Mistä ihmeestä sen tietää,kuka on se oikea?
Kommentit (15)
Enkä osaisi kuvitella itseäni siihen kiikkustuoliin kenenkään muun kanssa!!
sulle on itsestäänselvää ettei kukaan muu voi olla häntä ihanampi ja sinulle paremmin sopiva. Silloin et yhtään epäile suhdettanne ja tulevaisuuttanne vaan tiedät että haluat olla tämän kyseisen henkilön kanssa loppuikäsi ja hyväksyt tietenkin myös hänen puutteensa sillä se oikea ei silti tarkoita täydellistä ihmistä.
On olemassa ihmisiä, joilla on erilaiset tehtävät elämässämme...
Itse olen tavannut "soul maten" johon olin todella todella rakastunut vuosia, mutta yhteiselosta ei silti tullut kuin tuskaa. Hän on (tai oikeastaan oli, aikansa, sen aikaa kunnes opin häneltä sen mitä opittavaa oli) se oikea jossain kuuvuosissa, yli-inhimillisesti.
Sitten taas rakas mieheni, jonka kanssa olemme toisaalta aika erilaisia ja johon en rakastunut silmänräpäyksessä, on minulle tismalleen se oikea jakamaan tämä elämän kanssani
muuttua, ihmiset, elämä ja tilanteet muuttuu. Kaikki morsiamet uskoo ikuiseen rakkauteen, mutta puolet eroaa.... Uskon senhetkisiin oikeisiin. Joillain se kestää koko ikän pikkuhiljaa kehittyen, toisilla on monta "sitä oikeaa" joka vaihtuu elämän myötä...
sulle on itsestäänselvää ettei kukaan muu voi olla häntä ihanampi ja sinulle paremmin sopiva. Silloin et yhtään epäile suhdettanne ja tulevaisuuttanne vaan tiedät että haluat olla tämän kyseisen henkilön kanssa loppuikäsi ja hyväksyt tietenkin myös hänen puutteensa sillä se oikea ei silti tarkoita täydellistä ihmistä.
että se oikea ei ole löytynyt, vaan naimisiin mennään muista syistä!!
mä luulin 23v sitten että tuo mies on minulle se ainoa ja oikea, mutta nyt en oo enää ollenkaan varma...tosi en tiedä löytyskö tosta "parempaakaan"....
ihan vaan siitä että me ollaan ihmisiä, me petetään, masennutaan, ollaan liian laiskoja tai liian nalkuttavia sille omalle rakkaalle ja sille oikeallekin kyllä.
Ei ole mitään sitä yhtä oikeaa jonka kanssa kaikki on helppoa ja kepeää ja kaikki loksahtaa paikoilleen silmänräpäyksessä ja siinä pysyy.
Nuorena ja naivina minäkin tuohon lankaan menin, mutta en enää. Ihmissuhteet on monimutkaisia, samoin ihmisten välinen kemia, ei ole mitään "niks naks yhteen ja siinä pysytään" -kemiaa. Kaikki on kiinni tahdosta ja taidoista ja rakkaudesta.
Kun se oikea astuu elämään, sen kyllä tietää. 12 vuoden jälkeenkin yhä olen sitä mieltä että mieheni on se AINOA oikea. Vaikka enää ei olla vastarakastuneita ja elämään on mahtunut vaikeuksia ja vaikeita aikoja, on mieheni läheisyydessä NIIN hyvä olla. Hän ymmärtää minua, huumorintajumme käyvät yheen, kekustelumme ovat mielenkiintoisia ja perheen arjen pyörittäminen yhdessä on enemmän kuin mistä olisin ikinä osannut haaveilla.
Tottakai 12 vuoteen on mahtunut aikoja jolloin on kysytty juuri sitä papin teroittamaa tahtoa rakastaa, mutta huonoja aikoja on aina seurannut hyvät ja entistä tiiviimpi yhteiselo, kun vaikeiden aikojen yli on päästy yhdessä.
Mutta voin sanoa, että ketään toista ihmistä en arvosta niin korkealle kuin omaa miestäni.
mistä tietää.että se kaikki kannattaa? Joku puhui vaikeista ajoista,meillä on niitä yllinkyllin.Mies pari kertaa ollut väkivaltainen,lapsilleni sanonut erittäin pahoja asioita,ts.he ovat pelänneet miestä. ap
ei vain siitä toisesta osapuolesta.
Mutta tuo ihanuuskin on vähän sellaista ja tällaista. Mulle se oikea on sellainen sopiva, jonka kanssa arjessa sujuu. Tuntuu, että toinen on tuttu ja läheinen. Kumppani, ystävä. Ja seksikin sujuu. Silmälle ilo.
Kun yhdessä tulee hyviä kokemuksia, niitä ei noin vain halua vaihtaa pois sellaiseen, jonka kanssa ei ole vielä mitään historiaa.
mistä tietää.että se kaikki kannattaa? Joku puhui vaikeista ajoista,meillä on niitä yllinkyllin.Mies pari kertaa ollut väkivaltainen,lapsilleni sanonut erittäin pahoja asioita,ts.he ovat pelänneet miestä. ap
kyse ei ole "siitä oikeasta".
Jos voit olla hänen kanssaan oma itsesi, tunnet olevasi hyväksytty, tunnet kuuluvasi hänen kanssaan yhteen ja sinulla on hyvä ja rauhallinen olo, niin hän on se oikea.
Näillä eväillä olen ollut onnellisesti parisuhteessa 11 vuotta enkä ole hetkeäkään epäillyt, ettenkö ole naimisissa ihan oikean miehen kanssa. :)
Ei se välttämättä tee miehestäsi "väärää", mutta hänen pitäisi hakea siihen apua. Kuka tahansa voi hairahtua, mutta jatkuvana tuollainen käyttäytyminen vahingoittaa perhettänne. Sinuna en katsoisi sitä sormien lävitse.
Kuulostaa prinsessasadulta, jos on vain yksi ainoa oikea. Elämässä ei ole niin yksinkertaista. Yhdessäolo vaatii sitoutumista ja päätöstä pysyä yhdessä molemmilta osapuolilta.
Usein ensimmäinen vuosi-kaksi on rakastumisaikaa, jolloin toinen tuntuu niin vetoavalta ja ihanalta. Sitten ropistaan alas ja tulee niitä epäilyksiäkin.
Elämässä tilanteet vaihtuvat ja ihmiset muuttuvat. Se vaatii työtä että kasvetaan yhdessä toisen kanssa. Jos suhteessa on kuitenkin alkoholismia tai väkivaltaa, niin kannattaisin eroamista. Alkoholismin ja väkivallan kohdalla henkilön pitää itse kasvaa ja päästä näistä eroon, ennen kuin suhteella on elinmahdollisuuksia.
muuten se ei ole se oikea