Kadehditko minua???
Kertokaapas nyt arvon naiset ne kaikki huonot puolet itsestänne, sovitaako että nyt ei kehuskella ollenkaan kerrotaan vaan ne huonot jutut......minä aloitan:
Kadehditko minua??
asun vuokralla surkean pienessä asunnossa
olen läski
koulu on vielä kesken
naama kukkii finneistä
mies ei auta vähääkään lasten kasvatuksessa
olen kyrpiintynyt kotiäiti
No niin naiset toivottavasti teiltä löytyy kykyä itsekritiikkiin.
Kommentit (67)
Tälläsiä luusereita av:laiset on...
-olen ylipainoinen
-reisissä kamalat selluliitit
-jalkapohjissa kauheita kovettumia
-olen äkkipikainen
-olen huono nukkumaan ja siksi ärtyisä
-en aina jaksa olla kotona rakkaan lapsemme kanssa
-annan mieheni mieluummin hoitaa sairasta lasta, minun hermot ei kestä
-huusin eilen vanhemmilleni ja iskin luurin korvaan
-en vastaa jos anoppi soittaa
-en jaksa vastata edes kavereiden puheluihin
-en halua nähdä ketään töiden jälkeen
-kasvojeni iho kirjava, en lähde mihinkään ilman meikkivoidetta
-inhoan sotkuisuutta mutta en jaksa siivota
-olen ylipainoinen
- inhoan anoppiani enkä oikein jaksa enää teeskennellä hänelle
- en jaksa pitää miestäni hyvänä, vaikka ansaitsisi sen
- unohtelen asioita
- haluaisin eroon kaikista kummilapsista, sillä en jaksa sitä joulu- ja syntymäpäivälahjarumbaa
-hermostun helposti (vaikka esitän pitkäpinnasta)
-en ole saanu kilojani pois
-olen huono vaimo (nalkutan paljon ja turhaan)
-en arvosta muita
-haukun ihmisiä seläntakana
-olen tylsistynyt elämääni ja haluaisin jotain muuta
MUTTA ONNEKSI EN OLE AINUT
Olen pessimistinen luonne jota vituttaa lähes joka asia tällä hetkellä. Välit mieheni kanssa ovat viturallaan.
olen laiska, en jaksa siivoilla asuntoani kovinkaan usein, en jaksa olla mieheni lapsen seurassa, en jaksa aina vastata kännykkäänikään, haaveilen muista miehistä, miehelläni on ongelmia alkoholin kanssa vaikka muuten onkin aika " kunnollinen" , eläisin mieluusti mieheni rahoilla ja harmittaa jos hän ei tienaa tarpeeksi ja PALJON, olen materialisti, olen syönyt masennuslääkkeitä ja käynyt monta vuotta psykoterapiassa aikanaan ja sitä ei moni tiedä koska minusta ei uskoisi, arvostelen muitten valintoja ja puhun pahaa selän takana, pidän massaelokuvista ja kaikista massaohjelmista enkä ymmärrä mitään taiteellisia elokuvia tms, suhtaudun aina epäilevästi uusiin ihmisiin ja olen varma siitä että minusta ei pidetä ja olen huonompi kuin muut, häpeän vartaloani vaikka siihen ei olisi syytäkään mutta olen ihan neuroottinen esim. alastomuuden suhteen, en keksi vieraiden miesten kanssa puhuttavaa koska olen niin arka ja epävarma vaikka sitäkään ei uskoisi.
Ja tässä oli vain osa :(
-tyvikasvua... ja paljon
-pureskelen kynsiä
-kantapäät kovettumia täynnä, eikä vois vähempi kiinnostaa
-pömppömaha raskauksien jäljiltä
-kaivan nenää kun kukaan ei näe
-olen huono vaimo ts. nalkutan liikaa
-huudan lapsilleni
-luulen olevani parempi ihminen kuin muut
-olen yksinäinen
-vietän liikaa aikaa netissä
-asun vuokralla ja VIHAAN tätä asuntoa sekä paikkakuntaa
-haluisin jo lopettaa kotiäidin työt mutta en tiiä mitä sitten tekisin
-haluisin oman yrityksen mutten uskalla ottaa sitä askelta
Ja oishan noita...
