Mies ei enää edes halua nukkua samassa sängyssä:(
Sanoo välillä ettei tule sinne koska kuorsaan. En kuitenkaan kuulemma läheskään joka yö. Silti on mieluummin patjalla lasten huoneen lattialla. 3 pientä lasta ja talo tekeillä.
Tuntuu ettei ole enää mitään yhteistä, minä hoidan lapset ja mies muita hommiaan. Ei ole yhteistä aikaa, eikä kiinnostusta mihinkään yhteiseen. Läheisyyttäkin saa pyytämällä pyytää - ja olla silti useimmiten ilman.
Onkohan sillä toinen?
Taitaa pitää paikkansa se savolainen sananlasku että talo on eroa vaille valmis:(
Kommentit (10)
Kolmosen tyyppisistä typeryksistä älä välitä.
Miehellä omat jutut, sulla vain koti ja lapset?
Ei hyvä..
ja siihen vielä talonrakennusta. Huh huh. Mitä liikkuu päässä?
On menneet ohi, joko puhumalla ja selvittelemällä tai sitten muuten vaan.
Ei tarvitse olla kuin yö yhdessä, jonnekin halpaan, mutta kivaan paikkaan. ja lapsille hoitaja. Hyvin nopeasti huomaat, onko mies vielä " mukana" .
Rakentaako mies itse? Rakentamisaika, samoin kuin pikkulapsiaika saati näiden yhdistelmä on rankkaa. Rakentamisaikaan kannattaa suhtautua poikkeustilana, ei kannata odottaa mitään normaalia perhe-elämää tai parisuhteen hoitamista. Se on silkkaa selviytymistä. Anna ajan kulua, asiat voivat hyvinkin korjautua kun stressi helpottaa (talo valmistuu, lapset kasvavat).
Mullaon ollut sama ongelma kuin miehelläsi - siis puolison kuorsaus. Minäkin nukuin mieluummin sohvalla kuin odotin omassa/yhteisessä sängyssä melkein jokaöisen kuorsauksen alkamista. Siis mikään ei ollut raivostuttavanpaa kuin se, että juuri kun nukahdat niin se alkoi...joten ymmärrän hyvin miksi miehesi nukkuu lastenhuoneen lattialla. Kyllä meilläkin läheisyys yms kärsi kun oli mutuekin väsy ja öisin piti kuunnella vielä kuorsauskonserttia.
Meillä tilanne meni ohi kun mies laihdutti lähes 20kg ja kuorsaus väheni merkittävästi. Nyt sitä on enää kun hänellä on flunssa ja silloin mies saa siirtyä sohvalle.
Kun lapset nukkuu on hyvää aikaa istua alas ja jutella hyvän ruoan parissa. Älä anna tilanteen enää pahentua. Ja vaikka joskus unet sitten jäisikin lyhyemmiksi niin se on pieni hinta siitä jos saatte suhteenne taas toimimaan!
Ymmärrän sinua ap, mutta muistaettä
Rakennusaika on ihan poikkeusaikaa. Ole sitkeä, ja hoida omat osuutesi. Olet kuitenkin itse suostunut rakentamisen alottamiseen pikkulapsiaikaan.
Mies todellakin haluaa nukkua, jos rakentaa ja käy työssä. Jos haluat jutella, vältä syyttelyä, sillä saat miehesi vaikenemaan vielä enemmän.
Ei riitelyä molemmat väsyneenä, siitä ei hyvää seuraa!
t. myös rakentajan vaimo, kohta 2 pikkuista
Puhuttu on, ei tuo muutosta asioihin.
t. ap