Mitä mulle on tapahtunut hoitovapaalla ollessa? Oonko erakoitunut vai mitä tää on?
Olen lakannut pitämästä yhteyttä ystäviin, en koskaan tapaa tekokiireiltäni. Oon alkanut jännittää vieraiden ihmisten tapaamista ja nyt kauhistuttaa ajatuskin töihin paluusta.
Ennen oli tosi ulospäinsuuntautunut, iloinen ja pidetty seuraihminen.
Kommentit (3)
Miltä alueelta olet? Olisi kiva vaihtaa vaikka kuuumisia joskus. Mullakin, alkuperäisellä kirjoittajalla, 2 alle 3-vuotiasta.
Vierailija:
musta tuntuu ihan samalta! Olen itsekin kauhistellut mikä mulle on oikein tullut. Lohduttavaa kuulla, etten ole ainoa. JOtenkin aika vaan menee kahden alle 3v:n kanssa päivittäin niin vauhdilla ettei jaksa kiinnostua enää muusta.
Tosin vain yksi lapsi 2v ja toinen syntyy pian mutta kun aika vain menee! Aamutoimet, pyykkiä, ulkoilua, ruokaa, lapsi unille, iltaruokaa tekemään ja jos unien aikaan ehdin, piipahdan netissä=hetki aikaa itselle. Tuolloin en mm. kehtaisi soitella minnekään, vastata puhelimeen, kun tuntuu, että sitten se aika menee hukkaan.
Minnekään ei oikein pääse kuin lapsen kanssa, sillä miehen aika kuluu töissä siinä määrin, etten hänen varaan voi laskea yhtään mitään ja nuo menemiset on sitten tehtävä aamupäivisin ennen päiväunia tai illalla miehen töistä tulon jälkeen eli 19 jälkeen.
Yksinkertaisesti ei riitä energiaa eikä aikaa kovin monipuoliseen sosiaaliseen elämään, joidenkin mielestä ehkä nyherrän " vain kotona" . Mutta kyllä tämä jo 10 vuoden päästä on erilaista,uskon niin.
musta tuntuu ihan samalta! Olen itsekin kauhistellut mikä mulle on oikein tullut. Lohduttavaa kuulla, etten ole ainoa. JOtenkin aika vaan menee kahden alle 3v:n kanssa päivittäin niin vauhdilla ettei jaksa kiinnostua enää muusta.