Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmettelyä 2-veen käytöksestä...
14.12.2005 |
Mikähän mahtaa olla vialla kun 2 vuotiaani alkaa heti itkemään kun istahdan sohvalle?Niin naurettavalta kuin toi kuulostaakin,niin en saa koskaan istua!!Kaikki on ok,jos vaikka tiskaan tai pyykkään,mutta istua en saa.Lapsi nukkuu pienet päiväunet,jolloin saan hetken istua,mutta muuten pitäisi olla koko päivä liikkeellä,jos lapselta kysytään.
Mieskin on paljon poissa kotoa,niin rankkaa on,kun ei saa hetkeäkään vain olla.Onko mun kasvatuksessa vikaa vai mikä mättää?
En ole koskaan ollut innostunut lattialla leikkimisestä,mutta pihalla leikitään paljon ja askarrellaan paljon.Johtuuko toi käytös siitä,että mun pitäs vaan mennä kiltisti lattialle istumaan,jos istua haluan?Mikään leikki ei lasta kuitenkaan kiinnosta,vaan leikkiminen menee hakkaamiseksi ja repimiseksi,niin ei paljon innosta.
Kommentit (13)
sitten leikkii itekseen jos teen kotihommia mutta jos katson tv:tä sohvalla hän alkaa hakea huomiota ja silmiä en saa laittaa kiinni yhtään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun istun sohvalla,niin samalla väritetään tai katsotaan kirjaa.Siinä ohessa katson myös telkkaria.Tietenkään en voi katsoa sitä niin,että oikein siihen keskittyisin.
Lapsi osaa leikkiä yksinkin ja on hyvä keksimään leikkejä,mutta jostain syystä jos menen leikkiin mukaan,niin yleensä se päätyy " painimiseen" ,joka ei todellakaan mua kiinnosta.Silti vaatii mua leikkimään kanssaan.Yksinleikki sujuu vain silloin,jos mulla on jotain kotihommaa sinä aikana,mutta heti ku hommat loppuu,niin ei muuta ku kiukuttelu päälle.
Käytän siivoukseen ja ruuanlaittoon yhteensä n.1h30min max/päivä,muuten olen koko ajan lapsen käytettävissä.
Välillä rassaa niin vitusti,kun ei saa hetkeä istua.=(
ap.
On jo oppinu keinon millä saa sut leikkimään kun häntä haluttaa. Koitahan sinä olla se teillä joka määrää milloin mitäkin tehdään..
mutta meidän 1v 7kk vanhalle on tullut myös joku ihme äitivaihe päälle. Mä en saisi tehdä yhtään mitään ilman lasta, mieluiten hän olisi sylissä tai niin, että leikkisin hänen kanssaan lattialla autoilla tms. Kotitöitä saa sentään jonkun verran tehdä, mutta yleensä saan aika kovasti sanoa, että ÄITI TEKEE NYT TÖITÄ. Istuskella, lukea tai katsoa telkkaria en saisi ollenkaan. Vaikka isä olisi valmiina leikkimään lapsen kanssa. Saattaa jopa lähteä isän sylistä kirjan kanssa ja tulla mulle tarjoamaan " kukee kukee" (=lukee lukee). Huoh. Väsyttää.
kieltäytyä,jos ei vaan kertakaikkiaan huvita?Mitä teen,annanko itkeä vai mitä?Olis ihan kiva jos välillä leikkis yksinään.
Mietityttävää vaan,ettäjääkö lapselle jotku " traumat" ,jos äiti ei halua leikkiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on oppinut että kiukuttelulla/itkulla ym saa tahtonsa läpi. 2 vuotias ei ole mikään tyhmä
Ja toisekseen on hyväksi lapsellesi oppia kestämään pieniä pettymyksiä. Voit myös opettaa jo kärsivällisyyttä ja odottamista sanomalla " äiti tekee eka tän jutun, sitten leikitään" . Älä anna lapsellesi kaikkea periksi. Sinun tehtäväsi on olla aikuinen ja määrätä asioista eikä lapsesi. Äitiyden tehtävä ei ole olla viihdekeskus lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ihan oikeesti nainen..Tottakai kieltäydyt!
Ja toisekseen on hyväksi lapsellesi oppia kestämään pieniä pettymyksiä. Voit myös opettaa jo kärsivällisyyttä ja odottamista sanomalla " äiti tekee eka tän jutun, sitten leikitään" . Älä anna lapsellesi kaikkea periksi. Sinun tehtäväsi on olla aikuinen ja määrätä asioista eikä lapsesi. Äitiyden tehtävä ei ole olla viihdekeskus lapsilleen.
-Mä tiedän,että äidin tehtävä ei ole olla viihdytyskeskus,mutta voiko sellaisesta kieltäytyä,siis meinaan,että lapsi itkee ku en leiki,että onko se oikein?Tästä me väännetään miehen kanssa kättä,koska mä en jaksa aina leikkiä ja mies leikkii joskus harvoin kun on kotona...
Oppiiko lapsi siinä sitten sen,että mä todellakin haluan istua siinä sen hetken ja tulen vaikka sityten leikkimään?
Ja kyllä,tämä lapsi on mun esikoinen.=)
Noin mäkin olen ajatellut mutta silti on aina huono omatunto kun en jaksa (lue: ei huvita) leikkiä oman 2 v:n kanssa. Yleensä jonkin aikaa teemme jotain yhdessä mutta en jaksa istua töiden jälkeen tuolla lattialla pinomassa legoja tai palapelejä. Täytyy ap:n tavoin toivoa ettei jää lapselle traumoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
edes sillä,että on ollut päivän töissä.=(
Kyl tulee morkkis,kun ei jaksa.=(
2-vuotiaan pitää jo kokea pieniä pettymyksiä. Siis PITÄÄ. Teette karhunpalveluksen lapsellenne jos toimitte jokaisen vinkauksen mukaan. Meillä myös 2-vuotias, mutta tahdin määräävät aikuiset. Jos ei mene lapsen tahdon mukaan, hän itkee ja raivoaa aikansa, mutta tuleepahan siinä nekin tunteet tutuiksi.
Kyllä se siitä rauhoittuu, ja alkaa leikkiä omiaan. Ja sitten voidaan myöhemmin leikkiä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ei ole väliä vaikka lapsi itkisikin kun et leikkiin suostu, sitten vaan lohdutat ja sanot että hän saa itse leikkiä. Nopeasti myös oppii pois tuosta, että saa tahtonsa lävitse itkulla.
Semmoinen hyvä kasvatus neuvo olisi, että jo pienelle opetetaan ettei itkulla ja marinalla saa mitään, vaan opetellaan pyytämään kauniisti. Lapsesi on riittävän vanha jo tämän oppimaan.
Alue: Aihe vapaa
Otatko kirjan/lehden käteesi vai katsotko telkkaria? Meillä ainakin 2-vuotiaan lapsen kanssa on ollut mahdoton vaan istuskella tai lueskella. Lapsi alkaa vaatia välitöntä huomiota itseensä. Kotitöiden tekeminen kyllä sujuu lapsen läsnäollessa ja hän voi leikkiä vieressä ihan rauhallisesti.
Sinänsä outoa, jos 2-vuotiaan leikki on vaan repimistä ja hakkaamista. Tuossa iässä pitäisi jo olla symbolisia taitoja ja sinnikkyyttä pieneen juonelliseen leikkiinkin. Kannattaisi varmaan joskus laskeutua sinne lapsen tasolle ja asettua ohjaamaan leikkiä, näyttämään erilaisia vaihtoehtoja ja rikastmaan lapsen mielikuvitusta.