Mies ei halua minua

Hellittelettö muuten toisianne ja entäs lomalla. Eikö miehesi jaksa edes silloin yrittää?

Voihan taustalla olla myös pelko siitä, että ei stondaa, tai pelkää tulevansa muuten sinun puolestltasi torjutuksi.

Oletko koska viimeksi pyytänyt miestäsi esim. hieromaan sinua kokonaisvaltaisesti?

Mies selittää haluttomuuttaan minun haluttomuudella eli kun minä en pitkään aikaan halunnut, hänkään ei enää halua. nyt hän kokee keskustelun aloitukseni painostuksena. Itsestäni tuntuu ettei hän edes halua yrittää. Haluaa kuitenkin olla kanssani ja sanoo rakastavansa.

Mies selittää haluttomuuttaan minun haluttomuudella eli kun minä en pitkään aikaan halunnut, hänkään ei enää halua. nyt hän kokee keskustelun aloitukseni painostuksena. Itsestäni tuntuu ettei hän edes halua yrittää. Haluaa kuitenkin olla kanssani ja sanoo rakastavansa.

Että kun rouva nyt haluaa seksiä, niin miehen pitää sormia napsauttamalla ja kuin koulutettu koira olla valmiina. Tältä se voi tuntua.

On äärimmäisen nöyryyttävää vongata seksiä ja saada satoja tai tuhansia pakkeja oli syyt hyviä tai huonoja. Vaatii myös rankkoja "lääkkeitä"/ajatusmalleja tukahduttaa halunsa. Ei siinä välttämättä muututa kuin napista painamalla.

Et sitten ap hakenut eroa siinä vaiheessa, kun mies oli se, joka kärsi? Että perspektiiviä, jos miestä on kyykytetty esimerkiksi 10 vuotta, niin siinähän voi mennä jopa muutama vuosi saada tunteet, halut ja mielenrauha tasapainoon.

Voi tuossa olla 40 yleistä kriisiäkin, mutta oma arvaukseni on, että tuossa on lastina vuosikausien lasti. Ja voihan tuohon seksiin/seksialoitteisiin liittyä ap:n osalta tiedostamattomia tai tietoisia maneereita/sanoja/tapoja, joilla miehelle saadaan totaalinen turn off.

Eli mies ei ole kostamassa tilannetta omalla halutomuudellaan. Mutta kun ap myös olet omalta osaltasi ollut luomassa tätä tilannetta niin sinulla on myös vastuuta siihen, että pääsette normaalitilaan tälläkin saralla.

Mies selittää haluttomuuttaan minun haluttomuudella eli kun minä en pitkään aikaan halunnut, hänkään ei enää halua. nyt hän kokee keskustelun aloitukseni painostuksena. Itsestäni tuntuu ettei hän edes halua yrittää. Haluaa kuitenkin olla kanssani ja sanoo rakastavansa.

mutte en ede serityisemmin enää rakasta vaimoani, kunhan tuossa kaikkuu. Olis vaan antanut pillua ja hellyttä 7 vuotta siten, niin ei olisi mennyt yli ja tullut hermoromahdussta. No se tuli ja nyt ei vaan enää jaksa innostaa toinen enää yhtään. Näin saa kivasti vuosikymmenen elämästä vituiks ja todennäköisesti paras erota lasten muutaessa pois. Ihan vaan vaimon pihtailun ja itsekeskeisen äitiyden suorittamisen syytä.

Mies selittää haluttomuuttaan minun haluttomuudella eli kun minä en pitkään aikaan halunnut, hänkään ei enää halua. nyt hän kokee keskustelun aloitukseni painostuksena. Itsestäni tuntuu ettei hän edes halua yrittää. Haluaa kuitenkin olla kanssani ja sanoo rakastavansa.

Että kun rouva nyt haluaa seksiä, niin miehen pitää sormia napsauttamalla ja kuin koulutettu koira olla valmiina. Tältä se voi tuntua.

On äärimmäisen nöyryyttävää vongata seksiä ja saada satoja tai tuhansia pakkeja oli syyt hyviä tai huonoja. Vaatii myös rankkoja "lääkkeitä"/ajatusmalleja tukahduttaa halunsa. Ei siinä välttämättä muututa kuin napista painamalla.

