Miten sen polttavan supistuskivun kestää..? Kun avautumisvaihe kestänyt pitkään...

Suosittelen Bebes-kaupan synnytysvalmennusta. Kurssilla, jolla olin, olin ainoa alateitse jo synnyttänyt, mutta veikkaisin, että mä sain eniten hyötyä siitä infosta. Spinaalin mäkin kyllä tässä toisessa synnytyksessä onneksi sain mutta auttoi tosi paljon jaksamaan sen pitkän avautumisvaiheen.

niin pakko se oli kestää. mut toisaalta ku ponnistus mulla kesti niin vähän aikaa 5min, ettei se jälkeenpäin niin kauheeta ollut. vaikka ponnistaessa mä huusin ja revin miehen farkkujen vyölenkeistä melkoisella voimalla. johonki se tuska oli siirrettävä. :)

Samaa ihmettelen minäkin. Mulla tosin käynnistettiin synnytys, eli en tiedä onko se kaikilla yhtä kivuliasta ja pitkää, mutta mulla alkoi heti supistukset viiden minuutin välein ja viisi tuntia käynnistyksestä olin auki vasta kahdelle sormelle. Silloin meinas itku tulla kun ajattelin ettei mikään liiku. Siitä sinnittelin vielä kaksi tuntia ja sitten sain epiduraalin. En käsitä miten olisin kestänyt ilman sitä. Onneksi ei ollut pakko, muuta ei voi sanoa!

Itse en koe synnytyskipua mitenkään ylitsepääsemättömän kovana, siksi synnytän mieluummin ilman kivun lievitystä. Haluan tuntea vauvan syntymän.

Mutta niinhän se jo esikoista odottaessa valmennuksessa sanottiin, että toisille kipu on sietämätöntä, joilleen vaan pikkuinen ylimääräinen ponnistus.



Mä en ainakaan edes loppuvaiheessa ole tuntenut kipua, niin kovasti olen sitä vauvaa vaan siinä syliini halunnut saada.

mutta eipä ollu muuta vaihtoehtoa, eteni niin vauhdilla etten saanut mitään. Kolmea muuta synnytystä en ole ilman kestänyt, enkä alkanut vapaaehtoiseeen itsekidutukseen. Ehkä kestin kun se oli kuitenkin niin lyhyt kestoista (koko synnytys tasan 3h)