talviurheiluvälineiden hankinnasta????????

täytyyhän lasten opetella perus asioita!!!!! Käytettyinä saa edullisesti

hankin.

Tulee mieleen 80 luvun koulu ajat.

Vanhempani olivat kummatkin tyottomiä ja sain rahat säätettyä kun siivosin sukulaisilla. Olisin voinut käyttää johonkin muuhun, mutta kouluun piti saada monot ja luistimet. Sukset sain onneksi sukulaisilta. Ja se oli aika noyryyttävää kun muiden vanhemmat laittoivat paljon rahaa lastensa joka ikisiin haluihin.



Vaikka hiihtämisestä lopulta pidin, niin ei tullut hiihdettyä kuitenkaan kovin paljon. Se hiihtämis aika on n. 3kk ja mielestäni sen takia ei pidä perheitä taloudellisesti rasittaa.



Ja ne jotka hokevat että käytettynä saa ostettua monoja, niin ostatteko ja käytätteko itse käytettyjä kenkiä?



Kunpa olisin rohkenut kieltäytyä liikunnan tunnilta. Aivan yhtähyvin voisi vaatia että vanhemmat ostavat lapsilleen keilaamista varten kengät tai sellaisia kävely keppejä jne.

Täällä meilläpäin on ainakin monessa koulussa " talviurheiluvälinevarasto" . Eli varastoon on koottu sukset, monot ja luistimet, jotka ovat jääneet koululle eikä oikeaa omistajaa ole koskaan löytynyt. Minusta se on ideana hyvä, koska olen sitä mieltä, että jokaikisen koululaisen on kuitenkin kokeiltava myös luistelua ja hiihtoa koulun liikuntatunnilla. Jos siis vanhemmat eivät halua välineitä lapsilleen ostaa, niin silloin lapset käyttävät tunneilla koulun välineitä.

Taisi olla ihan ns. mutu?

Vai voisitko perustella?

on suksien osalta tehty ratkaisu että vanhimmalle ostetaan uutena ja nuorimmat sitten käyttää niitä esikoisen vanhoja. Luistimet ostetaan ainoalle tyttärelle uutena, samoin vanhimmalle pojalle, pienimmät käyttää sitten niitä isonveljen vanhoja.



Meillä harrastetaan muuta urheilua kun hiihtoa tai luistelua joten välineisiin ei satsata tavan enenpää, eipä olisi varaakaan.

Me ollaan kuitenkin pidetty tärkeänä sitä, että lapsilla on kunnon sukset ja luistimet, vaikka rahaa perheellämme ei liikoja olekaan.

Mä nipistän mielummin omista menoista ja hankinnoista, että lapsilla on sellaiset välineet joilla on kiva käydä hiihtoretkillä tai luistelemassa. Niin, vaikka asutaankin Helsingissä, jossa talviurheilukausi jää aika lyhyeksi.

Mielestäni ehdottomasti. Meillä 3-vuotias tyttö jo aloitti luistelun ja sukset hankitaan ensi talvena.

Koulunko ne luistimet ois hankittava? Jos, ette oo mitenkään liikkvaisia ja tiedät, ettei niitä luistimia/suksia juuri käytetä, niin kiertele kirppareita, niin ei mene niin hirveenä rahaa.

ainakaan Helsingissä. Eikä suksia kouluunkaan

Ja asuinpaikkamme on Hesa. Ja tasan tarkkaan tarvii olla omat varusteet.

ja vielä vähemmän tarha! Toki molemmissa kuuluu ohjelmaan sekä lusitelua että hiihtoa (ainakin meidän tarhassa täällä Helsingissä), mutta tarhassa voi olla osallistumatta jos ei ole välineitä. Meidän koululla taas on lainavälineitä niitä varten joilla ei ole omia tai jotka ovat ne unohtaneet, mutta koot ovat sitten siltä väliltä eli sopivia ei välttämättä löydy jos monelta puuttuu.



Pakko ei siis ole hankkia luistimia ja suksia, mutta ainakin koululaisen elämää niiden omistaminen helpottaa kovasti.

Eikös se ole ihan yleissivistystä ja ihanaa yhdessäoloa opettaa lapsi luistelemaan ja hiihtämään? Lapsen etuhan se on, ei koulujen ja päiväkotien keksimä kettumainen salaliitto vanhempia vastaan. Ja ehkäpä kannattaisi mennä vähän itseensä siinä, että jos sinä kenties inhoat liikuntaa ja erityisesti hiihtämistä/luistelemista, voit silti opettaa ja ohjata lapsesi niitä harrastamaan. Tai patistaa miehesi tai isovanhempasi tekemään. Lapsen etu, eikö vaan?

Vai siksikö ei, kun ei äitiä itseä kiinnosta? Vai siksi,että muka ei ole rahaa, vaikka muuhun kyllä on, esim. olut joka viikko, äidin parfyymit, vanhempien ulkomaanmatkat...

Eli siinä mielessä ne olis vähän pakko hankkia