Imetyksen kauheutta

Tutteli on keksitty :)

Itse olen kolme ruokkinut sillä, hyviä poikia tuli.

Kun maitoa alkaa tulla enemmän ja vauvan rytmi säännöllistyy muutenkin. Tuttelia en suosittelisi, mutta tuttia kannattaisi kyllä tuputtaa.



Ymmärrän huolesi, voimia ja rentoa mieltä!



t. kolmen tissitakiaisen äit, jolla onneksi esikoinen oli pahin

Minulta ei imetys onnistunut, koska maito ei noussut viiteen päivään ja siinä vaiheessa vauva oli jo niin tottunut tuttipulloon, ettei maito kelvannut enää muualta. Kauheat taistelut siitä käytiin ja sitten tein tietoisen stopin asialle. Imetys ei muutenkaan ollut mitään herkkua, sillä jo pelkkä vauvan imuote oli niin vahva, että rinnat olivat sekunneissa verillä, rasvoista yms. huolimatta. Lopetin siis " ilman pätevää syytä" ja tänäkin päivänä tunnen vihat niskassani :D. Kaikki imettävät äidit elävät 24/7-symbioosissa ja imettävät tunnin välein, minä huono äiti annan lapsen miehelle useamman kerran päivässä ja lämmittelen korviketta...

näin aikaisessa vaiheessa tuntuisi kauhealta. Haluaisin kyllä imettää, mutta tuntuu, että teen väärin muuta perhettä kohtaan imettämällä. Mikä siinä on, että imetyksen täytyy olla näin vaikeaa?! Miten ihmiset ovat ennen selviytyneet? Eihän siinä ole mitään järkeä, ettei äiti pysty imettämään omaa lastaan!



Ap

Vauvasi on 7 päivää vanha, olet synnyttänyt 7 päivää sitten, asiat tuntuvat nyt paljon isommilta kuin ne ovat. Olet vielä melkoisessa hormonihuurussa.



Sujuuko imetys muuten hyvin, tarkoitan että ilmeisesti teknisesti homma sujuu eikä ole kivuliasta tai muuten takkua?



Kun muistelet taaksepäin, niin muistat varmasti että se alati tissillä asuminen loppuu suht pian ja syöttöjen välille alkaa tulla taukoja. Koita vaihtaa mielialaa positiivisempaan, ajattele että nautit tämän vauvasi läheisyydestä nyt kun hän on pieni.



Onko ketään sukulaista tai ystävää, joka/jotka voisivat vaikka ottaa vanhempia lapsia hetkeksi hoteisiinsa sitten alkuun kun miehesi menee töihin? Jos ei, niin hellitä hetkeksi tehoäidin tavoitteista ja salli vanhemmille lapsillesi videoiden katselua, ynnä muuta " turhaa" . Älä ota muita tavoitteita päivään kuin se pakollinen, eli lapset täytyy tietenkin ruokkia isot ja pienet, mutta jos muutama viikko menee vähän vähemmillä virikkeillä niin mitä sitten. Tehän saatte nyt vaan nauttia toistenne seurasta ja tästä erikoisesta tilanteesta kun ei ole kiire minnekään ja saa vaan olla kotona. Laske rimaa, kyllä se elämä siitä alkaa taas sujumaan!

yritä jaksaa ekat viikot, eihän se tollasena ikuisuuksia jatku! Ja pyydä jotakuta tarkastamaan imuote.

Luin vasta tuon toisen kommenttisi siitä, että tunnet että imetys on pois perheeltäsi. Oletko jutellut asiasta miehesi kanssa? Mitä mieltä hän on asiasta? Tietääkö hän miltä sinusta tuntuu? Ymmärtääköhän hän varmasti jos et hänelle kerro, että sinusta tuntuu siltä että et selviä kaikesta muusta mitä sinun pitäisi tehdä, kun imetys vie nyt alkuun niin paljon aikaa. Kerro hänelle. Miehesi tehtävä on tukea sinua. Miehesi tehtävä nyt on viedä lapset illalla ulos jos sinä et ole päivällä kerennyt. Miehesi tehtävä on tukea tätä tilannetta niin paljon kuin hän voi.



Itse en korvikkeisiin siirtymistä suosittele, kun satun olemaan imetystuki-ihminen, mutta tietenkin se on oma valintasi. Ehkä kuitenkin hyvin sujuva imetys on kaikin puolin helpompaa kuin korvikkeiden lämmittäminen ja pulloshown pyörittäminen, en tiedä, ei ole kokemusta jälkimmäisestä. Rintamaito on kuitenkin aina mukana sopivan lämpöisenä ja heti saatavilla olevana. Pienen vauvan ruokkiminen on joka tapauksessa sitovaa, teki sen sitten tissi- tai pullokeinoin. Siihen menee aikaa, vaivaa, yöunia jne.



