Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voinko ikinä oppia luottamaan?

Vierailija
13.05.2006 |

Mieheni on valehdellut minulle menoistaan jo pidemmän aikaa. Sain varmistuksen aavistuksilleni jokin aika sitten. Asiaan ei liity pettämistä, vaan mies on aina ollut kova bilettämään ja on sepittänyt juttuja yötöistä päästäkseen baariin. Kerran on jopa käynyt risteilyllä kertomatta minulle. Tuo oli se viimeinen niitti. Silloin heitin jo miehen pihalle kamoinensa, mutta hellyin viimein pitkien keskustelujen jälkeen uskomaan, että hän on oppinut läksynsä.



Kun muutimme yhteen ja suunnittelimme perhettä, mies sanoi, että tuskin tulee koskaan lopettamaan bailaamista, ja jos luulen, että asiasta tulee myöhemmin ongelmia, niin meidän ei pitäisi tähän hommaan edes ryhtyä. Luotin miehen arvostelukykyyn ja ajattelin, että vaikka ulkona edelleen kävisikin, niin osaisi lasten synnyttyä käyttäytyä järkevästi ja rajoittaisi menemisensä sellaisiin ajankohtiin, etteivät haittaa perhe-elämää. Olinpas aikamoinen idiootti.



Nyt kuitenkin sitten selvisi, että mies kokee oikeudekseen käydä ulkona milloin huvittaa, kun " sinä kerran sanoit silloin sen hyväksyväsi" . Eli minä olen ikään kuin pettänyt lupaukseni, jos loukkaannun hänen menemisistään. Hän ei kestä kuitenkaan sitä, että pahoitan mieleni ajoittain, joten on sitten valehdellut menoistaan, ettei tarvitsisi tapella.



Mies on vannonut ja vakuuttanut, ettei enää valehtele ja mieluummin sitten vaikka riitelee ja ottaa haukut vastaan kuin loukkaa minua epärehellisyydellään. Nyt vain on niin, etten usko häntä enää ollenkaan. Mietin joka kerta, kun hän menee töihin, että missäköhän se nyt oikeasti on...



Tämä on raastavaa. Ihan hirveää. Miten saisin varmuuden siitä, että mies on oikeasti muuttunut? Nytkin lähetin viestin eräälle ystävälleni, joka on kaupungilla, ja pyysin ilmoittamaan, jos miestä näkyy...Enpä olisi uskonut ryhtyväni tällaiseen :-( Mutta pakko on saada tietää, osaako se mies koskaan puhua totta ja onko oikeasti ymmärtänyt, että tuollainen valehtelu on ihan väärin minua kohtaan.



Jos minulle selviää, että hän on taas valehdellut, en voi muuta kuin lopettaa tämän pelleilyn tähän. En jaksa yksin huolehtia lapsista ja horjuvasta taloudesta, jos mies viettää iltansa tuhlaten niitä rahoja, joita hän sanoo muka olevansa tienaamassa...Voi v...u.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
13.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies on pelannut avoimin kortin alussa, mutta itse olet ollut hyväuskoinen hölmö ja halunnut uskoa miehesi olevan muuta kuin mitä on. Minäkin nauroin kun mieheni kertoi seurusteuaikana olevansa alkoholisti. Se oli hyvä vitsi ja uskoin että kyllä minä ainakin saan hänet lopettamaan juomisen jos sikseen tulee...

Älä petä itseäsi. Joko hyväksyt miehesi sellaisena kuin hän on (koska et pysty ikinä muuttamaan häntä ellei hän itse omasta halustaa sitä tee) tai lähdet pois suhteesta.

Vierailija
2/2 |
13.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minä sen voin hyväksyä, että mies käy ulkona, mutten sitä että valehtelee. Käyköön ulkona silloin kun siihen on varaa ja mahdollisuuksia (siis vaikka joka viikonloppu, jos niikseen tulee), mutta sitä en ymmärrä, että ulos pitöä mennä silloin, kun muut perheenjäsenet kärsivät siitä.



Ehkä olin typerä, juu, kun tähän aikoinaan ryhdyin. Ei sitä parikymppisenä sinkkuna voi tietää, miltä tuntuu olla kolmikymppinen pienten lasten äiti, jonka mies lähtee risteilylle viikko kolmannen lapsen syntymän jälkeen...



En vaadi mieheltä mitään ihmeparantumista saati halua häntä kotiarestiin laittaa, vaan oletan aikuisella ihmisellä olevan edes jonkin verran selkärankaa ja empatiakykyä.



Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi kolme