Tiedätkö Hesassa ketään jolle on tulossa yksinäinen joulu? siis vaikkapa yksinhuoltajaa..

Välimatka on jokseenkin pitkä =)



Todella hieno idea sinulta tuo kylään kutsuminen, toivottavasti löytyy perhe!

Mutta hauskaa varmasti olisi.

Meiltä löytyisi pojat mallia 97 ja 95. Ajattelin kattaa ihan perinteisen pöydän, josta löytyy kinkku, laatikot, perunaa, salaatteja, luumu-kermahyytelöä, yms.. ja illalla voisi katsoa jonkun hyvän leffan.

siis tyttö kyllä menee mummolaan ja minä olen mahoineni kotona ja koiran kanssa.en jaksa enää matkustaa,eikä kyllä huvitakkaan.

miehestä en tiedä missä aikoo olla kun ei ole vielä suomessakaan...

mä olen tämmönen osa-aika yh-äiti.

no, ollaan sitten kolmistaan lasten kanssa.

Itse ainakin haluaisin nauttia ruoasta ja viinistä jonkun kanssa, en yksin. T. ap

tai kauhea murhanhimoinen psykopaatti, niin kerron vähän lisää... olen ihan tavallinen työssäkäyvä 30-vuotias, mieskin on mutta lähtee nuorimman kanssa tapaamaan pappaansa. Olen ollut myös yksinhuoltaja joten niistäkin jutuista tiedän. Meillä voisi olla aattona ja vaikka yönkin jos siltä tuntuu. t, ap

Toivottavasti saatte aatto-seuraa. Melkein kävi harmittamaan kun en ole yksinäinen aattona, kuulosti niin mukavalta tarjoukselta. Juuri tällaista varten nämä palstat ovat olemassa!

Oikein hyvää joulua!

lähde vierAilemaan johonkin helsinkiläiseen vanhainkotiin.

siellä arvostettaisiin ehdotusta.

Huomenna haen jouluruoat kaupasta ja muutaman ylimääräisen paketin :) t. ap

Lähtisin heti, jos olisin tytön kanssa kaksin jouluna! Luvannut mennä sukulaisille. Tulisin vaikka junalla, mutta toivottavasti seuraa löytyy.. Pistä viestiä ensi jouluna, jos sama tilanne! Ja aivan upeeta, että suomalaiset osaa olla myös vieraanvaraisia! Välillä tulee tunne, ettei ketään kiinnosta muut ihmiset. Todella hauskaa joulua kaikille!

Vielä tosin ehtisi meillekin ilmoittautua, ruokaa kyllä riittäisi. Älkää olko jouluna yksin, jos se tuo vain surua!



t. ap

Mutta pari aika yksinäistä joulua vietin lapsen taaperoaikoina, kun itse olen perheetön ja alkuperäinen mies lähti läiskimään lapsen ensimmäisenä elinvuotena. Tapasin kyllä yleensä jonkun kaverin myöhemmin aattoiltana, mutta en jotenkin viitsinyt tunkea alkuillasta heidän perheillallisilleen (kysymys siis nuorista sinkku-ihmisistä, jotka viettivät aattoja vanhempiensa luona, ei ystäväperheistä. -Sain esikoisen aika nuorena), joten söin ja join ihan lapsen kanssa kahdestaan ja käytiin hautausmaalla kävelemässä. Perheaterioistaan selvittyään pari kaveria tuli sitten glögille yötuimaan, mutta jotenkin yksinäistä oli aattoiltana!

Aivan ihanaa, että joku ajattelee tuolla tavalla ja kutsuu ventovieraan kotiinsa. Tuo on käsittääkseni juuri sitä joulumieltä...

Voi kunpa tuntisin jonkun yksinäisen yh:n, jotta voisin välittää sanaa eteen päin, mutta nyt ei tule ketään mieleen. Pidetään ketju ylhäällä, ehkä tänään vielä joku yksinäinen sen spottaa.

-----

Niin kaunis ajatus että pakko pitää ylhäällä. Toivottavasti joku tulee teille :)

harmi ettei saatu seuraa. Mutta ehkä on vaan hyvä ettei niin yksinäisiä ole. Mies lähti aamulla nuorimman kanssa papalle ja tulevat vasta maanantaina pois. Mutta jos joku vielä innostuu, niin laita viestiä jonnama@luukku.com. Onhan tässä aikaa! Ja toivoisin että myös sinä toisit jotain mukanasi, jotta ruoat varmasti riittävät :)

Mukavaa joulua!

Mä olen ollut lasten kanssa aina yksin joulun, ja joskus teki niin tiukkaa, että piti lipittää valkkaria aamupäivästä, kun oli niin yksinäistä, katkeraa ja kamalaa. Pidin huolen, että lapsilla on hauskaa, traditiot, kuusen koristelut ja ruuat ja joulupukit, mutta itseä ahdisti salaa ihan sairaasti. Nyt, toista joulua, on ihan hyvä olo, 8 vuoden kitumisen jälkeen. Tähän on varmaan tottunut. Nyt olen virittänyt kaiken jo valmiiksi, ja kuoharinkin avaan vasta illalla. Jos olisin nähnyt tämän aiemmin, viime viikolla, olisin kuitenkin voinut ottaa tarjouksen vastaan. Tähän aikaan ei voi enää sanoa lapsille (isoja) että me lähdetäänkin tuntemattomalle perheelle kylään:)



Ensi jouluna pitää järjestää jotain tällaista ajoissa, loistava ajatus! Etenkin pienempien lasten kanssa oli kamalaa olla vuodesta toiseen yksin, kelleen kaverille ei päässyt kun menivät omiin sukulaisiin, ja yhtään sukulaista ei ole. Pelkäsin etukäteen ja olin niin helpottunut, kun se paska oli ohi.



Kiitos IHANASTA tarjouksesta, tämä ei uskalla enää muuttaa tätä päivää, kun kinkkukin on uunissa.