Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Katkaistako suhde?
28.08.2012 |
Olen epätodellisessa tilanteessa ja tunnen itseni itsekkääksi ja jotenkin huonoksi ihmiseksi kun ajattelen tällaista. Täytyy kirjoittaa tännen kun en todellakaan halua tästä kenellekään puhua vaikka minulla onkin hyviä ystäviä.
Olen seurustellut uuden miehen kanssa nyt neljä kuukautta. Kävimme ulkona ja tapailimme ehkä kolme kuukautta ennenkuin menimme sänkyyn. Itse ehdin kovastikin ihastua häneen ja mies tuntuu todella läheiseltä ja ihanalta. Puhumme kaikesta ja kiinnostuksenaiheitakin on yhteisiä.
Täytyy se nyt varmaan sitten sanoa, että minua ahdistaa se, että miehelläni on hyvin pieni ja varsinkin ohut. Olin aika hämmentynýt ensin kun sen näin. Kauheasti ei minulla ole kokemusta, mutta todella pieneltä se näyttää isolla miehellä. Ja sitten en oikein kauheasti tunne kun hän on sisälläni. Harrastamme kyllä muutakin sängyssä, mutta kyllä yhdyntä on minulle tärkää.
Etukäteen en voinut mitenkään tästä hänen ominaisuudestaan tietää ja nyt on todella ristiriitainen olo kun olen ehtinyt ihastua (rakastua?) häneen kovastikin. En nyt vain ole ihan varma haluanko elää näin koko loppuelämääni. Mietin olenko ihan kauhea ihminen jos ajattelen näin. Ja toisaalta harmittaa, että odotimme niin kauan sänkyyn menoa, että tunteeni syvenivät näin paljon. Nyt jälkeenpäin kaduttaa, ettemme tehneet mitään aikaisemmin, mutta turha kai sitä on miettiä enää kun se nyt vain meni noin enkä aiemmin halunnutkaan.
Niin paljon hänestä pidän, että hirveän vaikeaa olisi suhdetta lopettaa, mutta todellakin esim. viime kerralla en oikeastaan tuntenut kun hän tuli sisääni mikä tuntui kauhealta kun kuitenkin halusin häntä kovasti. Mökillä pari viikkoa en halunnut edes, että menisimme ystäviemme kanssa sekasaunaan, koska minua hävetti mitä kaverini ajattelisivat. Kauhea ajatella näin.
Onko kukaan käynyt tällaista tilannetta omalla kohdallaan läpi. Eihän tuo asia ole ihmisessä kuin yksi ominaisuus ja varmasti minussakin on hyviä ja huonoja puolia. Tällä hetkellä vaan tuo yksi asia tuntuu niin pahalta ja nousee ajatuksissa varmaan liiankin isoksi. Sitten tuntuu, että olen aivan epäreilu kun eihän mies tuollaiselle voi mitään. Ehkä itsekin suurenen vaikka synnytyksen jälkeen niin ettei mieheni nauti. En siltikään haluaisi, että hän tuolloin jättäisi minua.
Minusta melkein tuntuu, että olen ruvennut ikäänkuin etsimään hänestä muitakin huonoja puolia. Ehkä etsin syytä lopettaa suhde. Tavallaan se olisi varmaan helpotus vaikka tottakai surisin.
Olenko lapsellinen? Olen kyllä aika nuori, mutta nyt kuvittelin, että olisin ihan tosissani vakiintumassa vakavaan suhteeseen. Moni nainen kai elää tällaisen asian kanssa. Totunko minäkin tuollaiseen ja yritän jollakin muulla kompensoida asiaa.
Mitä teen? Jos jatkan pidempään niin en varmaankaan edes pysty lopettaa suhdetta vaikka haluaisinkin. Tuntuu, että ratkaisuja pitäisi tehdä nyt. Ja ehdottomasti niin, että olen oikeasti harkinnut asian loppuun asti ja tehnyt sen pohjalta ratkaisun. Tällä hetkellä en vain tiedä mitä pitäisi ajatella. Osaako joku auttaa?