- olen kaksi kertaa eronnut
-ylipainoa löytyy keskinkertaisesti
-luottotiedoissa häiriö
-rakastan
viimeistä exääni niin, että teen sen elämää koko ajan vaikeaksi
-huono näkö
-mielenterveys horjuu
-astma
-jatkuva rahapula, kun olen pienipalkkainen
-olen laiska laittamaan ruokaa, helpolla pitäis päästä..
-jätin vapaan miehen, joka rakasti mua, sen vanhan exän takia ja nyt olen yksin
- olen perusluonteeltani kateellinen masentuja
- olen ruma
- ylipainoa n. 30 kg
- huono kunto
- riitelen miehen kanssa usein
- mies on ollut uskoton minulle ja senkin takia koen alemmuuskompleksia
- olen täyttänyt 25 eikä minulla ole ammattia
- opiskelu stressaa
- en jaksa lukea kirjoja enkä sivistää itseäni (siis romaaneja)
- emme ole saaneet lasta vielä
- vanhemmistani toinen on kuollut ja toinenkin sairastelee
- olen netti- ja peliriippuvainen
- tapaan ystäviäni melko harvoin
- minua sanotaan pihiksi ja olenkin sitä
- olen menettänyt monta läheistä ihmistä
Vierailija:
Tälläsiä luusereita av:laiset on...
Luusereita ovat ne, jotka eivät uskalla vastata tähän ketjuun tai joilla ei muka ole mitään vastattavaa.
Ja näin:
-olen kateellinen muutamalle kaverilleni
-ylipainoa
-raskausarpia hemmetisti
-huudan liikaa lapsille
-valehtelen
-olen vahingoniloinen toisille
-ei ole miestä
-ei ole koulutusta
-työpaikka on, mutta ei kiinnosta palata sinne
-yritän aina siitä, mistä aita on matalin
-arvostelen liikaa muita ihmisiä
-olen itsekäs
Mä olen:
-opiskelija
-asutaan pienessä mökissä
-rahaa ei ole
-tissejä ei ole
-parisuhde ei kukoista
-usein tympii ja masentaa
-kavereita näkee tosi harvoin
-olen joskus aikaansaamaton
-jne.. en jaksa kaikkia edes luetella.
Olen mielestäni liian lihava 170 -> 60 kg
Minulla on pienet tissit ja aivan liian L E V E Ä lantio
Olen tyhmä kouluttamaton kotiäiti
Asun paikkakunnalla jonka ihmisiä en arvosta
Huudan rakkaimmilleni (välillä syyttä suotta)
Olen rääkännyt eläimiä
Harkitsen toistuvasti itsaria
Minulla ei ole ystäviä
Syön kilokaupalla karkkia vaikka olen laihiksella
Minulla on NIIIIN huono itsetunto, että se vaikuttaa jo mieheni elämään
Oliko siinä tarpeeksi
- ylipainoinen
- saamaaton vetelehtijä
- katson tv:tä aivan liikaa
- epäsiisti
- joskus huudan lapsille niin, että myöhemmin kaduttaa
- en rakasta miestäni, mutta ei ole mitään syytä erotakkaan
- en pidä työstäni, mutta en tiedä mitä muutakaan voisin tehdä
- en osaa pitää salaisuuksia, kerron toisten henk.koht. asioita kaikille
- pidätysongelmia
- piereskelen usein
- jalassa on sieni (ollut vuosia)
Ja silti olen ihan tyytyväinen elämääni. Käsittämätöntä.
