Poika on nyt 3,5v ja vauva syntyy kesalla ja aion vieda hoitoon esikoisen syksylla, tosin puolikkaaksi ja ehdottomasti samalle pph:lle jolla on nytkin.

Vierailija:

kun täällä kerran voi sanoa, mitä mieleen tulee niin sanonpa sitten noin..

ja tässä on myös sellainen vissi perä, että kun olen seurannut noita kerhojen ja hiekkakenttien puoli-ilmaisessa " hoidossa" käyviä lapsia, etten niiden seuraan enkä myöskään niiden ammattitaidottomien ja elämään kyllästyneiden hoitajien seuraan lastani laita. Lapset eivät tule yksin rahattomista kodeista vaan myös henkisesti köyhistä ja välinpitämättömistä oloista.. Perhepäivähoitajamme osa lapsista on myös ns. köyhiä, mutta asiallisia ja hyvin hoidettuja & välitettyjä. Myös hoitaja on kiinnostunut lapsista ja välittää heistä.

Meillä esikoinen valvoi jo sairaalassa tuntikausia putkeen, kuopus käytännössä nukkui ekat 2 kuukautta. Ja senkin jälkeen vielä n. 4 kk ikäiseksi ihan älyttömän paljon.



Siinä ois tosiaan saanut olla rauhassa, jos ois esikoinen vielä ollut hoidossa.



Ja meillä tuo kuopus tarvitsi huomiota sitten iltaisin. JOten olisipa ollut kiva esikoiselle olla päivät hoidossa ja illat huomion ois vienyt vauva. Varmasti ihan mahtavan hyvä ratkaisu olisi ollut...

ZZZZzzzzzzzzzzzzzzZZZZ

osasi lukea viestistäni sen, että en jaksa VAUVAVUOTTA. Mulle se on ollut raskas kokemus ja kokemusta kun ei ole kuin siitä yhdestä on vaikea kuvitella, että tilanne olisi toisen kanssa täysin erilainen. Joku sanoi, että on se helppoa viedä toinen hoitoonn ja viettää vauvan kanssa SEESTEISTÄ vauvaelämää, mutta mun kohdallani se oli kaikkea muuta kuin seesteistä. Tiedän, että kuulostaa hullulta kun sanon haluavani toista lasta. Mutta, mutta...vauvavuosikin loppuu aikanaan ja mä olen tehnyt ratkaisuni, jotta selviäisin siitä ilman masennusta. Edellisestä masennuksesta olen onneksi selvinnyt ja toista en halua kokea. Vauvavuoden kun saan vietyä läpi niin mulla on kaksi lasta, joita rakastan ja jotka molemmat ovat olleet haluttuja vaikeuksista huolimatta.



Siskoni on lastentarhan ope ja on monta kertaa sanonut, tutkimuksiin vedoten, että hoidossa olleet lapset sopeutuvat koulun aloittamiseen paremmin. Oli se lapsi sitten ollut hoidossa kaksi tai viisi päivää viikossa. Mitä rahaan tulee, taidamme olla keskiverto perhe, nettotuloja on n.5500e kuukaudessa. ap.

Ei minulla mitään hoitoon viemistä vastaan ole, mulla lapsen 2,5 v. ja 2 kk ja aion viedä vanhemman hoitoon kun hän täyttää 3 vaikka itse olenkin kotona. Mutta ei tässä minusta mitään raskasta ole, päinvastoin kaikki on ollut paljon helpompaa kuin luulin.

Olet varmaan jo nähnyt, minkälaisen joukkokivityksen siitä saa päälleen!

Varo vaan, ettei joku kuuliainen av-mamma hanki osoitetietojasi ja tulevat vielä porukalla lynkkaamaan sinut!

Laittaisin osa-aikaisesti päivähoitoon. Olisi leikkikavereita ja muitakin virikkeitä, kuin olla kotona äidin ja vauvan kanssa.

