AD/HD ?

paitsi meidän pojalla ehkä add! meillä pojan tunteet heittelehtivät suuttumuksen iloon monta kertaa päivässä.

jaksot jakautuu tarkkaamattomuuteen ja sitten siihen, että kaikki menee hyvin.

etenkin vieraassa ympäristössä pojasta tulee välillä ikäänkuin kuuro ja vastaa kaikkeen joo tai sit ei kuule mitään.

ympäristö ja ärsykkeet vievät lapsesta tarkkaavaisuuden.

meidän poika täyttää 4v. ja ei osaa yhtään väriä. punaisen osasi, mutta on sen unohtanut.

adhd kuuluu motorinen levottomuus. 5v. pitäisi osata/ pystyä istua paikallaan.

näillä lapsilla on kait yleensä hyvä mielikuvitus ja ovat omalla tavallaan hyvinkin älykkäitä ja silti kärsivät oppimisvaikeuksista.

Kiitos vastauksestasi pomo.

Tuo oli hyvin sanottu: ympäristö ja ärsykkeet vievät lapsesta tarkkaavaisuuden.

Olen pitkään ihmetellyt sitä,että miten käytös muuttuu niin paljon esim.kauppareissulla,mutta tuohan sen tietysti selittäisi.Virikkeitä on niin paljon ,ettei pysty käsittelemään,keskittymään oikein mihinkään.

Ja tuosta kun sanoit, että viisivuotiaan pitäisi jo pystyä olemaan/istumaan paikallaan,niin ihan samaa sanoin neuvolan täti 5v.neuvolassa,kun katsoi pojan menoa..Kun tehtävät (lene)oli tehty alkoi juoksemaan ympäri huonetta,kiipeili,puhui koko ajan,yritti käydä kaappeja aukomassa.

Ja olemme kyllä käytöstavat opettaneet,ettei pitäisi olla siitäkään kiinni..

Poika täyttää tänä vuonna 12. Tarkkaavuushäiriö havaittiin eskarissa.

On kuin olisi hänestä lukenut.



Jos testeistä tulee jotain jatkotoimenpiteitä niin suosittelen vahvasti pojan laittamista kouluun vuotta aiemmin eskarin kertaamisten sijaan (=meillä oli yhtä tyhjän kanssa).



Meidän poika on mukautetussa opetuksessa ja toimii hyvin. Kuin lottovoitto hänelle. Ei olisi kuullut/oppinut mitään normaalissa luokassa. Nyt oppii kaiken hyvin ja saa paljon positiivista palautetta koulussa. Täysin älykäs ja taiteellisesti erittäin lahjakas poika, joka ei vaan noteeraa itseään kiinnostamattomia ärsykkeitä, koska ei osaa niitä erotella.



Pojasta ei kukaan huomaa nykyään enää mitään erilaisuutta käytöksen perusteella. Itse kuitenkin huomaan ja tiedän (4 lapsen vanhempana) että poikaa pitää vieläkin opastaa vaiheittain. Teemme sitä sitten matalalla profiililla. Se on sellaista muistuttamista sitä, mitä olitkaan tekemässä.

ja vinkistä kissa-äiti.

Meilläkin poika on hyvin hoksaavainen ja aina keksii hetkessä ratkaisun joka asiaan.On myös sormistaan erittäin näppärä.

Sillä tuntuukin niin

(Jäi kesken edellinen visti) hassulta ,että saattaa sitten sanoa esim.punaista ja sinistä kumpaakin punaiseksi..

Niin ja sitten tuli mieleen ,että hänellä on varmasti jonkin asteinen kuuloyliherkkyys,kun saattaa esim.kaupassa kävellä kädet korvilla,kun käy kuulemma korviin.

Tulin tänne palstalle katsomaan, löytyisikö apua kun olen huolissani pojan kouluvalmiuksista. Näitä täällä sanottuja oireita on pojallani: pitää käsiä korvillaan ja sanoo että äänet tuntuu korvissa pahalta. Sotkee värit, numerot ja kirjaimet (vaikka nelivuotias pikkusisko jo osaa ne). Pukee paidan yöpaidan päälle ja lähtee hoitoon kalsareissa jos ei huomattu valvoa pukemista. Pystyy ottamaan yhden ohjeen kerrallaan vastaan. Välillä menee omaan maailmaansa, leikkii mielikuvitusleikkiä, hyppii ja suhisee - päiväkodissa ollaan ihan pulassa. Pomppii katsoessaan tv:tä, keikkuu sohvan käsinojilla. Ei osaa piirtää kuin tikku-ukkoja ja tikkudinosauruksia.