-olen sopivan laiha, mutta aivan liian LÖYSÄ
-toinen tissi on pienempi kuin toinen
-valehtelen paljon, joskus jopa uskon omiin valheisiini
-rumat hiukset
-vino suu
-olen kateellinen muiden onnesta
-katson liikaa telkkaria
-oon kärsinyt mielenterveysongelmista
-asun aivan liian pienessä vuokra-asunnossa
-haaveilen kaverini miehestä aivan liian usein ja aivan liian paljon
-flirttailen kyseisen miehen kanssa aina, kun on mahdollisuus
-raskausarpia reisissä
-en jaksa töissä tehdä töitä
-oon pienipalkkainen
-jalkapohjissa on kovettumia
-ottaa päähän maailman eniten, että kesä on taas jo ohi
- olin koulukiusattu monta vuotta
- eka suuri rakkauteni kuoli 25-vuotiaana, traumatisoiduin kuolemasta moneksi vuodeksi
- olen naimisissa biseksuaalin (tai oikeastaan varmaan kaappihomo) kanssa, ja odotan vain koska hän tunnustaa itselleen todellisen luonteensa ja jättää meidät
- minulla on ollut yksi keskenmeno ja yksi kohdunulkoinen raskaus, nyt jäljellä enää yksi munatorvi ja sekin täynnä kiinnikkeitä
- minulla on typerää ihottumaa käsivarsissa ja reisissä, puristelen valkoisia näppyjä harva se päivä (ei ole mitään lääkettä, ihotautilääkärin mukaan pitäisi vain olla onnellinen siitä, ettei sitä ole kasvoissa!)
pakko kyllä listata hyviäkin asioita:
- olen korkeasti koulutettu, minulla on mielenkiintoinen ja arvostettu työ, josta maksetaan hyvää palkkaakin
- minulla on maailman ihanin lapsi
- mieheni kohtelee meitä todella hyvin, meillä on kivaa yhdessä
- meillä on kiva rivarin pätkä, kaksi autoa, ja muutenkin suhtellisen salliva taloudellinen tilanne
- minulla on kivoja harrastuksia, joista nautin ja joita pääsen säännöllisesti harrastamaan
- minulla on hyviä, ihania ystäviä, joiden kanssa voin jakaa (melkein) kaiken
- riippurinnoista ja löysästä kropasta huolimatta näytän ihan mukiin menevältä - ainakin vaatteet päällä
Eka lista oli niin masentava, että oli pakko kompensoida :-)
Olen myös perusluonteeltani kateellinen masentuja (niinku joku aiempikin).
Olen syvästi pessimistinen ja minulla on huono itsetunto.
Säännöllisin väliajoin piehtaroin itsesäälissä ja märehdin onnetonta lapsuuttani ja nuoruuttani.
Olen ollut koulukiusattu.
En ikinä valmistunut maisteriksi. Enkä tiedä mikä minusta tulee (28v.)
Asumme kaupungin vuokratalossa sosiaalipummien naapureina.
Mieheni on välillä ärsyttävä nipottaja eikä jumaloi minua niinkuin joskus.
Hermostun lapsilleni joskus ja miehelleni USEIN.
ja ok, silti olen onnellinen :-)
Tartte katkeroitua.
Olen kolmekymppinen
opiskeleva
akateemisen kanssa akateemisesti naimisissa oleva
yhden pojan äiti
kenellä ei ole ongelmia.
Voisin ottaa rakastajan ehkä joskus.
vaikea sanoa.
-olen tasapaksu, vaikka kylkiluut törröttää, kroppa on ihan kun teinipojalla
-pienet tissit
-aina kuiva tukka samallalailla
-selluliittiä löytyy
-oon aina väsyny ->usein kireä
-amk+yliopisto-opinnot molemmat kesken, ja on vielä ties kuinka kauan (äitiyslomalla olen)
-atooppinen iho
hyvä puoli:
-mieheni silti rakastaa minua
omassa kodissa Hesan keskustassa, on tutkinto, töitä ja nyt ä-lomalla. Nii-in, vaikea vetää mitään ikävää kehiin.....