanteesta, koska hyviä hetkiä, yhteisiä retkiä ym. on. Seksitöntä elämää (miehen haluttomuuden vuoksi) takana useampia vuosia.

- jossa on fyysistä tai henkistä väkivaltaa/alistamista

- toistuvaa pettämistä

- jos joutuisi elämään jatkuvassa tai toistuvassa pelossa (päihteet, uhkapeli)



Nuo nyt tulee ensimmäisenä mieleen. Joskus on vaikeampaa ja joskus menee hyvin. Ehken kuitenkaan avioeroa ota lattialla lojuvien likaisten sukkien takia...

koska kyllä siitä voi ennen pitkää aiheutua lapselle jotain ongelmia jos hän näkee että iskä ei arvosta äidin mielipiteitä yhtään eikä vanhemmat pysty vetämään kasvatusasioissa yhtä köyttä vaan jos äiti sanoo jotain niin isi peruu sen tai päinvastoin.

että jatkan suhteessa, jossa ulkoiset puitteet ok, rahaa on, lomamatkoja tehdään. Miehelle kaikki tuntuu sopivan, jos ei oteta huomioon säännöllisesti toistuvia "kohtauksia", joissa minut sanallisesti lyödään maanrakoon, useimmiten 3-vuotiaan lapsen läsnäollessa. Viimeksi jouluaattona mies sanallisesti "käveli" ylitseni, kun olin kertonut lapselle, mitä tehdään. Lapsi änkytti, "mutta kun äiti sanoi...", johon mies totesi, että äiti ei päätä tässä perheessä mitään, hän päättää. Avioliittoa takana 5v., "suhdetta" 8v. En tiedä, kuinka paljon lapsi kärsii tilanteesta, koska hyviä hetkiä, yhteisiä retkiä ym. on. Seksitöntä elämää (miehen haluttomuuden vuoksi) takana useampia vuosia.