Toisaalta osaa laskea yhteen- ja vähennyslaskua, kääntää sanoja nurinperin. Osaa monia asioita yli ikätason, mutta tuntuu että niillä ei ole mitään arvoa eskarissa, kun ei opi kirjaimia ja sotkee värit. Ekassa eskarikeskustelussa sain kuulla 10 asiaa joissa lapseni on huono (kääntyilee ympäri kesken " oppitunnin" jne) - en ainoataan asiaa jossa on hyvä. Oli muuten äidille aika kauhea paikka. Ystävältäni kuulin, että hänen lapsensa kehittymiskohteena oli ollut saksilla leikkaaminen, mitä poikani on osannut tehdä jo vuosikausia, mutta siitä ei ole eskarista kehuja kuulunut.



Koulun ryhmätesteissä missasi tehtävänannot ja piirteli vastauspaperiinsa suttuja. Erityislastentarhanopettaja arveli, että ei hyödy yksilöllisistä oppimistesteistä, koska suorittaa ne leikiten kahdenkeskisissa tilanteissa. Ryhmätilanteissa on kynäkammoinen ja pelkäänkin miten koulussa käy. Tavalliselle ykkösluokalle ollaan menossa.



Mitähän tässä voitaisiin tehdä, mitä ryhmätukikeinoja on edes olemassa.

mielestäni lapsesi ei ehkä pärjää tavallisessa koulussa. äkkiä perheneuvolan asiakkaaksi ja tukitoimet käyntiin.

penessä on lapseni asiakkaana. olen tyytyväinen, sillä nyt lapseni tulevaisuus on turvassa. lapseni on vasta 4v. ja tulevat koulukypsyystestit tehdään penessä. tällä hetkellä lapselle tekee psykologi testejä ja ei niistä selvii, jos sekoittaa numerot ja värit. tyypillinen piirre, kun lapsella on neuropsykiatrisia erityispiirteitä.

toinen vaihtoehto olisi sairaalan neuropsykiatriselle osastolle tutkimuksiin.

Minäkin ihmettelen, että eikö se erityisopettaja tosiaan suositellut mitään muuta vaihtoehtoa kuin normaalia luokkaa. Kouluvalmiustesteissähän testataan nimen omaan myös sitä, osaako toimia ryhmässa ja kuunnella ohjeita - ei riitä, että osaa tehdä tehtävät loistavasti aikuisen kanssa kahden kesken. Sillä eihän isossa luokassa ole mahdollisuutta saada opastusta aikuiselta kahden kesken. Avustajatkin luokkiin ovat kiven takana, vaikka lapselle olisi sellaista puoltava lausunto erikoissairaanhoidosta.

Selvitä vielä vaihtoehtoja alueenne koordinoivalta erityisopettajalta.

Muuten käy pian niin, että pojan lukuisat taidot jäävät huomaamatta ja käyttämättä ja hänet leimataan vain häiriköksi - kuten ilmeisesti eskarissa on käynyt, jos ei mitään postiivista kertomista keksitty. Poika ei varmasti ole tyhmä häirikkö vaan tarvitsee vain itselleen sopivan oppimisympäristön. Muuten ekasta kouluvuodesta voi tulla koko perheelle raskas.

kiertävään erityislastentarhanopettajaan!

Tuo kirjoituksesi tuntui niin tutulta.

Meillä poika pomppii myös, varsinkin pelatessaan pleikkarilla,niin kovasti että on ihan hiessä.Istuu sohvan reunalle, hyppää seisomaan,istuu,,ja tämä jatkuu ja jatkuu.

Ja tuo vaate juttu.Meillä tekee ihan samaa.Jättää yö vaateet alle tai sitten toinen vaihtoehto,että pukee vaan päällysvaatteet (jättää alusvaatteet pois ja saattaa vielä piilottaa ne) jos kukaan ei seuraa pukemista.Jos pyydän vaihtamaan päivällä toiset housut jalkaan,niin jättää

" vanhat" alle jos en ole sitä seuraamassa..

Tulempa tähän keskusteluun mukaan kahden vilkkaan pojan voimin :)



Ensiksi Tonttuilija: Se tuntuu pahalle, kun puututaan vain niihin asioihin mitä ei osaa, mutta koska lapsi on jo eskarilainen, niin tuohon kaikkeen pitää puuttua äkkiä.



