Lue keskustelun säännöt.
Muita, joille on vaikeaa heittää pois vauvanvaatteita?
23.08.2007 |
Meillä lapset jo 2- ja 4-vuotiaita, mutta vielä löytyy kaapeista kummankin lapsen vauva-aikaisia vaatteita. Osan olen toki jo laittanut kiertoon, mutta vielä pitäisi pystyä karsimaan. Kaikkein rakkaimmat aion säästää. Vaikeaa tuo karsiminen kumminkin on!
Pieni haave kolmannesta lapsesta itää, vaikka asia ei ole nyt ajankohtainen, valitettavasti. Se ei ole ainoa syy, miksi niitä vaatteita säilytän. Jotenkin niihin vaatteisiin liittyy ihania muistoja, ja tuntuu vielä pahalta vain heittää niitä pois. Muutenkin olen keräilijäluonne ja suhtaudun (liian) tunteellisesti tavaroihin ja esineisiin.
Miten ihmeessä tästä pääsisi eroon?
Onko muilla vastaavaa? Vinkkejä?
Ja toki ymmärrän, että ne ovat VAIN vanhoja vaatteita, mutta silti...
Kommentit (4)
Melkein samanikäiset lapsetkin... Nyt kun nuorempi täyttää kaksi olen raskinut hävittää ne kaikkein kulahtaneimmat vaatteet, mutta mielessäni nään jo miten vanhana mummona hypistelen niitä pieniä potkareita ja muistelen poikien vauva-aikoja.
Ihan kamala ajatuskin että pitäisi ne hävittää! Siskon lapselle lainasin mutta muille en. Hyi miten itsekästä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole muutenkaan keräilijätyyppiä.
meilläkin elää haave kolmannesta ja kellari pullollaan vauvatavaraa. Kolmatta on yritetty 3 vuotta eikä kuulu. Ehkä ei tulekaan. Hoitoihin emme ole halukkaita menemään, koska yksityinen on kallis ja kunnallisella on varmaan ihan lapsettomiakin jonossa hoidettavana...
Siskoni saa syksyllä vauvan ja " lainaan" vaatteet hänelle. Säästän itselleni vain anopin tekemät ihanuudet, joihin en muiden puklutahroja halua. Silti tulee tekemään tuskaa edes tuo lainaaminen.
Olen juuri samaa kastia kuin sinä, lapsetkin samanikäisiä ja kolmas on ollut mielessä, vaikkei sitä ehkä kuitenkaan tulekaan, saapi nähdä. Mutta joka tapauksessa vaatteita on kaapit pullolllaan. Lisäksi olen vielä sekä kiireinen että laiska, niin etten saa vaatteita kirppikselle tai lahjoitettua vaikka joskus haluaisinkin...