Onko se yleistäkin, että mies ei osallistu talouden hoitoon ollenkaan?

ihan hyvällä omalla tunnolla. Mut oonki nyt kotona (3lasta). Ei se kyllä osallistunu sillonkaan ku olin töissä.

Meillä asuu yksi sellainen. Onko harvinaisuus? Jos joku ei ole sellaista koskaan nähnyt, voin laittaa valokuvan.

Ollaan kuitenkin tehty sellainen päätös, että mä teen " virike duunia" 6h päivässä ja kotityöt.

Mies reissaa työnpuolesta tosi paljon ja muutenkin tekee yrittäjänä pitkää päivää.

Joten mäkin käytän miehen rahoja surutta oman palkkani lisäksi.

tai golfkentällä. Minä huolehdin kaikesta lapseen liittyvästä lukuun ottamatta iltojen nukutuspuuhia ja viikonlopun ulkoiluja, jotka ovat mieheni harteilla. Silloin minä teen koulutehtäviäni. Ns. ' omaa aikaa' ei jää yhtään, ellen tee kahta asiaa yhtäaikaa (nytkin syön samalla).

olisivat oleellisia sillä hetkellä. Olen koettanut kasvattaa omaa kärsivällisyyttäni :).

Sairastuin 3kk sitten miltei liikuntakyvyttömäksi (nyt jo kunnossa) ja niinhän nuo tuli kotityöt miehellä hoidettua. Ja aivan kiitettävästi!

Mutta normaalioloissa lähinnä auttelee, mutta hoitaa kyllä lapsipuoltaan mallikkaasti minun ollessa töissä. Joten ei mulla taida olla valituksen sijaa tässä asiassa.

Ei mene jakeluun, miksi joku passaa omaa ukkoaan kuin lasta. Ettekö saa parempia miehiä? Mikä teissä on vikana?



t. eräs joka ei koskaan (lukuisissa aiemmissa suhteissaankaan) ole joutunut pesemään kenekään kalsareita, miehet päinvastoin ovat tehneet ruuat ja passanneet ja palvelleet ärsytyskynnyksen ylittymiseen saakka. Myös nykyinen mies tekee meillä puolet kotitöistä. Ja ihan rutisematta ja hyvällä mielellä.

Tekee kyllä tosi raskasta duunia, joten olen kyllä antanut anteeksi tuon tekemättömyyden. Välillä kyllä sanon, et vois kyllä vähän auttaa ja sit kun se alkaa auttaa, niin niin avutonta se homma on, että yleensä sanon, että vie penskat jaloista pyörimästä ja minä laita kämpän kuntoon (ja saan samalla omaa aikaa) joten kun en jaksa kattoa saamattomuutta kotihommien suhteen, niin eipä kait käy vinkumisen:)

Sitä minäkin olen alkanut ihmetellä, että miten suostun tähän! Ymmärtäisin, jos meillä olisi jonkinlainen työn-/vastuunjako, että toinen tekee jotkut työt, toinen toiset tai settä toinen olisi kotona ja toinen hankkisi. Mutta ei, tilanne on käytännössä se, että teen lähes kaikki kotityöt (mies n. kerran 2vkossa täyttää astianpesukoneen tai lämmittää minun valmiiksi tekemääni ruokaa), käyn palkkatöissä ja vielä hankinkin suurimman osan tuloista. Lisäksi tietty lasten harrastusten, merkkipäivien ym menojen huolehtiminen lankeaa minulle. Ja huom! Mies käy osa-aikatyössä!!!

Se, että toinen tekee raskaampaa työtä, ei ole mikään syy. Sitä paitsi miten se työn raskaus määritellään? En ymmärrä, miten kenenkään logiikalla on reilua se, että molemmat tekevät yhtä pitkän työpäivän, mutta vain toinen joutuu tekemään sen " toisen työpäivän" vielä siihen päälle. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään, miten nämä tampiot voivat hyvällä omallatunnolla elää asian kanssa.



Kamoon, naiset, ei me eletä enää 1950-luvulla! Suomi varsinainen tasa-arvon mallimaa...

kumpikin käyvät töissä, niin miksi nainen tekisi kaikki tai suuren osan kotitöistä. Ei vaan mene kaaliin. Kotiäidit nyt ehkä voivat tehdä hieman enemmän, mutta siltikään en ymmärrä, että mies ei osallistuisi lainkaan.



Ja naiset, kun opetatte alusta asti miehet passaukseen, se asia ei tule ikinä muuttumaan! Muuta kuin sitten ehkä kakkosvaimon kanssa ...

No millä sitä osallistumista vaatii? kertokaapas se! voihan asiasta puhua, vaan ei puhe vie tiskejä koneeseen...