Kommentit (12)
niin jätä se mies. Oikeasti: on naisia, joille toi ei merkkaa mitään. Sä et selvästikään kuulu niihin. Mä taas kuulun. mä en ikinä nähnyt pienessä vehkeessä ongelmaa.
MUTTA sä näet. Joten jätä mies, oikeasti. Älä nyt jostain säälistä jää suhteeseen, etenkin kun on mun kaltaisia naisia jotka huolii pienimunaisen. Roikkumalla suhteessa estät miestä löytämästä mun kaltaista naista. Ja samaan aikaan itsekin kärvistelet kun et ole tyytyväinen. Nyt jalat alle. Olette niin vähän aikaa seukanneet että se on helppoa kuin heinän teko.
MUTTA: et IKINÄ kerro miehelle todellista syytä. Mieti joku uskottava juttu, ja jos se kysyy että munan koostako johtui niin opettele jo valmiiksi aito hämmästynyt ilme ja oikea sävy jolla sanot että siitä ei todellakaan ole kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei todellakaan pidä jättää tuollaisen takia! Ottakaa vaikka sauvoja käyttöön. Kyllä miehesi tietää, että hänellä on pieni ja ei ole mitään pahaa siinä jos käytätte vaikka vähän isompiakin sauvoja. Näin meillä tehdään jatkuvasti.
Oikeasti tuo asia on ainakin minulle miehessä sieltä vähäpätöisemmästä päästä. Tosin minulla on aiemmin aika huonoja mieskokemuksia, mutta nyt kun kaikki on hyvin ei tulisi mieleenkään harmitella tuollaista yksityiskohtaa. Hyviä miehiä ei ole paljon!
Itse elin 8 vuotta tilanteessa, jossa mies periaatteessa ei fyysisesti (tosin myös haluiltaan) riittänyt minulle. Paljon muuta hyvää oli, mutta nyt olen erittäin tyytyväinen kun tuo suhde loppui.
Itse ainakin olen vasta vähän vanhempana alkanut kunnolla nauttia seksistä ja siihen ei kovin heiveröinen varustus riitä. Ikävä juttu, mutta ainakin minulla on näin.
Miehiä on kyllä vaikka kuinka paljon joihin voit yhtälailla ihastua ja sinun ei tarvitse tyytyä mihinkään mistä et pidä. Voi tuntua nyt vaikealta mutta niin kauan ette ole olleet yhdessä ettetkö pystyisi eroamaan. Tsemppiä ja rohkeutta tehdä sinulle oikea ratkaisu!
En pysty sanomaan mitä juuri sinun tulisi tehdä. Mieti kuitenkin tarkkaan. Itse olen aina nauttinut suuseksistä, sormettamisesta yms. paljon enemmän kuin varsinaisesta yhdynnästä vaikka olen siis jonkun suht isonkin kokenut. Keskikokoinen minulle ainakin paras, mutta miehelläni on pienempi.
Pieniä peniksiä ja isoja vaginoita on kuitenkin todella paljon. Tilanne on siis täysin tavanomainen. Seksistä voi kuitenkin nauttia monin tavoin. Melkein väittäisin, että jos todella pidät ko. miehestä niin voit hyvinkin katua suhteen päättämistä kunhan hieman saat ikää ja huomaat ettei ole elämä tuosta kiinni.
Kyllä on kaheaa seurustella pienimunaisen kanssa. Mitä sitä kehtaa kertoa Tupperware-kutsuillakaan naisystäville, kun he kertovat omien miestensä elimistä ja seksikokemuksistaan. En kehtaa kertoa heille, että miehelläni on kymmenen senttinen elin, kun toiset leuhkii miestensä 16-20 senttisistä peniksistä ja siitä, kuinka ihanaa taas oli edellisenä yönä ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuinka pieni pituus/paksuus se sitten suunnilleen on?
Ihanko oikeasti te mietitte tuollaisia? Jätät muuten Sinulle kumppaniksi sopivan miehen pienen peniksen takia??? Mieti nyt herranen aika miten naurettavalta tuo jo kuulostaa!! Oletko 16 vuotias? Vaikka en olekaan uskovainen minusta tuossa on jotakin todella vastenmielistä ja jopa syntistä.
