Meidän perheen ratkaisu:mieskin jää vuodeksi kotiin

Moni on kateellinen, kun ei ole voinut tehdä samaa ratkaisua.



Toki ihmettelen miten te jaksatte olla kotona kokonaisen vuoden... Ellei ole jotain muutakin projektia meneillään (opiskelut tms.). Pari kuukautta lomaa on kiva, mutta kokonainen vuosi voi jo alkaa nypppiä.

Vauvasta ei kyllä riitä kahdelle hommia koko vuodeksi. Miksi se miehes ei jää sitten kaikkien tukien loputtua hoitamaan pariks vuodeks?

Mutta mäkin kyllä ihmettelen, että meinaatteko pelkästä vauvasta keksiä vuodeksi kahdelle ihmiselle tekemistä? Ymmärrän, että on ihana ajatus, että mieskin voi olla jatkuvasti arjessa mukana ja seurata vauvan kehitystä samalla lailla kuin äiti, mutta kyllä teillä saattaa käydä aika pitkäksi. Ehtiihän siinä tietysti sitten molemmat vaikka harrastaa ihan kunnolla jotain.



Entä jos olisitte vaikka pari kuukautta yhtä aikaa kotona ja sitten mies hoitaisi lasta jonkin aikaa kotona, kun sinä palaat töihin?



Mutta itsehän parhaiten tiedätte, mikä ratkaisu teille sopii :)

kai ymmärrätte, että rahaa menee paljon enemmän kun olette molemmat kotona. Vrt loma ja työaika. Ei tuo parisuhdetta ainakaan paranna, kypsytte toisiinne.

Hän olisi varmaan synnyttäisi lapsenkin puolestasi jos voisi :)

sitten kun sinä menet töihin. Tällä ratkaisulla lapsi menee hoitoon 1-vuotiaana?

Meillä mies oli isyysloman lisäksi 7 viikkoa kotona äitiysloman aikana. Oli sitten kyllä myöhemmin hoitovapaallakin kun mä olin töissä nykyään on paljon osittaisella hoitovapaalla.

Oikeesti hei, pohtikaapa seuraavaa vaihtoehtoa: Mies kotona alusta sen 2-6kk, sitten jos lapsi menee puolipäivä- tai kokopäivähoitoon 1,5-2 vuotiaana niin silloin olisi hyvä olla kotiapuna muutama viikko jotta vaimo pääsee kunnolla töissä vauhtiin (kuvitelkaa vaikkapa sosiaalitoimistoon tai työttömyyskassaan tällä hetkellä äitiyslomalta palaavien shokkia...). Sitten osittaista työpäivää vaikka molemmilta seuraavat 6 vuotta ja kouluun mennessä jommalta kummalta tai vuorotellen osittaista työpäivää. Siis se 6h työpäivä, joka on lakisääteisesti taattu ainakin kouluikään asti.



Tuntematta pidempiä suunnitelmia tuo teidän strategia vaikuttaa siltä kuin lähtisitte maratoonille aloittamalla 100% juoksuteholla. Siksi sukulaiset kauhistelee.

Mutta kukin tavallaan.

Kyllä siitä lapsesta on kahdellekin eikä toi kotona oleminen tarkoita,että pitäisi koko ajan kökkiä vain vauvan viekussa vaan ehtii sitten molemmat vanhemmat myös rentoutumaankin yhdessä, erikseen,koko porukalla. Kateellisten panettelua jos alkavat känistä...



Ps.Meillä mies on aina hoitanut lapset kotona.Toiminut meillä hyvin näin päin. Nyt mä joudun jäämään kotiin terveydellisistä syistä ja kyllä vaan on ihanaa olla kaikki kotona ja harrastaa kuka mitäkin tai köllötellä yhdessä.Nauttinut olen ihan joka hetkestä :)

hän on yksityisyrittäjä, jonka työ (taidot) kulkee mukana. Mitä teemme vuoden? keskitymme tähän kauan odotettuun lapseen,olemme kärsineet lapsettomuudesta vuosia, ja haaveilleet sapattivuodesta muutoinkin, jos ei olisi tärpännyt, olisimme lähteneet parin vuoden sisällä kiertämään maailmaa, nyt suunnitelmiin tuli iloinen muutos :)

