Tärkeää lukea:

Terveys 3.10.2005

http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:110:0:0,4:110:1:1:2005-1…:



" Aivot eivät iskuja unohda

Päällepäin aivovammaa on vaikea havaita





Kun pää iskeytyy katuun tai kohtaa nyrkin, puolitoistakiloa aivomassaa heilahtaa kallon luita vastaan. Törmäys tuhoaa hermosoluja, joita nuppineulan päätä vastaavassa kuutiomillimetrissä on noin 90 000. Ja niiden välillä parisen kilometriä hermosäikeitä. On ymmärrettävää, että jo melko lievätkin tapaturmat saattavat aiheuttaa aivovamman.



Vuosittain 35 000 suomalaista saa eriasteisen aivovamman ja 1 150 kuolee siihen. Nuorilla syynä ovat usein liikenne- tai vapaa-ajan tapaturmat, vanhuksilla kaatuminen.



TIMO MOBERG

Noin 100 000 suomalaisen arvioidaan kärsivän pysyvistä aivovammojen oireilevista jälkitiloista. Tarkkaa lukua aivovammojen määrästä ei tiedetä, sillä läheskään kaikki tapaukset eivät alunperinkään päädy mihinkään rekistereihin.



Lähes kaksi kolmesta vammasta syntyy kaatumisen tai putoamisen seurauksena. Neljäsosa tulee liikenneonnettomuuksissa ja viitisen prosenttia on seurausta väkivallasta.



- Alkoholi on suuri riskitekijä, sillä tapaturmien ja väkivallan johdosta aivovamman saaneista henkilöistä yli puolessa tapauksista henkilö on ollut alkoholin vaikutuksen alainen, sanoo neurologian dosentti Olli Tenovuo Tyksin neurologian klinikalta.



Yli kahden promillen humala lisää aivovamman riskiä viisinkertaiseksi.



Kaksikolmasosaa aivovammapotilaista on miehiä. Tosin yli 70-vuotiaiden kohdalla naisten osuus on selvästi suurempi.



Kodin voi tehdä turvallisemmaksi

Kotona asuvista yli 80-vuotiaat vanhukset kaatuvat keskimäärin kerran vuodessa. Laitoshoidossa kaatuminen on yleisempää. Kaatuminen johtuu usein liikuntakyvyn heikkenemisestä.



Liikkumista kotona voi helpottaa poistamalla liikkumista haittaavia esineitä kuten mattoja. Toisaalta huonekalujen sijoittamisella voi auttaa liikkumista. Kun huonekalut on sijoitettu oikein, niistä saa tukea liikkuessa ja myös horjahtaessa.



Kaatuessa pään lyöminen ei ole ainoa ongelma. Usein siihen liittyy myös isojen luiden murtumariski, varsinkin lonkan. Kummatkin saattavat johtaa vanhuksen pysyvästi vuodepotilaaksi.



Työikäisillä aivovammat ovat suurin yksittäinen kuolinsyy. Näistä 60-70 prosenttia syntyy liikenneonnettomuuksissa. Turvavälineillä voidaan loukkaantumisriskiä pienentää.



- Kolmasosassa liikenneonnettomuuksissa on osallisena polkupyöräilijä. Kypärän käyttö vähentää aivovammojen riskiä kaikissa ikäryhmissä parhaimmillaan lähes 90 prosenttia. Eikä kypärä maksa paljoa, tähdentää Tenovuo.



Auton turvatyynytkin vähentävät vammautumisriskiä ja turvavöiden käyttö vähentää kaksikolmannesta kolarin aiheuttamista aivovammoista.



- Suurin riski on nuorilla mieskuljettajilla, joilla on " näyttämisen paikka" . Aivovamman todennäköisyys on suuri, kun auton tuntivauhti nousee yli 80 kilometriin ja tapahtuu onnettomuus, kolari tai ulosajo. Usein käy niin, että silloin useampi henkilö saa aivovamman samalla kertaa.



Aivotärähdys ei ole vain tärähdys

Tenovuon mukaan sanaan aivotärähdys liittyy usein vamman aliarviointi. Siksi sen käyttöön pitäisi suhtautua hyvin varovaisesti ja käyttää vain aivan lievimmissä tapauksissa, joihin ei liity tajuttomuutta ja enintään hetkellinen muistin menetys.



- Aivot muistavat pienetkin vauriot, ja lievänkin vamman vaurioittama aivokudos on hyvin herkkä vamman jälkeiselle hapenpuutteelle.



Toistuvien lievien vammojen vaikutus kasautuu ja saattaa aiheuttaa pysyvää tiedon käsittelyyn liittyvien aivotoimintojen heikentymistä. Aivovammat eivät todennäköisesti sinällään lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, mutta näyttävät varhaistavan taudin puhkeamista.



Tenovuo muistuttaa, että aivot voivat vaurioitua muutenkin kuin suoranaisen iskun seurauksena. Äkkipysäyksissä kuten peräänajossa pää retkahtaa tai kiertyy helposti, jolloin aivot joutuvat voimakkaaseen heilahdusliikkeeseen. Pahin on sivusuunnasta päähän kohdistuva voima.



Diagnoosin teko joskus vaikeaa

Aivovaurio saattaa joskus jäädä havaitsematta, jos kolaripotilaalla on muita henkeä uhkaavia vammoja. Silloin niiden hoitaminen voi viedä kaiken huomion.



- Ongelmia saattaa syntyä myös, jos potilas on alkoholin, huumausaineiden tai keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden alainen, jotka osin saattavat peittää vamman. Myös aikaisempi vamma voi jättää uuden vamman taustalle. Joskus potilas ei osaa kuvata oireitaan, mikä saatetaan tulkita oireettomuudeksi.



Useimmat päänsä loukanneet potilaat tutkitaan aluksi terveyskeskuksissa, mutta jos on vähänkään epäilystä vakavammasta vauriosta, potilas on ohjattava päivystykseen, jossa on saatavilla aivojen tietokonekuvaus sekä mielellään myös neurokirurgin palvelut.



Tenovuon mielestä lievänkin aivovammaepäilyn yhteydessä potilasta pitäisi tarkkailla eikä häntä saa jättää ensimmäiseksi yöksi yksin. Potilas pitäisi myös herättää yöllä pari kertaa, jotta hänen tajunnan tasonsa voidaan varmistaa.



Iskun jälkeen pitäisi välttää myös autolla ajoa, pitkäkestoista lukemista tai television katselua samoin kuin tietokonepelin pelaamista, kunnes alkuoireet ovat hävinneet. Myös uusia iskuja tulisi välttää, joten jalkapallon pelaamisen tai laskettelu on syytä jättää myöhemmäksi, samoin kaikki muut lajit, joihin liittyy riski päähän kohdistuvista iskuista.



Mahdollista päänsärkyä voi lievittää käsikauppalääkkeillä, ei kuitenkaan asetyylisalisyylipohjaisilla särkylääkkeillä, koska ne lisäävät verenvuotoriskiä. Käytännössä se merkitsee parasetamolipohjaisia lääkkeitä.



Mikäli tutkitunkin vamman jälkeen kehittyy pahenevaa voimakasta päänsärkyä, toistuvaa oksentelua tai heräämisvaikeuksia ja tajunnan tason laskua, sekavuutta tai toispuoleista raajaheikkoutta tai kömpelyyttä, on syytä välittömästi ottaa yhteys lääkäriin.



Julkaistu 3.10.2005"