Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kerhoilua takana 2kk, lapsi ei viihdy lainkaan. Mitä tehdä?

Vierailija
11.10.2006 |

Lapsella ikää 3v7kk, kotihoidossa ollut ja elokuussa aloitti kerhoilun. Sanoo vaan että ei oo ketään kivoja kavereita. Tädeistä tykkää kyllä. Yhden pojan kanssa ystävystyi, mutta tämä lopetti kerhon. Nyt molemmat 2 x vkossa kun kerhoa on, hän sanoo ettei halua mennä ja että tahtoo lopettaa kerhoilun.



Itsestäni tuntuu että olisi hyvä tavata ikäisiäänkin ja touhuta ryhmässä jotain ohjattua toimintaa. Leikkejä, lauluja, askartelua, liikuntajuttuja ym. Vähän erilaista kuin kotioloissa kumminkin.



Teenkö väärin kun pidän poikaa kerhossa ikäänkuin vastentahtoisesti?

Mitä sinä tekisit? Keskusteltu on lukemattomat kerrat, ei auta. Kun ei tahdo niin ei.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
12.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ekan vuoden eivät kerhossa viihtyneet. Olivat aloittaessaan jotain vajaa 4v.



Keväällä alkoi jo mennä vähän parremmin mutta eivät sinne innosta kirkuen ikinä menneet.



No mutta tänä syksynä täysin eri juttu! Muutama sama lapsi on kerhossa nytkin ja yllätys yllätys, nyt vasta leikit näidenkin kanssa sujuvat! Meidän lapsilla kestää vain niin kauan lämmetä uusille ihmisille.



Pidin sinnikkäästi kerhossa koska tarvitsin itsekin vähän omaa aikaa ja mielestäni lapsetkin ansaitsevat saada kavereita ja nähdä välillä muitakin kuin vanhempiaan:). Lisäksi kerho on tosi kiva paikka, askartelevat, laulavat, ja oppivat toimimaan ryhmässä.

Vierailija
2/9 |
12.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mukavan viriketoiminnan takia minäkin toivoisin lapsen siellä käyvän. Täytyy jutskailla ohjaajien kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
12.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käy kerhossa ja puistossa. Lähteminen on aina yhtä marinaa, mutta aina kun vien, on kavereita vastassa, ja leikkeihin lähtee niin ettei malta heippaa sanoa. Kun haen, sanoo että on ollut kivaa, ja sen jälkeen toteaa, että enää hän ei sinne mene. Olen keskustellut ohjaajien kanssa, ja kaikki on hyvin, touhuaa muiden kanssa ja leikit sujuu...Joskus poika itse valittaa, että joku häntä tönii, mutta enpä tiedä kuinka sitten on, ja onko tuota tapahtunut useastikin. Olen neuvonut kuinka siinä tilanteessa pitäisi toimia, ja oikeastaan juuri tuollainen on niitä syitä, miksi haluan pojan lapsiryhmässä olevan. Ei hän voi aikanaan mennä esikouluun, ja järkyttyä syvästi, jos joku häntä tönäisee...



Mutta joo, mälsäähän tällainen on. Kurjaa toista aina pahan mielen kanssa touhuihin viedä, vaikka tiedänkin, että periaatteessa niissä viihtyy. JA tosiaan taukojen pitäminen ei onnistu, ei sitä paikkaa voi ihan omien mieltymysten mukaan ottaa ja jättää.

Vierailija
4/9 |
11.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

aina itkun kanssa menee kerhoon ja huutaa jo kotona et en mene kerhoon. Mut vien aina vaan ja sit kun haen ollut mukavaa siellä.. kiva viedä aina meidän poika.. ohjaajan syliin ja kauhean huutoseremonian kanssa.

Vierailija
5/9 |
11.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

viihtymään?



ap

Vierailija
6/9 |
11.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on niin, että isommilla lapsilla on omat parit ja pienemmät 3 - 4 -vuotiaat pyörivät vähän orpoina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
11.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskustele pojan viihtymisestä kerhon ohjaajien kanssa. Miettikää yhdessä ratkaisuehdotuksia.



Mieti, keistä kerhoryhmässä voisi tulla lapsellesi ystäviä. Samaa sukupuolta kenties, suht samanikäisiä, jotenkin muuten samanhenkisiä kivoja lapsia tai joku muu uusi ystävän tarpeessa oleva? Kutsu tällainen lapsi teille kotiin leikkimään lapsesi kanssa. Uusi kutsu. Ehkä lapsesi saa tämän kaverin luo kutsun myös. Pyydä vaikka lapsen äitikin kahville. Ja voit kertoa suoraankin, että yrität tutustuttaa lapsia, jotta lapsesi saisi kavereita ja viihtyisi kerhossa.



Mä oon tehnyt näin ja ihan hyviä tuloksia olen saanut. Ystävyys ei synny hetkessä eikä itsestään vaan vaatii aikaa. (Ja kaikilla ei kyllä valitettavasti synkkaa, ystävyys ei lapsillakaan ole niin yksinkertainen ja automaattinen juttu.) Mutta kun lapsi tapaa toisen lapsen jommankumman kotioloissa kahdenkesken, niin leikkiä yleensä rupeaa syntymään. Tarvittaessa voit olla mukana leikkien ja pelien käynnistäjänä.

Vierailija
8/9 |
11.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä saman ikäinen tyttö,3 ekaa kertaa jäi itkulla kerhoon,sen jälkeen mennyt reippaasti. itse olisin pitänyt paussia jos olisi jatkanut vielä itkulla kerhoon jääminen. lapset ovat erilaisia,muut sisarukset jääneet alusta asti reippaasti kerhoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
11.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paikka siirtyy seuraavalle, kun tulijoita on.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän seitsemän