Onko muillakin lapsi aivan hirveällä tuulella ennen joulua?

Meillä 4 v lapsi ja joulun odotus on ollut suoraan sanottuna hirveää. Appivanhemmat hehkuttavat joulupukkia lapselle, vaikka itse haluaisimme pitää lahja-asiassa matalaa profiilia ja muutenkin viettää joulua rennosti turhista stressaamatta. Lapsi ei malttaisi odottaa aattoa ja lahjoja. Meidän toiveemme olisi, ettei joulusta tehtäisi hirveää lahjashowta, mutta appivanhemmat ovat toiveidemme vastaisesti ostaneet monta pakettia. Haluavat aattona katsella lapsen ilmeitä paketteja avatessa. Lapsi jankuttaa meille vanhemmille, miten haluaisi lahjaksi tuon, tuon ja tuon, vaikka lapselle on ostettu jo aikaa sitten kaappiin se lahja, jota lapsi lokakuussa hartaasti toivoi.

Lapsi on ollut viimeisen päiväkotipäivän jälkeen ihan hirveällä tuulella. Perjantaina lapsi oli täysin tapojensa vastaisesti mm. potkinut päiväkodin ovea, karjunut nukkarissa pitäen muut lapset hereillä ja häirinnyt ruokailua. Ei ollut uskonut aikuisten ohjeita, vaikka normaalisti uskoo. Kotona on jatkunut samankaltainen meno, vaikka tämä ei ole lapselle ollenkaan tyypillistä. Lapsi saa monta kertaa päivässä itkupotkuraivareita, jatkuvasti valittaa jostakin en halua syödä banaania kokonaisena, byää!/minä en halua, että vaari tulee peliin mukaan tyylistä valitusta. Tällaista ei siis normaalisti ole. Lapselle ei meinaa maistua ruoka ja lapsi herää aamuisin tavallistakin aiemmin. Kitinä alkaa heti aamusta ja paha mieli tulee jatkuvasti jostakin.

Alkaa mennä lapsen kanssa hermot, kun tämä jouluraivo jatkuu yhä. Ei auta, vaikka lapsen kanssa on vietetty kiireetöntä aikaa lautapelejä pelaten, kirjoja lukien ja leikkien. Ei auta, vaikka on ulkoiltu paljon, käyty leikkipuistossa ja kävelty pitkä matka joulumarkkinoille. Viime vuodestakin muistan, miten lapsi oli aattonakin vielä kuin prseelle am.muttu karhu ja olo helpotti, kun lahjat oli saatu ja joulu oli ohi. Onko muilla tällaista ja mitä ihmettä tämän lapsen jouluraivon kanssa voisi tehdä, että se helpottaisi?