G:Miten paljon vanhempasi/appivanhempasi avustavat lastenvaate tms. hankinnoissa??

Muutaman vaatekappaleen on poika saanut.

Mutta muussa tavarassa avustusta on tullut, rattaissa, sängyssä jne.

avustamiset. Anopilla kymmeniä lapsenlapsia joten hän ei paljon pysty auttamaan mut kuitenkin muistaa merkkipäivinä.

Omat vanhemmat ostavat välillä vaatteita ja ovat antaneet vähän rahaakin tähän tarkoitukseen. Appivanhemmat eivät avusta vaatehankinnoissa, mutta joskus ostavat jonkun pienen lelun lapsille.

Tämä on mielestäni riittävästi avustusta ja pärjättäisiin kyllä ilmankin, mutta kiitollisia ollaan tietenkin.

Muuten ei ole osallistunut. Varmaan olisivat, mutta minä katson, että jokainen vaatettaa itse lapsensa.

Ostan ja valitsen mieluiten kaiken itse, mutta ymmärrän kyllä että kaikilla ei ole niin hyvä rahatilanne kuin meillä joten apu on varmasti tervetullutta enkä näe siinä mitään pahaa.

syntymäpäivänä rahaa, koska asumme eri maissa ja nähdään harvoin.

Paikallinen mummo antaa rahaa myös usein.

En edes muista koska viimeeksi olisi ollut tarvis ostaa lapsille vaatetta,

ovat jo teini-ikäisiä, itse ostavat vaateensa, mummojen raha on tarpeeksi, kaapit on täynnä vaatteita.



Voitte uskoa että olen kiitollinen!

Kieltämättä nyt kyllä olisi kivaa jos edes joskus auttaisivat vähän. Erityisesti kun anoppi aina kehuskelee miten paljon ekstraa hänellä on pankkitilillä. Meillä kun on aika köyhää tällä hetkellä ja kolme lasta vaatetettavana...



Toisaalta ei sitten tarvitse olla kiitollisuudenvelassakaan!

sitten muistui, että appivanhemmat ovat maksaneet meidän vaunut ja puolet sateenvarjorattaista, toisen hoitopäydän laatikoston (Muurame kolmonen) ja yhden vaatekaapin (Muurame pikkukomero). Ja nyt kun lapset ovat isompia, niin ostavat leluja, kunhan lapset osoittavat kaupassa...



Lisäksi anoppi laittaa merkkipäivinä isohkon summan rahaa lapsen tilille. Ensin antoi minulle lapsen hankintoihin, mutta minä olen aina laittanut lapsen tilille ja hankkinut sitten omilla mieleisiä(ni) juttuja. Vanhemmalla lapsella on jo pikapankkikortti tiliin, mutta harjoittelun jälkeen palattiin siihen, että pyytää vanhemmilta - syystä, että parissa viikossa kului toista sataa euroa shoppailuun :(

Olen aika tarkka esim.vaatteista ja mielellään hoidan ostokset ihan itse.Toki olisi mukavaa jos isovanhemmat avustaisivat rahallisesti vaikka talvikamppeiden hankinnassa tai harrastuksissa.Meillä on 3 alle kouluikäistä lasta.



Mieheni äidillä on 9 lastenlasta,joten on ihan ymmärrettävää ettei pysty auttamaan vaatehankinnoissa.Oma äitini on vähävarainen ja hänellä on pieni eläke (yh).Eli kaikilla ei todellakaan ole isovanhempia jotka antavat rahaa.Anoppi hoitaa lapsia mielellään ja se on suuri apu,suurempi ilo kuin materia :)

jonkun vaatteen, kirjan tms. Joskus on ollut ihan iso kassi uutta vaatetta. Ja kaikki on vieläpä Marimekkoa. Olen todella kiitollinen näistä vaatteita ym. vaikka meillä itselläkin olisi hyvin varaa ostaa lapsen vaatteet. Ymmärrän kyllä anoppia, kun meidän tyttö on ainut lapsenlapsi ja omistakin nuorin on jo 17-vuotias. Työssäkäyvä ihminen, niin en viitsi kieltääkään.

