Lue keskustelun säännöt.
Ja taas se vikurointi alkoi! Tekisi mieli sanoa parikin tuhmaa sanaa tuon lapsen sopeutumisvaikeuksien takia! :(
06.09.2007 |
Hän on sentään jo 4 vuotias ja LUULISI hänen kaipaavan lapsiseuraa, mutta ei.
Minä olen ihan neuvoton, enkä tiedä mitä tuolle tekisi ja sanoisi.
Harmittaa!
Kommentit (8)
Lapsi ei halua tarhaan ja sinä haluat sen menevän sinne? Lapsi vikuroi = lapsi uhmaa? Oletteko puhuneet aiheesta, onko lapsella diagnosoitu jotain vai eikö sitä vain huvita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Lapsi ei halua tarhaan ja sinä haluat sen menevän sinne? Lapsi vikuroi = lapsi uhmaa? Oletteko puhuneet aiheesta, onko lapsella diagnosoitu jotain vai eikö sitä vain huvita?
Pitäisikö minun sitten vaan luovuttaa ja palata takaisin kotiin ja ottaa lapsi takaisin kotihoitoon?
Ihan normaalilta tuo lapsi muuten vaikuttaa, uhmaa on, neuvolaterkka ei ole moittinut keskittymiskykyä yms. asioita.
Missä mättää?
ehkä lapsella menee vaan hieman kauemmin sopeutua tilanteeseen, kyllä se siitä vielä rauhoittuu ajanmyötä
eiköhän tuo tarkoittanut vain, että yritä nyt tajuta että lapsi kapinoi kun sitä pakotetaan tekemään jotain vasten tahtoaan. Ja etkköhän sä tajuakin, kyllä se tunnettua on että vaikka kuinka ymmärtää niin silti voi harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monta aamua siihen meni, että oli kiva lähteä. Nyt rakastaa tarhaa. Jos lapsi kiukuttelee tarhaan menon kanssa, ei siinä hermostuminen oikein auta.
Alussa lapsi innokas menemään hoitoon ja n. kuukauden päästä into laantuu ja aamut menee ihan hirveäksi taisteluksi ja väännöksi.
Ja se menee aamu toisensa jälkeen vain pahempaan suuntaan.
Aluksi on vain pientä nurkuamista ja sängyssä lojumista, sitten se asteittain pahenee niin, että pelkkä pukeminenkin on yhtä tahtojen taistelua. Kenkien jalkoihin laitossakin täytyy hirveät pultit vetää.
Tämä ei ole normaalin lapsen käytös, siitä olen ihan vakuuttunut.
-ap
mene ja tee lapsesi olo turvalliseksi niin kyllä hän haluaa myös vertaiskontakteja.