Miten hävitätte lasten piirrustukset?

suttujutut poltan uunissa

Meillä kuopus piirtää valehtelematta kymmeniä piirroksia päivässä. Iso laatikollinen kopiopaperia menee reilussa kuukaudessa! Iso osa kuvista on töherryksiä ja nopeita sutaisuja.



Parhaat säilytän (lasten piirrustuksia on jo yksi iso kirstullinen), huonommat vien salaa roskiin.

Nehän on puoliksi tötien tekemiä.

Minä säästän vain parhaat omaehtoiset tuotteet, joista ihan oikeasti näkyy oma taito ja oivallus.

Annan lapsen valita muutaman jonka haluaa säästää ja loppuja laitan uuniin. Meillä on hienoja piirrustuksia pahvilaatikossa varastossa. Saa tytär isompana katsoa millaisia on päivähoidossa tehnyt. Kun saa itse päättää säästämisestä raaskii joistakin luopua.

meilläkin: esim. 100 piirrustusta, valitaan 10 kpl

Jos piirtää jo esittävää, niin ei sitä pidä ryhtyä kehumaan ja säästelemään muutamaa sotkuista viivaa paperissa. Lapsen pitää oppia positiivinen, mutta ei liioiteltu kuva omista taidoistaan. Eikä ketään kannista, jos kehutaan selkeästi omiin taitoihin nähden heikosta suorituksesta.



Lapselle voi suoraan sanoa, että piirräpä huolellisemmin tms. Ei hätäisyyteen pidä kannustaa.



Riimusteluvaiheessa olevan lapsen riimusteluja toki kehutaan!

Takassa en kyllä paperia polta kun siitä tulee hirveesti tuhkaa ja sotkua.



Mutta siis ap:n kysymykseen: tarhasta ja koulusta tulee paljon niitä askarteluja ja piirustuksetkin tehty paksuille värikartongeille. En ole keksinyt miten niitä älykkäästi säilöisi ja kun lapsonen muuttaa viimein kotoa pois, antaisi sitten sen kontin sille mukaan muistoksi...

Osa menee kyllä vaivihkaa roskiin.

Siitä tulee paljon tuhkaa, mut silti. Voihan ne säästetytkin laittaa sitten pois kun lapsi on isompi. Minusta ainakin oli kivaa katsella koululaisena tarhassa tehtyjä muutamia piirrustuksia. Siitä sai hiukan kosketusta siihen millainen olin ollut pienenä.

Kerään kaikki piirustuksen " talteen" , sitten joskus salaa lajittelen parhaat oikeasti talteen ja loput vien roskapussissa ulos.



Samaa mieltä aikaisemmin kirjoittaneen kanssa, että tarhassa tehdyt työt on niin vähän omia, että niitä harvoin säästeetään. Kotona tehdyt, omat taidonnäytteet ovat hienompia.

Hienoimmat säästän ja myös suurimman osan hoidossa tehdyistä vaikka kyllähän se harmittaa kun ne ei ole lapsen tekemiä kovin pitkälle. Joskus niitäkin heitän pois.

Nyt ei ymmärrä, ei.