Miksei pettämisestä avioliitossa voi tehdä rikosta?
Jokainen menee avioon ajatellen, että puolisolle täytyy olla uskollinen ja että puolisolta voi odottaa samaa. Avioliitto on sopimus ja pettäminen on sopimuksen rikkomista.
Halutessaan puolisot voisivat sopia avoimesta suhteesta, mutta se täytyisi tehdä kirjallisena ja paperista tehdä virallinen, kuin esim avioehdosta. Samoin puolisot joutuisivat sopimaan keskinäiset pettämisen rajat, esim suudelma poskelle ei ole sellainen, mutta suulle on. Tai suuseksi ei ole, mutta yhdyntä on. Tästä voisi laatia jonkinlaisen suosituksen.
Asiaa olisi tietenkin hankala valvoa, mutta niinhän se aina on. Vain hyvin harvoin rikoksia voidaan todistaa yksinkertaisesti ja aukottomasti. Rikollinen joutuisi maksamaan korvaukset puolisonsa lisäksi lapsilleen.
Kihlaparien pitäisi todella pysähtyä miettimään, mitä avioliitto tarkoittaa. Tässä se tapahtuisi konkreettisella tavalla.
Mieheni kanssa sovimme muutaman asian ennen vihkimistä: emme sa hakea eroa, jos meillä on alle 5 vuotias lapsi. Ja jos ero tulee toisen pettämisen vuoksi, jää yhteinen koti ja lapset uskolliselle osapuolelle. Tämä täysin epävirallisena tietysti, mutta asia jäi takuulla alitajuntaan molemmille. Ja meillä on toiminut nyt 8 vuotta.
Löytyykö kannattajia tällaiselle laille?
Kommentit (16)
En kannata. Eivät aikuiset tarvitse valtiota holhoamaan suhteissaan. Ihminen on mikä on. Jos petttää, tragediahan se usein on, mutta ei sitä nyt lailla voi rangaista.
Suomen laista on vähitellen poistettu rikokset, joilla ei varsinaisesti ole uhria. Esim. homoseksuaalisuuden kielto, " salavuoteus" rikosnimikkeenä (eli siis kaikki avioliiton ulkopuolinen seksi, josta jäi kiinni/joku keksi kieliä), aikuisten välinen sukurutsa on poistettu rikoslaista. Samalla tavalla voi ajatella, että avioliitossa pettäminen tai pettämättä jättäminen on ihmisten oman motivaation ja moraalin varassa. Kuten ainakin minusta oikein onkin. Voin vain kuvitella, millaisiin saavutuksiin marttyyriuden alalla tuollainen pettämislaki voisi tietyntyyppisiä ihmisiä ajaa... Oletko miettinyt esim. miten hyvät mahdollisuudet kiristämiseen ja kiusantekoon se antaa. " Minäpä en nyt halua sinun kanssasi rakastella vielä pariin vuoteen, odottele nyt, leivotaan pullaa mieluummin ja käydään yhdessä kirjastossa. Ai ei kiinnosta, no oma on ongelmasi, senkin irstas sika!"
Pettämisen kriminalisoinnista tulisi takuulla myös säästöä yhteiskunnalle. Pettäjä vastaisi itse rikoksensa kuluista. Avioliitto on yhteiskunnalle kallis. Silloin käytetään paljon sosiaali-ja terveyspuolen palveluja. Ainakin yhdeksi maksajaksi täytyisi saada pettäjä itse.
ap
vaikka nettisurffailusta. tsiisus.
Jokainen varmaan miettisi uudelleen rikkooko lakia vai pysyykö uskollisena.
mihin kukin on pettämisen rajat vetänyt? tai kuka on naimisissa kenenkin kanssa? entäs avoparit? ei lähdetä minnekään uskonnollisen siveyspoliisin tasolle kuitenkaan!
Siksi kai siihen viiteen vuoteen vedettiin raja.
