Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi, oi miksi ihastun...
17.05.2007 |
Vatsassa kiertää, ajatukset ei pysy koossa, kaikki ihan mullinmallin ja vain sen takia, että olen toivottoman ihastunut, en siis omaan mieheen vaan vieraaseen. tietenkin..
En edes muistanut tätä ihanaa tunnetta kun ei pysty ajattelemaan muuta kuin sitä yhtä. Silti vaan niin paska olo kun kuitenkin naimisissa olen ja lapsiakin on siunaantunut kolme.
Huomenna taas näen ihastukseni ja lasken jo tunteja. Pahinta tässä on se, että kyseinen mies suuteli minua eilen..
En ikimaailmassa kuvitellut pystyväni pettämään omaa miestä ja oma moraalinen krapula on aika karsea.
Muuten olo on kuin ihastuneella pikkutytöllä....
Kiitos kun sain purkautua, kantaakin saa ottaa.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tunteeseen. Ajatelkaa jos aina ois ihastunut, ei tulis elämäsä mitään, ei pystys syömään ei keitteleen puuroa jne..,
Otapa nyt itseäsi niskasta kiinni. Voit olla ihastunut, mutta kukaan ei sinua pakota suutelemaan toista miestä ja kuka ties pahempaakin!
Kannattaa aina muistaa, että vain me ITSE olemme vastuussa tunteistamme. Kukaan muu ei niitä päähämme pakota. Mieti siis, miksi ihastut, mitä tarpeita se sinulla tyydyttää?
Yleensä ihastuminen kompensoi ankeaa arkea. Joskus se pönkittää heikoilla olevaa itsetuntoa.
Noita puutteita VOI kuitenkin korjata muillakin keinoin kuin ihastumalla.
Eli jos haluat, voit päästä eroon ihastumisestasi turvallisemmillakin tavoilla. Panosta parisuhteeseesi, lähtekää miehesi kanssa kahdestaan jonnekin. Hanki uusi ja mielenkiintoinen harrastus. Vaihda työpaikkaa. Mitä vain, jotta saat ajatuksesi pois ihastumisestasi.
Jo pelkkä ihastumisen syiden pohtiminen auttaa usein panemaan tilanteen raameihinsa. Ei siinä mistään mystiikasta ole kyse, vaan kyllästymisestä.
Ja ruvetkaa tekemään juttuja oman miehenne kanssa. Löytäkää se rakkaus takasin vaikka väkisellään. Tehkää juttuja kaksin jne.. älkää unohtako toisianne.. voi taivast..
-18v yhteis eloa ja edelleen rakastuneena kuin pikku likka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minusta tässä aihepiirissä on oikeasti aika olennaista erottaa rakastuminen ja rakastaminen.
Vierailija:
-18v yhteis eloa ja edelleen rakastuneena kuin pikku likka.
Jaa miksi ne pitää erottaa?
No siksi, että on aika olennaista ymmärtää, että ihminen EI ole koskaan alkuhuuman rakastunut kovin pitkään. Sellainen romanttinen rakastuminen (tai ihastuminen, jota ap nyt potee) ei kestä kuin pari vuotta ja sitten tilalle kasvaa - JOS kasvaa - rakkaus.
Jos haikailee sitä alkuvaihetta ja elää illuusiossa, että sellainen voi kestää vaikka hautaan asti, ei ole tyytyväinen rakkauteen. Rakkaus on kuitenkin hyvä juttu ja hemmetin arvokas. JOS sellaisen on onnistunut saavuttamaan parisuhteessaan, sitä ei missään nimessä kannata uhrata tavoitellessaan alkuvaiheen romanttista rakastumista muualta.
Ja sinähän sen teidät ...
Yosiasia on että mä olen edelleen (juu 18 vuoden yhteiseloa takana)
Aivan lääpälläni mun mieheeni, vatsassa on edelleen perhosia jne. Toki rakkasu on muuttunut.. ennen se oli vain jotain onnetonta ihasntusta. mutta nyt se on jotain aivan mieletöntä. Vatsanpohjassa nippailee ja tekstiviestit sinkoilee päivän aikana.. Ja juu olen 39 samoin mieheni ja juu ollaan oltu yhdessä vuodesta 89...
Mutta meillä on selainen pointti että me emme pidä toisiamme itsestään selvyytenä, me hoidamme parisuhdettamme ja pidämme kipinän yllä.
Mun ystävättärenikin nauroi meille, että ollaan, kuin pahalaiset teinit :)
Mutta mielummin pahalaisnen teini, kun rakakutensa ja kipinän kadottanut parisuhteeseensä kyllästynyt.
Katsos toiset antaa 110% parisuhteeseensa eikä hoida sitä vasemmalla kädellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä päättelet, että se rakkaus olisi jotenkin HUONOMPAA kuin rakastuminen. Eihän se ole, missään nimessä! Se on vain ERILAISTA!
Rakastumisessa on aina mukana uutuudenviehätystä ja epävarmuuttakin. Rakkaudessa toinen on tuttu, ja se tuttuus merkitsee syvenevää sielunsisaruutta ja -veljeyttä, yhteenkasvamista.
Aivan turha olla aggressiivinen, en halua moittia sinua ja parisuhdettasi, vaan ainoastaan korostaa, että sellaista alkuhuumaa haikailemalla mennään metsään - koska rakkaus on oikeasti parasta maailmassa, eikä alkuhuuma koskaan muuttumattomana kestä kauaa.
Alue: Aihe vapaa
rakastan? toista.. onneksi ei asu samassa kaupungissa, eikä tapailla...
sieluni silti huutaa syliä