Minä ymmärrän, että seksi on tärkeää suhteessa, mutta takaan, että voit oppia nauttimaan siitä todella paljon myös pienemmän (tätä palstaa luettuani sitä paitsi veikkaan, että miehesi penis on täysin keskivertokokoinen eikä suinkaan pieni kuten luulet) kanssa. Sen sijaan oikeasti hyvää miestä saatat joutua etsimään vuosikausia. Auttaako silloin isot penikset siihen yksinäisyteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy se nyt varmaan sitten sanoa, että minua ahdistaa se, että miehelläni on hyvin pieni ja varsinkin ohut.
No kerro nyt sitten meille kaikille, minkä kokoinen miehelläsi suunnilleen on. Ettei vain sinulla olisi taas vääristynyt kuva siitä, mikä on normaalia?
Aika karu on tilanne noin miehen näkökulmasta. En tiedä ajatteleeko naiset yleensä ihan oikeasti näin. Tosin kaipa voisin ajatella pohtivani vähän vastaavia jos en itse tuntisi naisen kanssa yhdynnässä yhtään mitään. Kieltämättä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon ei tarvitse olla ongelma, mutta se voi olla ongelma. Jos muna on tärkeä (itse olen suuri munan rakastaja), niin ei siinä silloin auta kaikki se muu hyvä, koska silloin joka kerran sängyssä ajattelee sitä.
Ongelma on juuri se, kuten joku tossa jo sanoi, että sulle se on ongelma. Ajattelet sitä, olet pettynyt, harmittaa. Yleinen nyrkkisääntö on se, että asiat, mitkä ensimetreillä vituttaa/saa empimään, on ne mistä ero myöhemmin leipaistaan.
Ihmiset on erilaisia seksissä. Mulle yhdyntä on tärkein. No joo, tietty hellyys ja kemia, mutta varsinaisessa seksissä mikään muu ei koskaan ole merkannut mitään. Rakkaus tietty kyllä on sen yli ja olen itsekin pienimunaisen kanssa suunnitellut loppuelämää, mutta niin tyytyväinen olin, kun taas ison makuun eron jälkeen pääsin, että melkein itkin jo kun näin sen.
Jos suhteessa on suuria kompromissejä, saattaa salaa katkeroitua ja sitten jos joku menee muuten vinoon, voi alkaa TODELLA raivostuttaan ja kaduttaan ja ahdistaan, kun huomaa, että on oikeastaan uhrautunut.
Eli lyhyesti: pieni muna ei välttis ole mikään ongelma, kuten moni tässä on sanonut. Mutta niille, joille se on, se on.
Jos olette pitkään, sitten ero on hankalampi. Mutta joo, et kerro tätä syyksi.
Toi on niin tuttu tarina. Rakastuin parikymppiseen todella upeavartaloiseen mieheen silmittömästi. Hän oli ujo, joten emme päätyneet sänkyyn ennen kuin puolen vuoden jälkeen. Riisuimme ja olin todella kiihottunut, mutta nähtyäni miehen siittimen tuli ankara pettymyksen tunne. Oliko kaikki ollutkin liian hyvää ollakseen totta? Siitin oli n. kymmenen sentin mittainen ja melko ohut. Rakastelusta minä päällä ei tullu kertakaikkiaan mitään. Samoin kävi takaapäin panon kanssa. Ihan itketti. Kuukauden olimme vielä yhdessä ja sitten minulle riitti, vaikka sydän itkikin verta. Löysin uuden poikaystävän. Häntä en rakasta niin paljon, mutta seksi on paljon parempaa hänen kanssaan.
Alue: Seksi
No itse olen kieltämättä vähän samanlaisia ajatuksia pyöritellyt omasta miehestäni ennen naimisiin menoa, mutta minulle ratkaisu oli lopulta selvä.
Pieni on, mutta mies muuten enemmän kuin hyvä ja tuo ei ole niin tärkeä asia. Joskus vaivaa, mutta kompensoimme seksissä muulla ja elän oikein onnellista elämää.
Sinun pitää vaan miettiä miten tärkeä asia tuo sinulle on. Ja ota silloin huomioon myös kaikki ne hyvät puolet ko. miehessä. Kukaan meistä EI ole täydellinen.