Voiko synnytykessä käydä niin, että ei tunnekaan tarvetta ponnistamiseen? Kun minulla

Tulee kyllä sellainen ihme tunne, josta tietää että pitää ponnistaa, mutta mitään ponnistamisen tarvetta ei tule.

vaikka halua ei ollut niin tiukkaa ponnistusta supistusten aikana vaan. lapsi syntyi ihan normaalisti.



myhemmissä synnytyksissä on ollut. tuntuu aivan valtavalta kakkahädältä.

synnytyksessä kyllä oli, ja eron huomasi. Mutta kummallakin kerralla vauvat syntyivät.

Ja sängystä jakkaralle siirrytään vasta viittä vaille. Kävikin niin, että myltä häipy kaikki tunne heti kun istuin jakkaralle, joten ne laittoi jotain ainetta tippaan, että se ponnistamisen tunne tulis takas. Siinä sit kyykin jakkaralla pitkän tovin, vaikkei siinä sais olla kauaan.

Toipuminen kestikin sit aikaa, sellainen paineentunne alapäässä...



t: 2

Se oli käynnistetty synnytys ja eteni nopeasti. Sitten kun annettiin lupa ponnistaa, niin ei työnnättänytkään yhtään. Sisulla puskin ja vauva tuli kahdella ponnistuksella ulos. Kahdessa aikaisemmassa synnytyksessä ei noin käynyt, vaan tiesin tarkkaan, milloin tulee ponnistaa.

Mutta lapsen voi ponnistaa ulos ilmankin, sektioon et siis siitä syystä joudu. Myös puudutukset voivat olla niin voimakkaita, ettet tunne ponnistustarvetta. Esikoisen synnytin luomuna, enkä tuntenut mitään tarvetta ponnistaa ja ponnistusvaihe kestikin 1,5 tuntia. Toisesta vauvasta minulla oli spinaalipuudutus ja kun maltoin odottaa tarpeeksi kauan (teki mieli hätäillä, että saisin lapsen ulos ennen kuin puudute katoaa kokonaan), niin tuli niin voimakas tunne, että lapsi syntyi kahdella työnnöllä.

Mutta usein kätilö kannustaa ponnistamaan kun tilanne on ns. kypsä, vaikkei synnyttäjällä ole siihen vielä tarvetta. Jos sikiöllä on jokin hätä, niin tietysti silloin täytyy ponnistaa vaikkei ponnistuta jotta saadaan lapsi nopeasti ulos. Mutta normaalitilanteessa voi hyvin odottaa ponnistamisen tarvetta aika kauankin - näin erään kätilön mukaan.

mutta ei siis auttanut siihen tunteeseen mitään.



t: 2

kun oli pakko, koska sydänäänet meni niin heikoiksi (2 kertaa napanuora kaulan ympäri). Kyllä pystyy ponnistamaan kun on pakko ilman tarvettakin. Mulla vaan tuli myös suolet pihalle sen takia, mutta se oli pieni hinta siitä, että lapsen sain terveenä ulos.



Toisessa taas älytön tarve ponnistaa, mutta opiskelija ei voinut ottaa koppia ja jouduttiin venaamaan yli 2h ja se oli kauheaa kun ei voinut vaikka kaikki oli valmista, lopulta se meni 1minuutissa kun kopin ottaja tuli paikalle. Se oli sellainen pyhäpäivän aamu..



Onneksi esikoisen kanssa ei ollut pyhäpäivän aamu vaan oli ihan 3 lääkäriä ja 2 kätilöä.



Enemmän pelkäsin tässä jälkimmäisessä, vaikka se oli ihan luonnonmukainen.