Muksut on ensimmäiset lapsenlapset molemmilla puolilla ja vieläpä niin, ettei noita lapsenlapsia ole kummallekaan puolelle suuremmin tulossa. Miehellä on kyllä sisko, mutta hänelle ei taida lastenhankinta olla ihan ajankohtaista.



Meillä vielä isovanhemmilla on sellaiset elämäntilanteet, että ylimääräistä on ja mielellään käyttävät sitä välillä lapsenlapsiinsa. En näe tässä mitään pahaa. Kiitollinen tosiaan olen, sillä nytkin omia rahoja menee ihan kiitettävästi kaksosten vaatettamiseen ym.



Ainahan ostokset eivät ole samoja, joita itse olisi kaupasta valkannut, mutta en mä ole sitä pitänyt pahana. Isommista ostoksista (ulkopuvut etc.) kysytään kyllä munkin mielipide, joten mitään ongelmia ei ole tullut.

vaikka lapsenlapsia on nyt jo 6. Työssäkäyviä ja velattomia kun ovat, tykkäävät nyt ostella sitä, mihin ei silloin ollut varaa, kun me olimme pieniä. Onneksi äidin ja isän maku käy lasten kanssa yksiin, joten vaatteet ovat mieluisia. Perinteeksi on muodostunut uusien talvivarusteiden hankinta alennusmyynneistä, muuten lapset saavat jotain pientä pitkin vuotta. Ja vaatteet kierrätetään siskon lasten kanssa, joten vaatteista saadaan kaikki hyöty irti.

Oma äitini tuo Tallinnasta tallinnalaatua, eli heikkoa tavaraa, väärän kokoisia tai muuten outoja.. Joululahjaksi joskus on ostanut yhden marimekon paidan.



Enpä kaipaa, pärjätään omillamme aika mainiosti, vaan ei huippumerkkeihin ole varaa.

Äidillä on 3 lastenlasta ja ostaa tasapuolisesti kaikille esim reimatecit talveksi ja välikausi puvuiksi. Muutenkin shoppaa kalliimpia lastenvaatteita koko ajan. Hoitaa aina kun vaan kysyy ja peruu omia menoja jos on jotain jo sopinut. Appi ja anoppi ostaa silloin tällöin vaatteen tai kaksi. Anoppi ei välitä hoitaa kovinkaan paljoa eikä peru mitään vaikka olsi millainen katasrooffi tahansa. Ei edes oman poikansa takia vaikka tietää et poikansa joutuu oleen palkatta kotona. Appi on tavannut lastammen nyt 3 kertaa itsekseen vaikka lapsi on jo 3-vuotta. No erilaisia ovat isovanhemmat ja täytyy olla tyytyväinen siihen mitä on. Lapset varmaan itse huomaavat myöhemmin että ketkä välittävät ja ketkä eivät.

Välillä tuntuu, että liikaakin. Aina kun vuodenaika vaihtuu, kyselevät mitä tarvitaan. Onneksi antavat usein rahana, että saa itse ostaa mieleisensä.

Se harmittaa toisaalta, että leluja tulee liikaa... Lapsi ei tällöin opi arvostamaan esim. joulua. Mutta ei ole auttanut vaikka kuinka on yrinnyt hillitä.

ei muuten.

Kiitollinen olen kyllä avusta ja yritän muistaa isovanhempiakin pikku lahjuksilla.

Joskus merkkipäivänä saattaa ostaa jonkin vaatteen. Jouluna saatiin pyjama toisilta isovanhemmilta. Ei ole tullut mieleenkään että jonkun muun pitäisi meidän lapsien vaatetuksesta huolehtia. Toisaalta haluan ostaakin itse. Ovat silloin varmemmin lapsille mieluisia, sopivia ja niille on käyttöä. Pyjama onkin aika varma valinta jos ei ole varma mitä toiset tarvitseva.