Et sitten ap hakenut eroa siinä vaiheessa, kun mies oli se, joka kärsi? Että perspektiiviä, jos miestä on kyykytetty esimerkiksi 10 vuotta, niin siinähän voi mennä jopa muutama vuosi saada tunteet, halut ja mielenrauha tasapainoon.

Voi tuossa olla 40 yleistä kriisiäkin, mutta oma arvaukseni on, että tuossa on lastina vuosikausien lasti. Ja voihan tuohon seksiin/seksialoitteisiin liittyä ap:n osalta tiedostamattomia tai tietoisia maneereita/sanoja/tapoja, joilla miehelle saadaan totaalinen turn off.

Eli mies ei ole kostamassa tilannetta omalla halutomuudellaan. Mutta kun ap myös olet omalta osaltasi ollut luomassa tätä tilannetta niin sinulla on myös vastuuta siihen, että pääsette normaalitilaan tälläkin saralla.

ja voin kokemuksesta kertoa että 5 vuotta ei ainakana tässä tapauksessa riitä. Tässä on vuodet menneet ja perhe elää viileässä tilassa, ei saanut vaimo rakastavaa perhettä ja lämmintä ilmapiiriä sillä, etä pihtailu vuosikaudet ja suoritti sitä muka vitun tärkeää äitiyttä.

Koitin lähteä perheestä, koska kärsin helvetisti. Lopputuloksena palasin kuitenkin, kun lapsille haluaisin olla isä saman katon alla. Ei kylläkään tunnu hyvältä. Kaikki kärsii ja vain vaimon itsekäään MINÄ MINÄ MINÄ äitiyden suorittamisen takia.

Tiedän toimineeni väärin mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Pienet lapset ovat olleet iso pala itselleni, olen ollut väsynyt ym. Myös mieheltä kesti pitkään ottaa oma paikkansa lasten elämässä.



Oli miten oli, metsään on menty ja olen todellakin vähintään yhtä syyllinen kuin mieheni, todennäköisesti se syyllisempi. Mutta haluaisin yrittää korjata tilannetta mutta en tiedä miten. Ehkä se ei enää ole mahdollista... Yritin ehdottaa seksuaaliterapiaa mutta ei hän halua. Luulen että se olisi ainut mahdollisuus selvittää kaunat ym.



Olen tarjonnut hänelle mahdollisuutta eroonkin mutta hän ei halua. Ja tavallaan se olisi tyhmää kun muuten sovimme yhteen. Mutta kyllähän seksin puuttuminen on iso asia...



En voi kai kuin odottaa...

Kukin puhuu omista tunnoistaan ja kokemuksistaan. Näillä niukoilla tieodoilla tuntuu, että olet ollut ap kuskin paikalla tuossa seksin säännöstelyssä sen x vuotta, ja nyt vaikuttaa siltä, että kyse on taas samasta asiasta, mutta nyt ne jätä minut rauhaan vaatimukset ovat muuttuneet, käy käskystä kiinni vaatimuksisiksi.



Muutamia heittoja, osuu tai sitten ei



- seksiterapia, jos tuossa on taustalla, että mies on ehdottanut aikaisemmin pihtausvuosina terapiaa ja olet kokenut, ettei silloin ole olluit tarvetta, niin aivan varmasti vituttaa tuo ehdotus ja paljon



- tuliko parisuhdeterapiassa ap:lle yllätyksenä, että mies koki ettei ap rakasta häntä



- luottamuksen ja eroottisen latuksen palautuminen on vaikeaa. Noilla pohjilla jos mies kokee, että tulee parisuhdeterapeutin määräämää kiintiöerotiikkaa, niin ei välttämättä haluta vaan taas kääntyy vitutuksen puolelle



- onko erotiikkaviestintäsi johdonmukaista? Siis menneisyydessä ja nyt. Jos on ensin annettu lihapala ja sitten vedetty se nenän edestä, niin taas on miehen sielu vereslihalla ja suojaukset on nostettu tosi korkealle. Jos tuosta on vuosien rankat pohjat, niin yksikin väärä tilanne/liike kyllä riittää tunteeseen, ettei sitten tälläkään kertaa ja/tai nostaa sen yököttävän nujerretun olon pintaan