Siis aivan ihan juttu ja nauttikaa lapsesta yhdessa kun voitte sen tehdä

Suunnittelimme sen ajan uutta taloamme, mutta kyllä meinasi tekemistä rakastavalle miehelle aika käydä pitkäksi :D Eli olisi jo mielellään aloittanut talon rakentamisen paljon aikaisemmin, mutta ei voinut, kun emme asuneet samalla paikkakunnalla kuin tontti =)



Mutta olihan se kuitenkin mukavaa aikaa,kun ei tarvinnut kelloa ja almanakkaa niin tarkasti tutkailla. Mutta vuosi kuulostaa kyllä pitkältä ajalta.

mutta tällä hetkellä, lapsi puoli vuotta, nukkuu niin paljon ja ei paljoa tee. Jos mulla ei olis ystäviä ja asuis Helsingissä, kyllä sanoisin että aika kyllä kävis pitkäksi. Sitten kun herra lähtee liikkeelle, tarvitaan lisää silmäpareja.

Miehellä alkaa ensi viikolla loma. Jos olemme kotona, hän tekee töitä. Jos lähdemme mökille, osaa rentoutua.



Mutta jos tämä on ollut teidän haave, kunnioitan sitä ja toivotan teille hyvää välivuotta. Kyllä muistan kun mies tuli töistä ja oli kateellinen kun sain olla lapsen kanssa kaksin kotona ja hänellä oli meitä kova ikävä. Itse olisin mielummin säästänyt ko ajan siihen kun se olisi ollut perheelle parempi, esim isä olisi ollut lapsen kanssa kaksin puoli vuotta kotona, mutta teidän päätökset ovat teidän päätöksiä.

Jos peruskotiäidit ovat nykyään jo miehen työpäivän ajan vauvaa hoitaessaan rättiväsyneitä, eivät saa kotitöitä tehtyä ja esikoinenkin pitää viedä virikehoitoon ettei äiti saa burn outia, niin totta hitossa siinä vauvassa riittää kahdelle töitä ;)

kun on katsellut muiden lapsia saaneiden parien eloa, se on ollut sitä että äiti ja lapsi kotona päivät pitkät kaksin, isä tulee väsyneenä kotiin illalla, kun äiti on jo aivan poikki, kaikki ovat väsyneitä, me halutaan mennä lapsentahtisesti, materiasta olen valmis tinkimään, en ole tuhlailija muutenkään, yhteinen aika on arvokkaampaa.Ei meidän tarvitse kykkiä neljän seinän sisällä vuotta, vaan mökkeillään, sukuloidaan, jne, jos seinät kaatuu päälle. Halutaan unotaa kiire totaalisesti.

Minusta tuo on mahtavaa! Kun meidän esikoinen syntyi olin muutamaa tenttiä vaille valmis ja mieheni opiskeli hitaaseen tahtiin. Saatiin hyvin vuoroteltua niin, että minä valmistuin muutama kuukausi vauvan syntymän jälkeen ja mies sai seurata lapsen kasvua yhtä läheltä kuin minä. Kun minun hommat oli hoidettu opiskeli hän enemmän.

Voitte tutustua lapseen rauhassa ja toteuttaa unelmianne. Käydä reissussa, opiskella vaikka uuden kielen, remontoida kotia. Kyllä te homman keksitte, jos aika käy pitkäksi. Mukavaa vauva aikaa!

aika ihme kommentteja tullu,taitaa olla vaa kateellisia!

olen itse ollut kotona 9kk ja mies koht 3kk.meillä 5kk vauva.

näin aiotaan jatkaa vielä monta kuukautta ja "pahimmassa" tapauksessa ensi kesään =)..tai syksyyn..sen näkee sitten.

ei todellakaan ole seinät kaatunut päälle,itseasiassa parisuhde voi paremmin verrattuna siihen kun mies oli töistä väsynyt ja minä väsynyt vastasyntyneen kanssa.

toivotan teille todella paljon onnea pikkusen johdosta ja nauttikaa vauvasta ja toisistanne.