nostinko teidän mielestä tyhjästä metelin?
Meillä on kolme lasta, nuorin vasta muutaman kuukauden.
Parisuhde on voinut vähän heikosti nuorimman syntymän jälkeen ja ollaan tapeltu aika paljon ja yhteistä aikaa ei ole ollut.
Eilen sitten saimme kaikki hoitoon muutamaksi tunniksi ja päätimme lähteä syömään, ootin sitä kuin kuuta nousevaa, kotiäitinä kun olen.
Ajattelin että ihanaa saada puhua ja ehkä nauraakkin mieheni kanssa kun nyt on ollut muuten niin hankalaa.
Menemme ravintolaan ja tilaamme. Istumme pöytään ja hetken päästä mies nousee ja hakee kaksi TM lehteä!!!
Loukkaannun kovasti koska tuntuu että en ole niin mielenkiintoinen mieheni mielestä että hän ajattelisi että vois jutella mun kanssa.´
No ilta päättyy sitten kyyneliin ja tappeluun. Mies ei vaan tajua kuin loukkasi vaikka yritin selittää.
Nyt kun melkein vrk on kulunut olen miettinyt suhtauduinko vähän jyrkästi.
Toisaalta, eikö yhdessä syömään meno ole että rentoudutaan ja jutellaan yhessä, eikä syödä,olla hiljaa ja lueta jotain ikivanhoja lehtiä.
Kommentit (14)
Kait sekin kertoo jo jotain suhteemme tilasta:(
ap
Kyllä minäkin olisin ollut TODELLA loukkaantunut tuossa tilanteessa ja varmasti olisi mies saanut kuulla kunniansa! Miehet osaa kyllä olla tosi törppöjä ja eivät kyllä rassukat taida sitä edes aina tajuta! :(
mieheltä, ettei edes ymmärrä miksi loukkaannuit...
menkää seuraavalla kerralla ravintolaan jossa ei ole TM-lehtiä tarjolla..;)
Todella tökerösti tehty kyllä:( Mutta ehkä kannattaisi ottaa sitä yhteistä aikaa jonkun toiminnallisemman parissa...?
Voi olla, että kun ette ole aikoihin olleet kaksin, se tuntuu oudolta...? Vähän kun ensi treffeillä, ei keksi sanottavaa, varsinkin kun tietää jo toisen ammatin/harrastukset ymv... ;)
Menkää yhdessä vaikka tanssikurssille tmv?:)
Samahan se missä syö, vaikka nakkikioskilla, kunhan yhdessä ja ilman TM:aa
2
minäkin olen päivät 3-vuotiaan kanssa kotona ja parin kuukauden päästä syntyy toinen lapsi. Kaipaisin mieheltäni yhteistä aikaa kun päivät on aika yksinäisiä. Mutta kokoajan on kuulemma jotain hommaa; on remonttia, kyläilyjä ym. Ymmärrän kyllä että hommia täytyy tehdä mutta joskus olisi ihanaa vaan saunoa rauhassa ja olla vaan kun poikamme on saatu nukkumaan.
Eilen viimeksi asiasta tuli tappelu. Osittain meillä nää riidat aiheuttaa varmasti mun hormonit ja ääretön väsymys. Pelottaa jo aika kahden pienen kans.. Mutta me eilen myöhään juteltiin ja kerroin mikä tuntuu pahalle.
Yritä ap sinäkin puhua miehesi kanssa. Tuskin hän tahallaan loukkasi; miehet ei vaan tunnu aina ajattelevan mitä toinen kaipaa (varsinkaan jos mies on päivät töissä ja nainen kotona).
että sitä hernettä sitten kirnutaan ylös alas siellä nenässä.
Typerästi teki, tarkoitus ei ollut loukata, elämä jatkuu... Ilta olisi vielä voinut jatkua ihan mukavana, jos olisit vähemmän kiihkonnut yhdestä mokasta, mutta raivon ja kyynelten jälkeen ei leppoisaa tunnetta enää helpolla saavuta.
Mistä toinen osapuoli voi tietää mitä toinen haluaa jos ei ikinä puhuta?
ja kyllä lehden lukeminen vaimon kanssa ravintolassa syödessä on huono tapa.
