Onko järkeä?
Kyselen nyt vähän muiden mielipiteitä...
Olen 18v. yhden lapsen (1v 1kk) äiti. Opiskeluni jäivät viime raskauden myötä kesken, koulussa ehdin olla ensimmäisen luokan loppuun. Piti jatkaa koulua nyt syksyllä, mutta jäin pojan kanssa vielä kotiin joten ne siirtyivät eteenpäin. Haluaisimme mieheni kanssa kovasti toisen lapsen. Mies käy töissä, rahallisesti kaikki on siis ok. Olisiko järkevää hankkia tähän nyt toinen lapsi kun opiskelut kesken jne.?
Kommentit (8)
Takana peruskoulu ja 1 vuosi lähihoitajakoulua. Vaikka ei toista lasta nyt tulisikaan, en silti jatkaisi samaa koulua. Suurimmaksi osaksi se on kolmivuorotyötä enkä sellaista halua pienen/pienten lapsen kanssa. Sinänsä on kyllä hyvät asemat, tuttuni kautta pääsisin oppisopimukseen kouluavustajaksi... Mutta... Se mitä lähinnä mietin on se että jos nyt tulisi toinen niin lykkääntyisikö ammatin hankinta jatkuvasti...
Minä olen 20-vuotias, kahden lapsen äiti (2v. & 3kk), ilman ammattia. Aloitin peruskoulun jälkeen lähihoitaja opinnot, jotka lopetin 8 kuukauden jälkeen koska en ollut yhtään varma olenko oikealla alalla. Kävin ammatin valinta kurssin mutta ei sielläkään selvinnyt " miksi haluan isona" . Sen jälkeen rupesin odottamaan vauvaa ja kun olin suunnitellut takaisin kouluun lähtöä, olin taas raskaana.
Aluksi olin huolissani siitä, että opiskelu siirtyy mutta nyt olen tehnyt itselleni selväksi ettei mitään kiirettä ole. Kyllä sitä kerkee opiskella ja olla töissä paljon ennen eläke ikää.
Olen tullut siihen tulokseen, että kun siltä tuntuu niin palaan takaisin lähihoitaja kouluun.
Olen varma, että koulussa käynti innostaa minua enemmän tulevaisuudessa kuin mitä heti yläasteen jälkeen.
Silloin olin niin huoleton ja menevä, etten edes ottanut koko opiskelua tosissani, sinne kun vain oli " pakko" mennä.
Nyt kun tietää minkälaista on olla päivät kotona, hoitaa lapsia niin osaa arvostaa sitä koulun käyntiä. Toki se on varmasti raskaampaa kun pitää kuljettaa lapsia hoitoon ja koulun käynnin ohessa pitää huoli kaikesta mutta kyllä se siitä.
Sehän on yksilöllistä miten ihmisillä nämä asiat menee mutta minusta näin on hyvä :)
Itse haluan vielä joskus ainakin yhden lapsen lisää mutta luultavasti luen ammatin ensin.
Mulla eri tilanne kun sain lähihoitajakoulun käytyä ennen raskautta. Mä olen muuuten kotipalvelussa 2 vuorotyössä, en ole ikinä tehnyt kolmivuorotyötä. joten kyllä lähihoitajana voi siitä säästyä! :)
Mutta bointti on siinä, että teette niin kuin miehesi kanssa katsotte parhaaksi. kumpi on tässä elämän tilanteessa tärkeänpää? koulutus vai lapsi? Teetpä kumman vaan ensin, niin kerkiät tehdä toisen asian myöhemminkin. Sulla on yli 20 vuotta aikaa tehdä lapsia, ja eläkeikään on melkein 50 vuotta, joten siihen mennessä kerkiän aika monta koulua käydä.
mä taas kävin koulun ensin (lähihoitaja) ja olen ollut nyt vuoden töissä, nyt vasta ollaan puhuttu että olisivat lapset tervetulleita! tosin helppohan mun on puhua kun ei ole entuudestaan lapsia. ja saa sitä päivävuorotyötäkin esim. päiväkodeista, toimintakeskuksista tms. ei ole 3-vuorotyö mikään pakko. ettei sen vuoksi kannata jättää lh:n tutkintoa. itse aijon pitää 3-vuorotyön vaikka olisikin sitten joskus lapsia. kyllä ne sitten isin kanssa pärjäävät!
mutta olen kyllä samaa mieltä siinä että koulu loppuun. tai käy ainakin välillä piipahtamassa vaikka 6kk kerrallaan. helpottaa varmasti jatkoa ajatellen!!