Tuossa yksi linkki jota kannattaa vilkaista näitä asioita mietiskellessä.

http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=344



-------



Meidän pojista vanhin 5.5 v on vilkas, hän on motorisesti hidas, älyllisesti ja kielellisesti superlahjakas, saa raivareita, vaatii kokoajan tekemistä jne jne... Hän kyllä pystyy istumaan paikoillaan, mutta onkin sitten äärimmilleen keskittynyt.



Toinen pojista 4.5 vuotias on myös vilkas, mutta eritavalla. Tämä kaveri ei todellakaan voi istua paikoillaan, eikä varsinkaan istua, mieluummin röhnöttää tai on polvillaan ja milloin mitenkäkin päin. Pöydästä pitää poistua kesken ruuan xx kertaa. Poika puhuu kokoajan, karkailee, ei tottele, ei ymmärrä syy seuraus suhdetta. Sekoittaa asioita ja värejä. On mahdoton kiipeilemään ja hakee vaaran tunnetta, mutta myös satuttaa itseään paljon. Suun alueella tuntuu myös olevan motorista vaikeutta, kun syöminen on välillä todella vaikeaa...



Isomman asioita olen ajanut nyt kolme ja puolivuotta. Pojalla on diagnoosina aistinsäätelyn yliherkkyys ja käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmat, sekä bilateraalisen koordinaation kypsymättömyys. Mielestäni pojan dg pitäisi olla aspergerpiirteet, tätä mieltä olen ollut alusta asti.



Toisen pojan kohdalla olen ongelmista puhunut neuvolassa ensimmäisen kerran ehkä vajaa kaksi vuotta sitten, mutta silloin vain sanottiin, että kyllä se siitä rauhoittuu, kun kasvaa. Ja sanoivat hahmotusongelmien häviävän ajan myötä. Eipä ole hävinneet, ei. Ja meno on kahta kamalampaa :( Mutta nyt jo neuvolassa oltiin sitä mieltä, että poika saattaa olla " vähän" vilkas ja neuvottiin ottamaan yhteyttä Kasperiin (kasvatus ja perheneuvola).

Meillä poika 7v diagnoosina tarkkaavaisuushäiriö. Poika on ollut pienestä pitäen vilkas ja sai kamalia raivareita välillä. Nyt raivarit jo helpottaneet. Hänellä on myös aisti yliherkkyyttä eli ei pidä koskemisesta ja silittelyistä. Otin pojan ongelmat puheeksi 5v neuvolassa, lähete perheneuvolaan ja sitä kautta yksityislääkärille diagnoosin saamista varten. Suurimpana ongelmana on ollut hahmottamisen vaikeus ja oman toiminnan ohjaus ja näiden takia oppimisvaikeuksia. Nyt poika käy toimintaterapiassa kerran viikossa, josta ollut paljon apua.



Poika aloittaa koulun ensisyksynä eli lykkäysvuosi käytiin toisena esikouluvuotena. Siitä minulla on pelkästään hyvää sanottavaa. Poika ei ollut vielä kiinnostunut koulusta oikeasti vaikka olisi sinne halunnutkin kun kaveritkin menivät. Oikeasti numerot ja kirjaimet eivät kiinnostaneet, osasi juuri ja juuri kirjoittaa oman nimensä ja senkin väärinpäin. Poika halusi vain aina leikkiä, joten toinen vuosi eskarissa oli todella hyvä. Poika sai leikkiaikaa lisää ja toisen vuoden aikana kiinnostus kouluun heräsi. Koulutaidot ovat kehittyneet huimasti. Päiväkodin henkilökunta on kokoajan ollut todella ihanaa ja kannustavaa, ovat todella kaivaneet esille pojan vahvuudet ja aina puhuvat miten hellyyttävä ja hauska poika hän on. Hän onkin aina saanut ihmiset hurmattua puhetaidoillaan vaikka puheen kehitys olikin hieman viivästynyttä. Muutenkin kaikki asiat ovat järjestyneet hyvin mutta itse täytyy olla aktiivinen, jotta saa kaikki kuuluvat etuudet esim. hoitorahan.

mulla samanlainen poika ja tuota add minä ainakin epäilen. ollaan myös perheneuvolassa tutkimuksissa.

pojan ongelmat on kielellisiä, mutta luonne sopii taas tarkkaavaisuushäiriöön. jotenkin meijän poika on kuitenkin erillainen, kun dysfaattiset lapset. poikaa saa halata ja hieroa, mutta ainoastaan vain äiti. muiden halailusta ei tykkää, ei edes isän tai isoveljen.

haluaa hellyyttä ja rakkautta, mutta vain äidiltä.