MIKSEI OLE LAISSA SÄÄDETTY, ETTÄ AVIOPUOLISOILLA SAISI OLLA 1 RAKASTAJA/PUOLISO?
Sehän on totta, että MONELLA aviopuolisolla tekee mieli joskus toista,
mutta kun oikeasti ihastuu johonkin toiseen (ei vain yhden yön
suhteeseen), niin tuntuu väärältä, ettei mitenkään voi koskaan
olla sen toisen kanssa ilman uskottomuutta, jollei halua pettää toista!
SEHÄN ON TOSIASIA, että ihmiset ja/tai Jumala nämä määräykset
meille on antanut! Täytyy olla yksiavioinen, vaikka se v...tuttaisi kuinka! Olisihan ihmiset voineet keksiä myös tämän seikan.
" Avioliittonne aikana saatte pitää yhtä rakastajaa/rakastajatarta
per puoliso. Rakastajan täytyy olla sama henkilö kokoajan"
Muutenhan ihmiset vaihtaisivat rakastajaansa kokoajan, eikä se siis
ajaisi tätä samaa asiaa...
Ihmisethän laitkin tekevät/keksivät!
Kukaan ei tainnut ymmärtää, mitä ajoin takaa....:)
Kommentit (10)
Tarviiko siihen lakia, jos molemmat on totamieltä?
Siis, jos alkujaan ihmisillä olis aina ollut myös
rakastaja, se olisi yhtä luonnollista, kuin nyt se,
ettei " saa" olla rakastajaa...
(Toinen puolisoista sitäpaitsi ei varmaankaan hyväksyisi,
siis alkuunkaan...)
Avioliittohan on julkinen sopimussuhde. Avosuhteessa ei ole julkisesti sovittu yhtään mistään, eli liiton tunnusmerkkejä se ei täytä. Joten, ne jotka ei kestä elää yhden kanssa, niin ei kannata mennä naimisiin ollenkaan.
Ja etsisin kumppanikseni toisen rebelin! ; )
...koska EN halua pettää, niin en voi...
RUUMIINI haluaisi niin kovasti pettää, mutta
AIVONI sanovat ei, joten ei...
(ainakin tähän asti) toivelee kirjoituksen aloittaja!
..parit voi sopia ko. asiasta ihan paikallisesti... :-)
Vierailija:
...koska EN halua pettää, niin en voi...RUUMIINI haluaisi niin kovasti pettää, mutta
AIVONI sanovat ei, joten ei...(ainakin tähän asti) toivelee kirjoituksen aloittaja!
Itselläni on aika sama tilanne. Ollan oltu yhdessä 12 vuotta ja kaikki hyvin, mutta silti helposti ihastun toisiin ja välillä haluaisin jotain muutakin. Mutta EI pysty, ku olen niin " periaattellisen hyvä ja kiltti ihminen" , enkä missään nimessä halua miestäni loukata enkä varmaan enää arvostaisi itseäni jos pettäisin, mutta silti se on ajatuksissani.
On tää vaikeeta.
ja totean, että onneksi olen itse vapaamielisempi. Toki pettäminen avosuhteessa oli minunkin mittapuullani sallitumpaa ja helpompaa henkisesti, mutta on sitä avioliitossakin tullut hairahdettua. Ja ihan kiva hairahdus olikin, lämmin, vaikkakin lyhyt seksisuhde vanhan ystävän kanssa :)
Toki jos asia olisi laissa säädetty, ikäänkuin " kuuluisi" aviovelvollisuuksiin, olisi sivusuhteen pitäminen monille helpompaa. Ja taas toisia se tympäisisi, onhan kielletyn hedelmän maku aika kiehtova...
...mutta jo vuosia on varjostanut kummankinpuoleinen ihastuminen
toiseen... Mutta olen jopa hänellekin kertonut, ettemme saa olla koskaan yhdessä, nyyh...:(
Mutta läheinen ystävyytemme kyllä jatkuu ja kerromme toisillemme
melkein kaiken!
Minulla olisi siis tarve siihen yhteen ja ainoaan rakastajaan...
Tuntuisi liian pahalta, en haluaisi jakaa kumppaniani kenenkään kanssa.
Enkä tiedä, osaisinko itsekään olla kenenkään muun kanssa, edes luvan perästä.