mutta jokainen tekee niin kuin itse parhaaksi näkee!!
tai itse toimin niin.. tietysti perheessämme keskustellaan asiat ensin halki mutta en kysele omilta vanhemmilta miten kannattaisi tehdä. minulla lukio pohjalla ja koulun penkille on paöattava, mutta ensin kolme vuotta kotona neidin kanssa ja jos onni käy toinen muksu mukaan siihen pyörimää. :) tsemppiä
Samaa täälläkin mietitään. Lapsi ois suunnittella tuonne kun lukio on käyty ja iskä ois armeijan suorittanu. Mulle jäis välivuosi, jonka aikana vois käydä avoimen yliopiston kursseja tai töissä tai jotain mistä vois sitten olla hyötyä ku jatkaa opintoja. Sillä ammattiinvalmistumisella ei tosiaankaan oo kiire, sitä varmasti kerkee tarpeeksi kauan olla työelämässä, ellei sitte kyllästymiseen asti.. :) mä en osaa neuvoo kumpi on tärkeempää tai kumpi menee etusijalle, opiskelut vai lapset, se on jokaisen ite päätettävä. meille tulee lapsia sitten kun siltä tuntuu ja siinä samalla saa hoitaa työt ja opinnot niinkuin parhaiten passaa, kyllä tää tästä suttaantuu.
en jaksanu ruveta lukemaan muitten vastauksia lukemaan, eli en tiiä ootko jo saanu saman ohjeen..tee ittelle kysymys että kiinnostaako se ala mitä opiskelet sinnuu???halluukko oikeesti jatkaa sitä sitten.ite oon oikeestaan hyvilläni mammaudestra kun saa aikaa miettiä että mitä hittoo mä halluun tehä ja opiskella ja ym.
ainoastaan peruskoulu? Ja olet jo täysi-ikäinen? Kynnys lähteä toisen asteen kouluun taatusti kasvaa, mitä enemmän ikää sinulle tulee. Tokihan opiskelut monesti joustavat, ainakin paremmin kuin työelämä, mutta uskotko, että olisit valmis palaamaan koulun penkille toisen lapsen jälkeen, kun olet esim. 20 tai 21-vuotias? Itse olen lapseni syntyessä (ensi talvena) 21 ja minullakin jäävät opinnot kesken. Mutta takana on kuitenkin ylioppilastutkinto ja puolitoista vuotta korkeakouluopintoja, joten olen ehkä hieman eri tilanteessa.
Onneksi opiskelu on hyvin myöten antavaa ja taatusti voit suorittaa myös lukion/amiksen kursseja, vaikka olisit äitiyslomalla (jos vain jaksat). Itse aion suorittaa äippälomalla mahd. paljon kursseja (jaksamisen ja ylimääräisen ajan mukaan tietty) ja ainakin meillä yliopistolla on aivan mahdollista suorittaa kursseja sieltä täältä, ei tarvitse täyspäiväisesti istua luennoilla. Suunnitelmissa tämän tutkinnon jälkeen lähteä suorittamaan uutta yliopistotutkintoa ja siinä vaiheessa minulla saattaa olla jo toinenkin lapsi maailmassa. Minusta lapset eivät ole este opiskelulle, omasta jaksamisesta se on kiinni.
Suosittelen sinua nyt miettimään, mitä sinä haluat tulevaisuudeltasi. Haluatko ammatin, haluatko käydä korkeakouluopintoja vai mitä haluat? Ensin on kuitenkin käytävä se toisen asteen koulu ja muista, että sinä et enää nuorru. Miltä tuntuisi mahd. kahden lapsen 21-vuotiaana äitinä mennä kouluun, jossa suurin osa luokkakavereista olisi n. 17-vuotiaita? ;) Nooh, onneksi se ei ole mikään maailmaa kaatava juttu, merkittävää on, mitä itse haluaa.
En osaa sanoa, kannataako ensin tehdä toinen lapsi vai käydä opinnot loppun. Mutta suosittelen lämpimästi käymään opinnot loppuun edes jossain vaiheessa. Pelkillä peruskoulun papereilla ei ole mitään saumaa työelämässä (ei kyllä lukion papereillakaan, mutta kun on käynyt lukion, on mahdolisuus korkeakouluopintoihin, mitä vain peruskoulun suorittaneella ei ole). Tsemppiä päätöksen tekoon! :)