Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten saa kaverin tajuamaan, ettei meidän äitiys todellakaan ole samanlaista?

Vierailija
08.12.2006 |

Kaveri jaksaa selittää miten hän kyllä TIETÄÄ mitä on olla äiti ja mitä on olla väsynyt. Selitti miten pitää olla omia harrastuksia ja vaikka opiskelua, ettei aivokuole.

Mä yritin siinä sitten selittää, että mulla on niin paljon univelkaa, että mä en ihan oikeesti muista välillä edes yksinkertaisten asioiden nimiä, joskus tulee black out hetkeksi omien lasten nimienkin kanssa. Millä mä voisin mitään opiskella, kun en välillä muista lauseen alkua enää päästyäni lauseen loppuun?

Hänestä olen tehoton ja nariseva äiti, jonka vauvat nyt vähän itkee koliikkia, mut kai sitä mieskin voi jotain tehdä.

Lopulta suuttui ja huusi mulle päin näköä, et leiki sit superäitiä keskenään kakaroittesi kanssa! Ja lähti korot kopisten menemään ;,,(

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
08.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyväksyt vaan, että se ei nyt vaan ymmärrä.



" Helppojen" lasten vanhemmat harvoin tajuavat miltä ovat säästyneet - ainakaan ennen kuin saavat toisenlaisen lapsen ;)



Nimim. kokemusta on molemmista sorteista

Vierailija
2/3 |
08.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko vauvan(?) itkuisuudelle joku syy? Onko allergiat yms. selvitetty? Olisiko mahdollista palkata apua? Uupumalla totaalisesti tilanne ei ainakaan parane.... kannattaa yrittää löytää joku ratkaisu ja äkkiä että saat edes kerran viikossa nukkua edes hitusen univelkoja pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
08.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämä opettaa jos opettaa. Mulla kokemusta koliikkivauvan kanssa elämisestä. Eikä yhtään sukulaista tai ystävää ollut tarjoamassa apua. Armahdin itseäni ja pidin ihan normaalina sitä, että aivoissa pätki, kun unet olivat jääneet vähiin. Hassua oli, kun suusta putkahti aivan eri sanoja, kuin mitä olin aikonut sanoa. Ihmettelin miten ilmeisesti tietyt merkitykset sijaitsevatkaan tietyissä osissa aivoja, miten aivot ryhmittelevät asioita. Sopii nauraa siis itselleen!