Mutta en todellakaan voinut sulattaa sitä että joku vanha lehti on mielenkiintoisempi kuin minä.(mikä kyllä tietenkin voi pitää paikkansakkin)
Tässä on myös takana se että olen istunut viikon kotona lasten kanssa kun miehellä on ollut työjuttuja ja muuta, tai istunut kotona,mutta pyörittänyt tätä kaikkea yksin.
Niin kun sitten vihdoin ja viimein pääsee pois kotiympyröistä niin olin niin onnellinen ja odotin oikeesti sitä kahdenkeskistä aikaa yhdessä. Siksi pettymys oli ehkä niin suuri ja purkaantui ehkä vähän turhan radikaalisti.
Kun olin rauhoittunut yritin keskustella,mutta kun kaikki oli vaan mun vikaa(siis kaikki muutkin asiat),niin mitäs siinä sitten. Miehellä nyt vaan ei ollut mitään sanottavaa mihinkään asiaan, ei vaan kuulemma nyt pysty puhumaan kun on niin miljoona asiaa päässä... Joopa joo...
Tulipahan terapia istunto:)
ap
Oltiin miehen kanssa päästy n. 3 vuoden tauon jälkeen kerrankin ihan kaksin ulos. Istuttiin terassilla nauttimassa auringosta ja kylmästä juotavasta ja fiilis oli korkealla... siihen asti kunnes mies ykskaks otti puhelimen esille ja soitti kaverilleen: " oletko kaupungissa?... no hyvä... tuu meidän seuraksi tänne, tultiin juuri... (jne...)
Mammoilla on älyttömiä odotuksia, ja kun mies ei osaakaan toimia odotetulla tavalla (olitko etukäteen kertonut, että haaveilit nimenomaan kynttiläillallisesta toisianne silmiin tuijotellen?), nostetaan hirveä rähäkkä, ja kun ilta on pilalla ja mies ulalla, raukka lähtee vastahyökkäykseen...
Jos olisit vähän malttanut mielesi, ja kertonut, ettei se TM ihan istunut kuvitelmiisi yhteisestä illasta, mies olisi saattanut ymmärtää...
Ja nyt sitten täällä mammat lietsovat taistelumielialaa, ja huutavat sitä, että herne on oikeutettu, älä vaan anna anteeksi.
Miten haluat. Suosittelisin ottamaan sen herneen pois, keskustelemaan rauhallisesti, ja yrittämään uudelleen joskus tulevaisuudessa.
mutta ikävää on myös jos äiti/isä ei näe ystäviään (tämä kommentiksi tuolle kenen mies oli terassilta soittanut kaverilleen...)
Lähipiirissä muutama perhe, joissa vanhemmat ovat AINA yhdessä. En tiedä miksi (yhdessä perheessä mustasukkaisuus syynä, muista en tiedä...) miksei isä/äiti voi käydä toisinaan tuulettumassa yksin. Jos ekrran vuodessa pääsee baariin tmv. niin ehkä silloin haluaa nähdä myös ystäviään...?
Noin yleisesti ottaen kun äiti/isä voi vahtia lapsia toisen ollessa parilla kavereiden kanssa, tai syömässä, teatterissa tmv. eli edes lapsenvahtia ei tarvita.
Mutta joillakin on se juttu niin vahva, että mennään kaikkialle PERHEENÄ, jos esim. häihin ei lapsia haluta, niin jätetään väliin sen sijaan, että esim. äiti menisi yksin serkkunsa tmv. häihin isän jäädessä kotiin lasten kanssa, sama toisin päin jos isän serkku kyseessä...
Omaa aikaa kannattaa ottaa...!!!
Vaikka se olisi vain se pari tuntia kun kummi tmv. vie lapset puistoon/jätskille/Mäkkäriin tmv. Vanhemmat voivat vaikka saunoa yhdessä ihan kotosalla, eikä esim. siivota tmv. " kun kerrankin ei ole lapset tiellä" ...;)
Eikä ne edes tajua loukkaavansa!! Kyllä minäkin olisin loukkaantunut tossa tilanteessa. Miehet ovat vaan niin putkiaivoja.