En halua juuttua pelkästään kotiin vaan käydä vanhempieni luona ja moikkaamassa kavereita, tämä käy helpommin kun on vain yksi huollettava mukana. Tottakai otan välillä molemmatkin mukaan, mutta tiedän, että päivästä toiseen en jaksaisi kahden kanssa :( ap

MIKSI TOINEN LAPSI JOS ET KERRAN JAKSA KAHTA? luuletko että se mitenkään muuttuu helpommaksi kun lapset tuosta hieman kasvaa ja oppivat molemmat vaatimaan asioita samaan aikaan ja riitelemään keskenään?



kannattaisi aina muistaa että lapset eivät ole mikään status mikä vaan hankitaan!!!!!

itse hoidin vauvan ja kolmevuotiaan kotona ja raskasta oli.

esikoiseni on vielä nuorempi kuin sinun. Eräs tärkeä syy on, että muuten menetän erinomaisen hoitopaikan, jonne ei ole sitten enää pääsyä. Kun pidän lapseni siellä saan ehkä suunniteltua ja turvattua sinne myös kakkoselle hoitopaikan.. Muutoin olen pulassa kahden lapsen hoidon kanssa ja ihan mikä tahansa päiväkoti ei minulle kelpaa... sittenpä ei tarvitsisi mennä töihinkään ja pää hajoaisi kotona



Toiseksi voin päästä helpommallakin.. ainakin haluan taata, että saan nukuttua univelkoja edes joskus pois.. jos kakkonen nyt sitten on hyvä nukkumaan myös päivisin



Täysiä päiviä ja viikkoja en lasta hoidossa pidä, mutta sen verran, että olen oikeutettu hoitopaikkaan

tai oikeammin: uskalla säkin tehdä se toinen lapsi niin ei tartte provoilla.

Itsellä lapset 5v, 3v ja 9kk ja kaikki hoidettu kotona. En ole halunnut viedä päivähoitoon ja itse vastustan kovasti tuota kotiäidin oikeutta viedä lapsi hoitoon. Sen ajan mitä subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut niin lapset ja nuoret ovat voineet huonommin ja huonommin. Päivähoito ei hyvinvointia tuo.

vaativa, esim puolivuotiaaksi asti herätti n. 6 kertaa yössä. Mies tekee pitkää päivää töissä. Vauva vuoden jälkeen helpotti ja nyt tämän esikoisen kanssa ei tee yhtään tiukkaa, päinvastoin , nautin lapsestani täysillä ja rakastan häntä. Musta se eka vuosi on vaikea ja aion helpottaa elämääni tällä ratkaisulla. Poika on ollut samalla hoitajalla jo kaksi vuotta ja saman ajan ovat olleet siellä myös kolme muuta poikaa, joten uskon, että poikakin kaipaisi leikkikavereitaan. Sitten kun ei olla hoidossa haluan jaksaa puuhastella lasteni kanssa kaikkea pientä mukavaa. Luulen, että olen parempi äiti tällaisilla järjestelyillä. ap.

Vierailija:

MIKSI TOINEN LAPSI JOS ET KERRAN JAKSA KAHTA? luuletko että se mitenkään muuttuu helpommaksi kun lapset tuosta hieman kasvaa ja oppivat molemmat vaatimaan asioita samaan aikaan ja riitelemään keskenään?

kannattaisi aina muistaa että lapset eivät ole mikään status mikä vaan hankitaan!!!!!

Vierailija:

Itsellä lapset 5v, 3v ja 9kk ja kaikki hoidettu kotona. En ole halunnut viedä päivähoitoon ja itse vastustan kovasti tuota kotiäidin oikeutta viedä lapsi hoitoon. Sen ajan mitä subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut niin lapset ja nuoret ovat voineet huonommin ja huonommin. Päivähoito ei hyvinvointia tuo.

Se on niin inhottavaa ja ahdistavaa etten toivo sitä kenellekkään, jokainen joka on käynyt lävitse ankaran masennuksen josta kärsii koko perhe tietää mitä tarkoitan. Ja tietenkään en vie vauvaa hoitoon.



En myöskään lue kunniaksi kenellekkään sitä, että on hoitanut lapsen kotona kouluikään tai 5-vuotiaaksi. Riippuu ehkä äidistä. Kotona äidin tai sisarusten kanssa ei opita sellaisia asioita mitä turvallisessa hoitopaikassa ja äiti ei taatusti kerkiä tuohuamaan kotona lasten kanssa riittävästi, aikaa menee aina pienimmän hoidossa ja helppohan se on laittaa vanhemmat lapset leikkimään keskenään niin eipä tarvitse päätään asialla muuten vaivata. Mun mielestä se on silkkaa laiskuutta pitää lapsi kotona kouluikään saakka. Äiti ei vain viitsi mennä töihin. Tuossa ei enään ole kyse lapsen parhaasta.