Enkä ole kotiäiti enkä elä mieheni rahoilla. Ei autoa eikä pihaa tms " miesten töitä" .

ja alusta asti totuttaa passaamiseen... pyh! eikö kellään muulla vuosien saatossa asiat muutu? aikoinaan asiat oli toisin, mutta sitä mukaa kun perheen kasvaessa työmäärä lisääntyy ja tulee " pakollisempia" hommia niin osallistuminen laskee. Onhan tuo yksin asuessaankin kaiken hoitanut, eikä pesettänyt pyykkejä äitillään tms...



Ja mieheni pyykkejä en enää pese, ei hänkään minun tai lapsien. Ruokaa teen lapsille, en miehelle mutten oikein voi kieltääkään tulemasta syömään sitä kun kerran on tehtynä.

Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä, jos mies ei tee kotitöitä. Kukin tietysti tavallaan mutta meillä minä teen kaikki kotityöt niin sisällä kuin myös ulkona ihan vaan sen takia, että haluan ne itse tehdä. Tällä hetkellä olen kotona mutta teen ne myös silloin kun olen työssä. Olisi se silti minusta aika epäreilua edes laittaa mies kotitöihin. Tekee jo muutenkin paljon töitä ja pitkiä päiviä. Ja hoitaa meillä kaiken taloudellisen puolen :)

Mutta tuo onkin maanviljelijä ja töissä päivittäin 7.00-19.00 ja näin kiireiseen aikaan usein 6.00-22.00. Miten ihmeessä sitä ehtisi vielä vähän imuroida kotona jossain välissä? Kesäaikaan mies sentään leikkaa nurmikon ehtiessään. Minustakin on mukavampaa, että jos joskus on pari tuntia ilta-aikaan kotona, niin vietämme sen ajan perheen kanssa yhdessä. Minä hoidan kyllä kodin ja nämä viisi mukulaa, kun mies tuo rahaa kotiin.



Ai niin, lomittajan ollessa meillä tehdään niitä töitä, joihin tarvitaan kaksi miestä. Tai sitten remonttihommia... Ei maanviljelijällä mitään vapaata ole!

Vasta myöhemmin huomasin, että se on ihmeellistä, että 40-luvulla syntynyt mies luutuaa ja tekee ruokaa ja silittää jne.



No, sitten aloin seurustella ja menin naimisiin. Toistakymmentä vuotta yhdessä ja mieheni edelleen tekee kotitöitä - siivoaa, kokkaa, silittää, hoitaa lapsia jne. Tottakai meillä kummallakin on omat " vastuualueemme" , mieltymyksiemme mukaan. Minä hoidan tiskit lähes kokonaan yksin, mieheni taas ruoanlaiton lähes kokonaan. Ja kukat ovat täysin hänen vastuullaan.



Tätänykyä hämmästyn sitä, että 1970- ja vielä 80-luvulla syntyneissä on miehiä, jotka ei osallistu kotihommiin. Minä kun ihan oikeasti olen luullut, että maailma ois muuttunut ja miehetkin osaisi käyttää pyykkikonetta.

Olen ehkä vanhanaikainen

Silloi n ku on kotona, niin makaa ja katsoo telkkaria, kaunarit, salkkarit, jääkiekko tän päivän saldona. Ei saa ees kahvia keitettyä itse. Telkkari on niin isolla, että se häiritsee sit meitä muita. Hermostuu ku lapset yrittää saada siltä huomiota, telkkariohjelmasta voi mennä jotain ohitse... ku alkaa pohtiin tätä elämää, nii ihmettelen itsekkin miten mä tätä kestän. Ja miks??

Molemmat tekee kun jotain vastaan tulee. Jos kone pesukone alkaa illalla olemaan täysi niin se joka sen huomaa niin iskee päälle. Se joka vessaan osuu kun kone on valmis niin laittaa kuivumaan. Ruuan jälkeen se kumpi ei ole ruuan laittoon niinkään osallistunut niin laittaa ainakin astiat koneeseen ja maidot ym jääkaappiin. Hommat hoidetaan tasapuolisesti. Niistä ei ole koskaan tarvinnut sopia vaan jotenkin ne on vain sellaisiksi vuosien varrella muodostuneet.



Suursiivouksessa jutellaan kumpi " haluaa" imuroida, kumpi pestä lattiat ja kumpi hoitaa mattojen tamppaukset jne.

ilman kumartelua. En olis muunlaista miestä huolinutkaan... en kyllä yhtään ymmärrä miksi joku katsoo miestä joka ei tee kotona mitään! Ja mies oli tuollainen myös silloin kun olin kotona!