Älkää jaksako syyllistää...

Kyllä oli taas ikävää luettavaa osa kommenteista. Tästä syyllistämisestä pitäisi nyt päästä eroon kokonaan. Kukaan toinen ei voi asettua täysin toisen asemaan näissä lastenhoito asioissa. Jokainen tapaus on erilainen ja omasta perspektiivistä asiat voivat näyttää ihan toisilta, kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Oman koliikki vauvan kanssa kokeilimme kaikkea mahdollista, mitä maa vaan päällänsä kantaa, eikä mikään muu auttanut kuin aika. Selvästi meidän pikkuista sattui mahaan, eikä siihen auttanut vaikka poistin omasta ruokavaliosta kaikki mahdolliset mahaa ärsyttävät jutut. Ei auttanut vyöhyketerapiat, eikä lääkärin määräämät lääkkeet refluksivaivaan. Lasta pidettiin kokoajan sylissä ja varmasti hän on ollut aina meille rakas ja toivottu. Kyllä tuntuu silti kurjalta lukea näitä koliikkia ei ole olemassakaan juttuja, joissa syyllistetään äitiä vuorovaikutusongelmilla ja viitataan äidin kyvyttömyyteen hoitaa lasta. Koliikkivauvan vanhemmat tarvitsevat kannustusta ja tukea, ei syyttäviä sormia. Itse selvisimme vanhempiemme tuella ja vuorottelemalla mieheni kanssa vauvan hoidossa.