Tiesin, että saan ryöpytyksen niskaani, mutta minä tiedän olevani lapsilleni paras mahdollinen äiti, minusta ei tee huonoa se, että esikoinen on hoidossa 2-3 päivää viikossa ja tykkää käydä hoidossa. Kotipäivinä jaksan sitten olla totaalisesti läsnä lasta ja hänen tarpeitaan. ap.

Se nyt on sama, onko lapsi osapäivähoidossa tai käykö jossain kerhoissa, joissa useimmiten käyvät noiden " HOIDAN AINA kaikki lapseni kotona" -marttyyriäidit, jotka täällä palstalla haluavat mitalin siitä, mitä eivät muualta saa. Jos hoitopaikan saatte ja siitä maksatte, ei kenelläkään pitäisi olla nokan koputtamista (paitsi täällä).



Olen huomannut vauvalehtiä ahkerasti lukiessani ja täällä palstaillessani, että LÄHES aina nämä " hoidamme lapsemme kotona" -perheet ovat mummojen ja sukulaisten ympäröimiä ja heidän on helppo sanoa, että kotiäitiys on ihanaa. Lapset myös usein käyvät kerhoissa vähintään kahdesti viikossa mutta sitähän EI lasketa päivähoidoksi ;).



Meillä kaksi lasta, joita hoidin MOLEMPIA kotona kolme vuotta miehen 13 tuntiset työpäivät täysin yksin (lähin sukulainen asuu yli 100 km päässä). Lapset eivät olleet koskaan hoidossa edes viikonlopuisin, koska meillä ei ole sukulaisia, jotka ottaisivat lapsiamme hoitoon, vaikka kilttejä ovatkin. Mulla on siis riittämiin kokemusta tuosta kotiäitiroolista ja siitä oppineena, kunhan kolmonen syntyy, kaksi vanhinta saavat kaksi kertaa viikossa käydä hoidossa enkä todellakaan aio kantaa siitä huonoa omatuntoa. Vaikka lapset ovat ihania ja vaikka tosiaankin olen tottunut käymään heidän kanssaan ihan joka paikassa, koska vaihtoehtoja ei ollut, niin silti mielestäni on lapselle parempi päästä välillä näkemään muita ja saamaan ryhmässä sosiaalisia kontakteja.



Joten ap, ratkaisusi kuulostaa erittäin hyvältä!

Kannatta viedä isompi hoitoon osapäiväisesti, jos tuntuu tuolta. Itse ratkaisin asian niin, että isommat ovat olleet kerhossa 3 pv viikossa. Oikein jees-systeemi: kunnan iltapäiväkerho sopivasti vauvan päiväuniaikaan. Silloin saa myös kotihoidontuet isommista ja siinä jäi pari tuntia aikaa itselleen. Suosittelen, jos vain kotikuntasi järjestää kerhotoimintaa.

Haetko täältä hyväksyntää lapsesi hoitoonviemiselle koska sydämessäsi tunnet siitä hieman syyllisyyttä? Minulle on ihan sama kuka lapsesi hoitaa, joten en käy sinua päätöksestäsi syyttämään. Kieltämättä kuitenkin ihmetyttää tämä nykytrendi, jossa äiti haluaa kotiin hoidettavaksi vain sen nuorimman. Onhan se tietysti mukavaa elää uudelleen sitä rauhallista ja seesteistä pikkuvauva-aikaa vauvan kanssa kun vanhemmat lapset on muualla metelöimässä. Saa itsekin nukkua päivisin ja on omaa aikaa silloin kun vauva nukkuu. Itsekin nyt useamman lapsen äitinä joskus salaa vähän kadehdin niitä esikoisvauvojen äitejä kun oma arki on yhtä hulinaa vauvan ja vanhempien lasten kanssa. Siltikin pidän lapset mieluummin kotihoidossa toistaiseksi, minun omatuntoni soimaisi jos laittaisin heidät vieraalle hoitoon " pois tieltä" . Ehkä sinun kannattaisi hakea apua masennukseesi, niin jossain vaiheessa jaksaisi hoitaa molemmat lapsesi.