5vuotias poika joka haluaa olla tyttö.

Tykkää autoista jne poikien jutuista.

Vaan poikaa selvästi ahdistaa se ettei ole tyttö. Ja myös jo ymmärtää sen että hänen tulisi pitää poikien jutuista ja häpeää tavallaan sitä ettei pidä. Koskaan häntä ei ole moitittu siitä että hän leikkii nukeilla tai haluaa olla tyttö. Siksi mietinkin mistä tämä häpeä pojalle on tullut.

Saattaa olla vaihe tai saattaa olla olematta. Ottaisin ehkä puheeksi neuvolassa jos vaikka pääsisi juttelemaan jonkun kanssa joka asioista tietää. Tuli mieleen, että osaisivatkohan vaikkapa setassa neuvoa jonku joka osaisi tukea lasta? Jos hän todella tuntee syntyneensä väärään sukupuoleen, se identiteetti ei siitä kyll millään pakottamisella muutu.



Voimia! Ihana, että olet noin ymmärtäväinen, varnasti paras mahdollinen äiti juuri tuolle lapselle. =)

käyttää sukkahousuja. Sehän antaa piiloviestinä sen, että "tämä on jotenkin erikoista". Mistä veli olisi keksinyt kiusata asiasta, joka on kaikille aivan normaali?



En vielä vetäis mitään johtopäätöksiä 5 vuotiaan suuntautumisesta tämän perusteella. Sitäpaitsi tavallista ja transseksuaalia lasta kasvatetaan ihan samalla tavalla.



Onko lapsi kokenut negatiivisiä asioita miehiä kotaan ja siksi ei halua tulla samanlaiseksi? Onko lapsella isää ja miten hän suhtautuu?

Kaikki lastenohjelmat ja kirjat kertovat millainen pojan "kuuluu" olla. Se kuuluu puheenparsissa jne... ei ole teidän syytänne. Kyllä lapsi imee ympäröivän kulttuurin arvot, myös ne suvaitsemattomat sukupuoliroolit ja heteronormatiivisuuden. Tukekaa ja muistakaa kertoa ettei hänessä ole mitään vikaa, jokainen on kuka on.



Kolmonen

Tämä poika on n. 6v (muistaakseni) ja hän rakastaa kaikkea pinkkiä, hörhelöä, kimaletta jne. Leikkii mieluiten poneilla ja nukeilla. Rakastaa vaatteita ja vaihtaa vaatteita monta kertaa päivässä ja keksi mitä mielikuvituksellisempia yhdistelmiä.

Hän kyllä pelaa jalkapalloa joukkueessa mutta haluaisi myös tanssia balettia. Hänen huoneensa on maalattu hänen toiveestaa vaaleanpunaiseksi.



Sama juttu hänellä, että päiväkotiin hän pukeutuu ns. "poikavaatteisiin" koska tietää että niin siellä "pitäisi" olla. Mutta joskus hän kummiskin aina "repsahtaa" ja tulee pinkit vaatteet ja sydänsukkikset päällä sinnekin. Osittain lapset (ja vanhemmatkin) luulevat häntä tytöksi.



Toisaalta tämä poika tietää että hänen pitäisi olla poikamaisempi, eli ympäristö odottaa sitä häneltä, toisaalta on niin kun jokin sisäinen voima ajaisi häntä pitämään kaikesta ns. tyttömäisestä.



En osaa neuvoa mitä tässä pitäisi tehdä, mutta halusin vaan sanoa että et ole ainoa, näitä on muitakin tällaisia poikia.

Lapsen veli on isompi ja tietää että ei ole "normaalia" että poika haluaa tyttöjen juttuja(veli on hyvin poikamainen). Veljelle on sanottu ettei tätä 5vuotiasta saa kiusata asiasta. Pojan kuullen en ole koskaan tätä hänen veljelleen sanonut. Ja kiusaaminenkin loppui siihen. Ja huom kerran tämä veli sanoi pikkuveljelleen ettei pojat käytä sukkahousuja, muuten hänelle ei olla koskaan sanottu ainakaan minun kuullen että siinä olisi jotain erikoista että hän haluaa pitää sukkahousuja yms.