- oletko muuttanut erotiikkarutiineita ja maneereita? Esimerkiksi itselle vaimon toteamus, että olen väsynyt sisältää heti tosiasiallisen viestin, että älä edes luule, että seksiä olisi tiedossa. Varmaan on tilanteita, ettei hän sitä edes tarkoita. Haukottelu sama asia. Tai onpa huomenna tulossa kiireinen työpäivä, sama juttu. Teillä on varmasti omat turn off-koodit, joita on varmasti paljon. Väsymys, kotityöt ja lapset, kolmen kova kopla sille, ettei koskaan ole tarvinnut ajatella seksiä, hellyyttä eikä miestä. Näitä voisi jatkaa vielä paljonkin.



Eli ei siis ole tarkoitus kiviä heittää, vaan antaa ap:lle perspektiiviä ja avausta miehen sielunelämään. Osa arvauksista varmasti osuu miehesi ajatukuksiin ja osa ei.

Kuten sanoinkin viestintä on muuttunut, ts. ennen pihtasin, en enää. Virhe on tapahtunut. Ja ymmärrän että pihtaamiseni on sattunut mieheeni, koska nyt minuun sattuu.



Ongelma ei ehkä niinkään ole se, että en ymmärtäisi haluttomuutta (tai on kai sekin jossain määrin) vaan se, että sen muuttamiselle ei ole miehellä ilmeisesti haluja.



Mies ei ole koskaan ehdottanut terapiaa, ei myöskään pihtausvuosinani koskaan valittanut tilanteesta. Ehkä olisi pitänyt... Vaikka harmittelin kyllä silloinkin haluni puuttumista. Eli kyllä tämä v...ttaa minuakin ja koskee minuun.



Myös oma itseluottamukseni on asian suhteen aika nolla. Sen lisäksi, että mies ei enää vuosiin ole seksiä vongannut, hän on kerran suutuspäissään sängyssä valittanut miten en osaa sitä enkä tätä. Todella mieltä ylentävää. En minäkään ole kaikkiin hänen tapoihinsa seksissä tyytyväinen mutta en IKINÄ sanoisi niitä ääneen seksin yhteydessä enkä sillä tavalla kuin hän sanoi minulle.



... Siis mitä tehdä? Itse lähden ajatuksesta, että on yritettävä ja vielä kerran yritettävä. Myös seksiä. Harvemmat naisetkaan syttyy saman tein tai vonkuu seksiä vaan tekeminen innostaa. Mielestäni pitäisi yrittää mutta taidan olla yksin asiassa.

keskustelleet?



Tietysti seksin pitäisi alkaa sujua ihan kotioloissakin, mutta jos siihen aviovuoteeseen littyy nyt liian negatiivisia muistijälkiä, voisi puolueeton ja paineeton maaperä tuottaa tulosta.



Että en tuohon muuta neuvoa voi antaa, kuin että se luottamus ja miehen puolustusmuurit pitää kuoria pala kerrallaan.



Odotatko, että mies tekee aloitteen vai voitko sinä olla aloitteellinen? Riittääkö sinulla rakkaus tehdä miehelle jotain sellaista "uutta", mitä hän on toivonut ja huonona hetkenä paljasti, että olisi toivonut.

mutta haluan vaan sanoa, että ihailtavalla tavalla kannat vastuusi tuosta tilanteesta ja mikä teidät on siihen ajanut. Ei olisi kovin monesta (meistä!) naisesta siihen, asioiden pitäis kai mennä vaan meidän seksuaalisuuden mukaan, miespolot. Että kun naista ei huvita, niin älköön tulko mies lähelle, mutta kun huvittaa, niin miehen pitää se tajuta ja ottaa luolamiehen tavoin... Sellaisessa käsityksessä olen, kun olen näitä juttuja lukenut. ITSEHÄN olen luonnollisesti kuin ihmisen (miehen) mieli, joo... =p



Sitä vaan, että asenne sulla on ainakin kohdallaan, se on oikein hyvä lähtökohta yrittää asioiden korjaamista. Kun syy ei ole (yksin) miehen, eikä (yksin) hänen tarvitse syyllisyyttä kokea omista tuntemuksistaan.



Yritä vielä, jotenkin, mä niin toivon että saatte asianne sujumaan! =)