Uneton yö täällä jossain... Ensimmäinen harjoitteluyö takana.
Tavoitteemme saada 3-vuotiaamme nukkumaan yöt läpeensä omassa sängyssään.
Ja urakkahan " kusi" heti alkuunsa... Tulin nimittäin oksennustautiin yöllä, heh, heh. Sitkeänä kuitenkin vein yön läpi joten kuten.
Illalla selitin lapselle, että nyt on tarkoitus alkaa hänenkin nukkumaan omassa vuoteessaan, niin kuin meillä muutkin nukkuu, vauvaa myöten. Lapsi nukkuikin peräti 3.15 saakka ja vein sitten sänkyyn. Sitten 5-7 juostiin edes takas, itse kävin välillä vessanpyttyä halaamassa.
Ja eikös vauvan " pirulainenkin" juuri tänä yönä päättänyt nukkua huonosti. About puolen tunnin välein alkoi itkemään ja tuttia laitoin sata kertaa, aargh! Sitten siirryinkin olohuoneeseen nukkumaan ja annoin vauvan huutaa. Ja eikös ollut sielläkin selkeä rytmi. Ensin huutoa, sitten hiljaisuutta (taatusti kuunteli että tuleeko kukaan) ja jälleen huutoa. Sitten nukkui viimein...
Aamulla anoppi tuli pelastamaan minut, otti lapset hoiviinsa ja pääsin nukkumaan ja pikkuhiljaa alkaa olokin olla normaalilla tasolla...
Jatkuu...