Ei kulu kauaakaan, kun pääset jo vähäksi aikaa käymään jossakin. Pääset illalla yksin kauppaan, sillä aikaa miehesi voi hoitaa vauvaa pumpatun maidon tai varalla olevan korvikkeen turvin. Tai ehkä pääset livahtamaan syöttövälissä. Kyllä se siitä taas lähtee se tavallisen tavallinen elämä. Peräänkuuluttaisin sinulta nyt sitä, että huomaisit kuinka ihmeellistä pientä hetkeä elämässäsi elät. Koita nauttia siitä vaikka hampaat irvessä =D

Imeminen ei vielä ehkä ole tarpeeksi tehokasta. Oletko tarkistanut imuotetta? Tai sitten vauva vasta tilailee maitoa, jonka nouseminen (ehkä tuon paniikinkin vuoksi) kestää tavallista kauemmin. Tilanne voi ihan hyvin muuttua päivän, parin päivän tai viikon kuluessa. Yritä rentoutua ja levätä kun voit. Juo riittävästi. Jos vauvan painonnousu huolestuttaa tarkistuta tilanne neuvolassa.

Elämä lähtee kohta rullaamaan ja koko perhe sopeutuu uuteen vauvaan ja vauva kohdunjälkeiseen elämään. Jos aiemmat imetykset on sujuneet alkaa tämäkin sujua. Jos imetys ei alkuhankaluukisen jälkeenkään suju, niin vauva kasvaa korvikkeellakin.

Osittain kyse saattaa olla baby bluesista. On tosi mökkihöperö olo kun olen istunut sisällä viikon, lapset kiukuttelevat, mies on kireänä, koko asunto on kaaosta ja mekkalaa täynä ja itse pitäisi vain istua tissi suussa. Tuntuu, että pitäisi TEHDÄ jotain. Mies kyllä tukee, siitä ei ole kyse, mutta väsähtänyt alkaa hänkin olla tämän rumban kanssa. Ja tuntuu etten saa henkeä kun mietin, että parin viikon kuluttua pyöritän tätä kaikkea yksin.



Vauva punnittiin äsken ja painoa on terveydenhoitajan mukaan tullut oikein hyvin.



Edellinen imetys alkoi kyllä jossain vaiheessa sujua, mutta pitkä ja kivinen taival se oli.



Ap

Mutta aina on selvitty, elämä kantaa. Vähän kun totuttelette, niin arki muotoutuu taas uusiksi, pääsette vauvan ja isompien kanssa ulos, vauva alkaa nukkua pidempiä unijaksoja jne. Minä olen osannut nauttia vauvasta kunnolla vasta sitten, kun elämä on palannut osittain tuttuihin uomiinsa ja imetys alkanut sujua.

ei aluksi huolinut tuttiakaan, mutta pitkän harjoittelun jälkeen sain senkin kelpaamaan... voithan tehdä niin että et imetä, vaan pumppaat maitosi ja annat sen aina pullosta...

Saan pumppaamaalla maitoa ulos tosi huonosti, joten ei työmäärä siitä ainakaan vähene. Siinä sitten pumppaisin ja vauva huutaa vieressä. Ei muutenkaan viihdy hetkeäkään valveilla kuin tissillä. Onkohan sitten nälkäinen tai jotain muuta ongelmaa?



Ap

T: Kahden reippaan koululaisen äiti joka teki samoin.

Jotkut vauvat nyt vain ovat tuollaisia. Meilläkin tyttö 7 kk ja tissi on ollut aina maailman tärkein asia. Ei huoli tuttia, pulloa... Joskus on kyllä rasittanut ihan kympillä, mutta ajattelen että tää on nyt tätä, mutta vauva kasvaa joka päivä... ja kai silläkin joku tarkoitus on, että on niin riippuvainen siitä tissistä.... Jaksamista ja voimia.

Yksinkertaisesti: kun ostat pullon, keität sen osineen ja peset normaalisti (tai toistepäin). Sitten keität esim. vedenkeittimessä litran vettä, annat sen jäähtyä ja pullotat. Laitat pullot tutteineen jääkaappiin odottamaan. Kun vauvalla on nälkä, nappaat pullon ja lämmität mikrossa veden lämpimäksi, sitten sekoitat mukaan jauheen ja ravistat. Onpa vaikeaa! :D



Pullojen pesussakaan ei mene sen kauempaa kuin maitoläikkiä täynnä olevan yöpaidan (;D), etenkään jos omistaa astianpesukoneen.

osittaisimetyksestä kuin pulloruokinnastakin. Olen ihan samaa mieltä, että pullojen kanssa pääsee helpoimmalla, valitettavasti :(



Ap

Jos haluat jatkaa imetystä, niin imetyskerrat tulee pikkuhiljaa harventumaan.