3 ja 5-vuotiaitteni huonontunut käytös
Onko se nyt tää kesäloma kun lapsilla ei ole erityistä ohjelmaa vai ikä vai mikä kun yhtäkkiä elämä on lasteni kanssa kovin hankalaa? Tappelevat, uhmaavat, kiukuttelevat minkä kerkiävät. Syövät huonosti, marisevat, sotkevat ja kaikin tavoin saavat vanhempien pinnan kiristymään. Ovat olleet kovin helppoja tähän asti pieniä jaksoja lukuunottamatta, mutta nyt jo muutama kuukausi menty näin. Kuria on yritetty pitää normaaliin tapaan ja rytmitkin säilyttää ja tekemistäkin on järjestetty, mutta ei tunnu auttavan, ollaan ihan ihmeissään....vinkkejä?
Kommentit (18)
Ihana kuulla, että muillakin. Lomalla ollaan, lapset ovat olleet kotona kesäkuun alusta saakka, ja yhtä marinaa, tyytymättömyyttä, valitusta, vaatimuksia, tappelua tämä on.
Todellakin lapsille on järjestetty vaihtelua: on lintsiä, korkeasaarta, kyläilyä, piknikkiä, uintireissuja ja toki ihan leppoisaa ja rauhallista kotielämääkin. Silti näin. Tuntuu, että mikään ei ole hyvin, ja se saa äidin turhautumaan.
Meillä on 2 ja 5- vuotiaat ja koko ajan tappelevat. Tähän asti olleet kotona mutta esikoisella on ollut kerhoja ja kuopus ollut mukana yhdessä kerhossa minun ja isovelin kanssa.nyt kun kerhot on ohi niin meno on aivan hurjaa. töihin tässä tekee mieli lähteä lepoon lapsista. Oonkin ollu jo 6 vuotta kotona että varmaan töihin meno paikallaan.
Ymmärrän kyllä, kun ovat tottuneet leikkimään joka päivä tuttujen kavereiden kanssa, ja nyt saavat tuijottaa siskon/veljen naamaa koko päivän. Puistossa ei ole tuttuja lapsia, eikä leikki lähde oikein käyntiin. Naapurissa ei asu lapsia ja päiväkodin tutut kaverit ovat kuka missäkin.
Meillä on aivan samanlaista menoa ollut viimeiset pari viikkoa. Lapset olleet koko kesän kotona. Mutta todellakin kiristävät äidin pinnaa.
nyt mun tarvitsema lelu on velin kädessä, ja sisko käveli mun käteen just kun se mun käsi heilahti.
Että sillä tavalla. Mukavaa kuulla, että en ole yksin.
ja lohduttavaa kuulla, ettei meidän lapset ole ainoita kesäsekoja.. Sekä minä, että lapset mennään pitkin seiniä. Voih, alkais jo normaalit arkirutiinit!!
täällä todella lasketaan päiviä koulun alkuun....
kaikki on kuin meidän elämästä. Mä olen niin itseenikin pettynyt, kun pinna palaa joka päivä. Iltaan asti jaksan yleensä selittää, ohjata, toimia järkevästi, mutta illalla huudan, ärisen, pauhaan, mäkätän. Huokaus.
Kun ovat samaa sukupuolta ja melkein samanikäisiä, tappelevat, mutta myös sopivat.
On niiiiiiiin kätevää, kun niillä on samat leikit. Koska ovat samanikäisiä käytännössä, pätevät samat säännöt.
Näppärää. Kyllä kannatti tehdä kaksi lasta perä perää ja luojalle kiitos ovat samaa sukupuolta. Mun hermoillani ei kestäisi muuta tilannetta.
Täällä veljekset 4v ja 6v, meno melkoista varsinkin iltaa kohden. Tilannetta hankaloittaa meillä erityisesti se, että isommallla on jo laaja kaveripiiri lähiympäristössä, mutta pienemmän parhaat kaverit ovat vielä ne päiväkodin jokapäiväiset leikkikaverit, jotka asuvat kauempana. Pienempi tietysti olisi mukana menossa ja paljon tietysti saa ollakin, mutta välillä ymmärrettävästi isoveli kaipaa pelkästään sitä omaa kaveriseuraa ja siitäkös soppa syntyy :(
Mutta viikon päästä alkaa meidänkin tenavilla hoito/eskari ja näkevät taas vanhoja tuttuja! Itse palaan töihin jo maanantaina, saa mies paimentaa laumaansa vielä viikon itsekseen :)
Tarkoitat varmaan veljen etkä velin??
meillä on kyllä varsin samanlaista menoa myös päiväkotipäivien iltoina ja viikonloppuisin. Pojat 5.5 ja lähes 4v. Päivittäin upeita, sopuisia mielikuvitusleikkejäkin, mutta tappelua, käninää, vinkunaa, marinaa, uhmaamista, inttämistä jne., niin että hermot menee monta kertaa päivässä. Ja yskin ja yhdessä kaikenlaisia älyttömyyksiä, tarkalleen kielletyiksi tiedettyjä puuhia. Huonoa käytöstä ja riehumista ihmisten ilmoilla, niin ettei paljon minnekään tee mieli lähteä...
Ihanaa tämä lapsiperheen elämä. Vaan nyt ovat taas niin suloisen näöisiä nukkua tuhistessaan, että koen huonoa omaatuntoa ja vilpittömästi ihmettelen miksi poltin hihani tänääkin useampaan kertaan.
Kesälomalla ollu kumpiki neiti, seitsemän ja viis vuotiaat, ja kyllä täällä kohta alkaa äitikin laskemaan päiviä koulun aloitukseen ja siihen kun syyskuun alussa alkaa viis vuotiaalla päiväkoti ;D
Varsinki esikoisen mielestä kesälomalla tyyyylsäääää ja ei oo mitään tekemistä... Ekan ois kuulemma pitäny alkaa heti siitä mihin eskari loppui, sillon se jakso vielä naurattaa, että ootapa muutama vuosi on toinen ääni kellossa, mutta kohta alkaa kellot kilkkaa vanhempien päässä.
Huh-huh, pari viikkoa vielä katotaan millaiseksi arki sen jälkeen muodostuu. =)
Kun ovat samaa sukupuolta ja melkein samanikäisiä, tappelevat, mutta myös sopivat. On niiiiiiiin kätevää, kun niillä on samat leikit. Koska ovat samanikäisiä käytännössä, pätevät samat säännöt. Näppärää. Kyllä kannatti tehdä kaksi lasta perä perää ja luojalle kiitos ovat samaa sukupuolta. Mun hermoillani ei kestäisi muuta tilannetta.
Välillä on äidillä ja isällä pinna niiiin kireellä! Hankalimpia ovat sadepäivät (esim. eilen). Juoksevat vain ympyrää ja roikkuvat toistensa tukassa kiinni! Ei auta, vaikka rakentaisimme lasten kanssa majaa tms. vaan he tappelevat taukoamatta!
Loma mennyt yllättävän hyvin MUTTA ovat kyllä välillä kuin kissa ja koira ja paikat ei meinaa millään pysyä millään mallilla. Ja tosiaan just se haluttu lelu on sisaruksen kädessä! Stana! =)
3v ja 6v tappelevat aamusta iltaan, kiukkuamista äksyilemistä... Tuntuu, että ovat totaalisen kyllästyneitä katselemaan toistensa pärstävärkkejä... ihan sama missä ollaan ja mitä tehdään. Ai luoja mä vartoon sitä päivää kun eskari alkaa...