Lapsen isä on mukana elämässä ja hyvä isä onkin. Lähipiirissä kaikki jo tietää tästä lapsen halusta olla tyttö ja kukaan ei katso asiaa pahalla. Monista se on vaan suloista. :) Itse vaan nyt painiskelen sen ajatuksen kanssa että teenkö väärin jos kannustan tähän tyttömäisyyteen, tuen häntä tässä vai pitäisikö minun jotenkin kumminkin hyvällä kannustaa poikien juttuihin? Hankala asia.

Kumminkin olen sisustanut huoneen peterpan tyyliseksi. Välillä kyllä harmittaa kun haluaisi kuunnella pojan toiveita. Pitäisikö minun sisustaa hänelle prinsessahuone? Minua se ei haittaisi, mutta kiusattaisiinko poikaa tämän takia sitten.. Itse kyllä puolustan poikaani henkeen ja vereen, pelkään kovasti koulun alkua, en halua että poikaa kiusataan.



Hassua minunkin poikani pitää kyllä jalkapallosta, mutta haluaa myös tanssia balettia. =) Ilmoitan pojan baletti tunneille ensivuonna ja kesällä sitten jalkapallo kerhoon.

ihminen joka jotenkin osaisi!



Minusta asiassa on monia vaikeuksia. Nimittäin lapselle kuitenkin tavalla tai toisella pitäisi valaista, mikä oletusarvoisesti kuuluu pojan käyttäytymiseen ja mikä ei - ei siksi, että pojasta pitäisi kasvattaa juuri poikamainen poika vaan siksi, että hän oppisi asian rakastavalta perheeltään eikä myöhemmin julmalta kaveripiiriltään. Hänen kanssaan pitäisi etsiä muoto, jossa hän olisi oloonsa tyytyväinen mutta ei saisi ulkopuolelta, esimerkiksi tulevilta koulukavereiltaan, kaikkein ikävintä kohtelua. Minä en osaisi varmasti luovia tuossa tilanteessa yksin.

Henkasta ihan ostettu Cars ja Batman sukkahousut ja Spidermanit vielä pitäisi saada. Ovat paljon paremmat housujen alla, kuin pitkät kalsarit.

Voisit ostaa pojalle sinisiä ja mustia sukkahousuja.

Meidän poika täyttää 5v. ja sanoo, että tytöt on yöks ja ei kyllä laittais sukkahousuja jalkaan, jos joku naureskelisi pojalle.

Rehvastella poikamaisella pojallasi. Lapsesi ei ole yhtään sen parempi kun minunkaan. Lapseni on arvokas ja rakas ihan sellaisena kun hän on.



Sukkahousut on sinisiä, poikien sukkahousuja.

Olette odottaneet hänen syntyvän tyttönä koska poika oli jo talossa. Lapsi vaistoaa tämän ja haluaisi olla tyttö miellyttääkseen teitä vanhempia.



Oletko itse ruokkinut tätä tyttöpuolta hänessä. Mielestäni tämä peli pitää puhaltaa poikki ja jättää tyttömäisyydet pois eikä ostaa prinsessajuttuja.



Mahdollista on myös että kohdussa meni jotain pieleen kun sukupuoli oli muodostumassa, kerran näin aiheesta ohjelman ja aluksi kaikki vauvat on samanlaisia ja jossain kohtaa joko tulee tytön tai pojan sukuelimet ja just tässä on mennyt jokin vikaan. Pää on tytön ja alapää pojan.



Näitä tuli mieleen.

haluaa olla kuten äitinsä.

ei kannata tehdä asiasta haloota..

Ois kiva kuulla mitä tälle AP:n pojalle nyt kuuluu? Saiko lahjaksi mitä halusi? Neuvoivatko neuvolassa miten suhtautua?