Laissa kielletään myös henkisen kärsimyksen tuottaminen. Miksi pettämistä ei lasketa sellaiseksi? Miksi juuri pettämisen täytyy olla aikuisen ihmisen harkinnan ja moraalin varassa?
ap
ihminen himoissaan lakeja miettii. toisekseen, mitä järkeä on suhteessa, jossa luottamuksen kumppaniin korvaa laki?
ne elimet kulu, vaikka käyttäis joskus toisenkin kanssa.
Vierailija:
Laissa kielletään myös henkisen kärsimyksen tuottaminen. Miksi pettämistä ei lasketa sellaiseksi? Miksi juuri pettämisen täytyy olla aikuisen ihmisen harkinnan ja moraalin varassa?
ap
Sen takia, että laissa oletetaan, että ihmiset pystyvät hallitsemaan omaa käytöstään. Monet pystyvätkin, mutta eihän lailla ole kielletty esim. peliautomaattejakaan, vaikka peliriippuvuus on vakava, lähipiiriäkin haittaava ongelma kymmenilletuhansille suomalaisille. Lainsäädännöllä ei vain voi hallita kaikkia asioita.
Etkö itse näe tässä niitä mahdollisuuksia kiusaamiseen ja kiristykseen, joista tuossa yhdessä aiemmassa viestissäni puhuin?
Ei pettäminen ole rikollista ja typerää ajatella, että siitä pitäisi tulla. Yleensä kun se on vaan seksiä. En minä ainakaan haluaisi sitten mennä naimisiin.
Ei aikuista tarvitse/saa holhota ja määrätä.
Siksi se kai onkin laista poistettu.
Jos tuollainen laki tulisi voimaan, kohta tulisi laki, jossa määrätäisiin, että avioliitossa on saatava seksiä vähintään n kertaa kuussa asennossa x. Ja sitten määriteltäisiin tuntumäärä kotitöiden hoitamiselle... Mitähän sen jälkeen?
avioliitto oli paljon enemmän samanlainen sopimus joka sitoi molempia osapuolia kuten esimerkiksi kauppasopimukset joissa voidaan edelleen määritellä rangaistuksia. Myös kihlaus oli sopimus jossa toinen osapuoli voitiin määrätä korvauksiin jos kihlauksen purki. Tämä muuttui kun alettiin ajattelemaan että nainenkin voi hankkia omat rahansa, ennen kun avioliitto oli naisen elämän turva. Mikään ei tietenkään estä tälläisen sopimuksen sitomista keskenään edelleen. Lainvoimaa sille vaan ei saa kuten esim avioehdolle.
Avioerot lisääntyivät voimakkaasti kun avioeroon ei enää tarvinnut etsiä syyllistä, tuli piikki jolloin pitkään jo erossa asuneet, karanneet pistivät paperit vetämään.
Mutta onhan se edelleen vähän väärin, katsotaan vaikka tuttuni tilannetta:
Mennää naimisiin, hankitaan kaksi lasta ja rivitalonpätkä, kaikki on naisen mielestä hyvin, mies kuitenkin schnuppii salassa työkaveriaan puoli vuotta ja sitten testaa vielä yhteisellä lomamatkalla josko tekisi sittenkin mieli pysyä vaimon kanssa. No ei tee, uusi on kivempi, joten lähtee lätkimään. Kaveri jää sitten kahden lapsen kanssa yksin ja joutuu ostamaan lainarahalla entisen miehensä ulos kämpästä jotta eivät joudu muuttamaan. Kaveri: 50 000 lisää lainaa Kaverin jättänyt mies: 50 000 puhtaana käteen (jolla voi maksaa elatusapuja sellaset 7 vuotta mutta instead ostaa uuden auton) ja uus naikkonen
voihan ne lapset laittaa isälleen. Eroja tapahtuu, ei niitä voi estääkään, jos toinen ei enää halua liitossa olla.
Yhteiskunnan rahoillako ajattelit sit setvittävän kuka pani ketä?