Koin tänään jotain todella outoja ja hieman pelottavaa..
Olin viemässä lapsiani kerhoon, lunta oli satanut maahan ja kukaan ei ollut kävellyt tiellä ennen meitä. Katselin siinä " maisemia" samalla kun työntelin hiljakseen vaunuja, kun käänsin pääni taas meno suuntaan näin että joku vanha mies oli tullut kävelemään meidän edelle.. Ihmettelin kovasti mistä hän oli siihen tullut kun tiestä ei haaraudu mitään muita kävelyteitä siitä kohtaa missä mies nyt käveli hiljalleen. No käveltiin rauhassa hänen perässä kun kävelytie oli aika kapea ja emme olisi mahtuneet ohittamaan miestä. Seurasin miehen todella hidasta menoa ja pysähdyin hetkeksi niistämään nenää kun en halunnut ihan hänen perässään kulkea! Sitten huomasin että mies ei jättänyt ollenkaan jalan jälkiä maahan!!! Täytyy sanoa että kyllä tuli kylmät väreet ja alkoi kurkkua kuristaa.. Minun jalan jäljet ja rattaiden jäljet näkyi aivan selkeesti maassa, sen verran oli lunta tullut.. Mutta maassa ei ollut kenenkään muun jälkiä. Tie minun edellä oli aivan " koskematon" .. Jatkoin matkaa, mies oli kerennyt jo aika kauas ja oli pysähtynyt ylittämään tietä, näin kuinka mies ylitti tien ja jatkoi matkaansa.. Itse kun pääsin tielle asti, katsoin ettei autoja tullut, oli mies hävinnyt!! Sitä ei näkynyt missään enää ja pelottavinta tässä on se että mies ei voinut mihinkään " piiloon" mennä koska tien ylityksen jälkeen alueella ei ole taloja eikä muita tien haaroja yms. lähinnä sellaista peltoaluetta mihin ei voi noin vaan " hävitä" , ellei sit lumen alle ryömi. Katselin yhä taakseni ja ympärilleni, kenenkään muun jalan jälkiä ei näkynyt kun minun..! Täytyy sanoa että MITÄ HELVETTIÄ tapahtui.. Mun järki ei nyt kyllä luista ollenkaan. Kyllä tuli kiire kiikuttaa lapset kerhoon ja melkein juosten tulin takaisin. Ei tästä kehtaa kellekkään kertoa, niin outo juttu.
Kommentit (9)
Siis joku joka elää tai on jo kuollut.
Oliko muuten tutun oloinen vai tuntuiko pelottavalta. Vilkuiliko jne.
Voihan olla, että kun saat kiinni ketä muistutti tai mikä fiilist tuli ja alat miettimään omaa elämäntilannettasi, niin ymmärrät miksi ajattelit miehen sinne. Eli oma mielikuvituksesi taisi tehdä tepposet. Ei siihen tarvitse olla edes niin hirveän väsynyt ja joskus voi edesauttaa ihan vaikka allergialääkkeen tai särkylääkkeen ottaminen. Sellaset aivot meillä ihmisillä on. älä ole huolissasi, mutta voi olla hyvä miettiä, että millä tavoin asia liittyy omaan elämäntilanteeseesi.
Niitä ei tarvitsisi kyllä pelätä, vaikka pelottavilta voivat tuntuakin. Mulle on sattunut yhtä ja toista vastaavaa, nyt ei kuitenkaan enää moneen vuoteen. Jotain noitavaino, intiaani ja muita kummitusjuttuja.... Onkohan ollut päässäni vikaa, sitä en tiiä, en kuitenkaan usko, sillä paikalla on ollut joskus muitakin.
Hrrr....
Miehelleni kerroin tapahtuneesta ja hän oli ihmeissään.. Yhdessä sit mietimme vaihtoehtoja et mitä tapahtui, mut ei oikein mitään hyvää selitystä löydetty. Mitenköhän tässä yöllä saa unta, vähän karmii vielä.
Niin minulla on 2v. kaksoset joita kerhoon kärräsin, joku sitä kyseli. :)
mä ainakin uskon ap:ta. Itselleni sattunut ties mitä.
Minkä ikäisiä lapsia se ap kerhoon rahtailee, kun eivät edes kävele??
olin koiran kans lenkillä ja käveltiin ajatuksissa koko tien tukkona. Yhtäkkiä takaa kuului rinkutusta ja minähän olin säikähdyksestä hypätä ilmaan. Takana puski pyörällä papparainen ja lauloi sitä laulua " ei hätää hantä suojas enkeli valkosiipinen" . Ei ollut näkymäton eikä äänetön. Mutta oli varppina joku hyvähenki äijänkäppänä. Tuli hyvä ja kevytmieli koko piväksi.
Oli joko enkeli tai joku henkimaailmasta ulkoilemassa. :)
Ei heitä tarvitse pelätä. Jotkut henget saattaa joskus tulla niin " näkyviin" että herkemmät meistä vaistovat tai peräti näkevät heidät.
Voi olla että sinua valmistellaan johonkin, näkemään heitä jatkossakin. Tai sitten sinua halutaan kannustaa ajattelemaan henkiasioita.
Huolissaan ei kuitenkaan tarvitse olla!
Vaikutti siltä että se mies oli ihan rauhallinen kun niin hitaasti kulki, varmasti nautiskeli maisemista kuten sinäkin! =)
tulla tänne kummitusjuttuja keksimään.