Vauvakuume hajoittaa mun pään :(

Vauvakuumetta podetaan täälläkin, mutta mun tilannetta helpottaa kun mieskin kaipaa perheenlisäystä. Oon 20v. ja mies 24v. mut päätettiin silti yrittää kun kerran ollaan nuoria. Itsekin opiskelen AMK:ssa ensimmäistä vuotta, mutta sain rohkaisua parilta uudelta luokkakaverilta, jotka tulivat syksyllä luokalle oltuaan vuoden poissa lapsen saatuaan, kyllä heillä tällä hetkellä ainakin opiskelu tuntuu sujuvan vaikka kummallakin kotona vuoden vanha pienokainen.



Ajattelitko jatkaa opiskelua koko ajan vai jäädä äitiyslomalle puoleksi vuodeksi tai vuodeksi?



Toivottavasti autoin edes jotenkin :)



-^enkeli-

Jonkin verran olen tuota äitiysloma-asiaa jo mietiskellyt. Ideaalitilanne mielestäni olisi se että voisin olla vuoden kotona lapsen kanssa, jonka jälkeen palaisin takaisin koulun penkille. Toivoisin että lapsen hoito järjestyisi siten ettei hänelle tulisi kovin pitkiä hoitoaikoja. Opiskelemani ala on kuitenkin sellaista etten oikein voisi ottaa lasta mukaan luennoille ja myös mies tekee meillä pitkää päivää töissä. Tiedän kuitenkin että hoitojärjestelyissä saisimme valtavasti apua perheiltämme.



Mutta nyt tuo kaikki on ihan vain silkkaa pohdintaa. Ja käytännön tilanteessa tuo suunnitelma ei välttämättä olisikaan se toimivin ratkaisu.



Mites itse olet ajatellut toimia asian suhteen? Ja oletteko vasta päättäneet aloittaa yrityksen vai oletteko jo pidempään tiedostaneet sen että nyt olisi sopiva aika lapselle? :) Oletko kertonut tuttavillenne avoimesti siitä että teille olisi lapsi tervetullut? Ja miten muut ovat tähän suhtautuneet?



Itse olen nyt vasta alkanut vaivihkaa puhua lähimmille ihmisille siitä että minulla hiukan(!) vauvakuumetta. Mitenkään suuremmin en sitä uskalla "ääneen" pohtia sillä kun meillä tuo mies nyt arkailee vielä asian kanssa. Muutenkin pelkään hieman eräiden tuttavieni reaktioita sen suhteen että miksi lapsia mennään hankkimaan kun koulutus on vielä kesken.



-celeste-

Moikka!



Itse opiskelen AMK:ssa ekaa vuotta ja minulla on 08/08 syntynyt reipas poika! Olen itse 21v ja mies 24v.



Toinen lapsi on nyt tilauksessa, eli jos tärppää niin lapsille tulisi ikäeroa 2v ja itsellä olisi vielä seuraavan mammaloman jälkeen 3v opiskelu edessä... IIK =)



Poika on ollut nyt syksysta asti kunnan päiväkodissa ja on viihtynyt todella hyvin. Mies tekee 2-vuoro työtä, joten hoitopäivät ei veny koskaan yli 7 tuntiin. Olen huomannut, että kun itse opiskelen on myös helpompi pitää lyhyempiä päiviä. Toisaalta niitä kouluhommia joutuu sitten tekemään yöllä=)



Mulla on vähän sama tilanne kun sulla, mutta nyt toisen lapsen kanssa. Oma äiti varmaan pyörtyy kun kerron että toinen lapsi haaveissa ja huolestuu rahatilanteesta... Jotkut ovat vähän vieroksuneet ajoitusta, mutta jos teillä ei itsellä ole suuria menoja, eikä tarvi joka viikko ostaa uusia vaatteita niin mielestäni rahatilanne ei ole huono.



Omasta valinnasta en jättäisi päivääkään pois, vaikka tietysti joskus raha/aika tuppaa loppua kesken. Mutta sellaista se on aina lasten kanssa.

Itse olen silti erittäin onnellinen

Mulla on nyt AMK toinen vuosi kesken ja jään helmikuussa äitiyslomalle,kokonaisuudessaan koulu kestää 2,5vuotta(käynyt lukion ennen sitä) Olen 21 ja mieheni 24 ja meillä molemmmilla oli kova halu saada perheenlisäystä.Koulussa on pari muutakin mammaloman jälkeen palannutta,ja heillä on ainakin sujunut hyvin:)Uskon kyllä että omaa ja muiden tilannetta on helpottanut se että miehellä on vakituinen ja ihan hyväpalkkainen duuni. Me ei kyllä parjättäis jos mieskin ois opiskelija. Ja tietenkin hyvä tukiverkosto on meilläkin takana,eli oma äitini,mummoni,ystävät, jos tarvetta tulee.

Tuntui todella mukavalta lukea vastauksianne ja huomata että täältä löytyi ihmisiä jotka ovat uskaltaneet ottaa sen askeleen että elävät elämäänsä siten kuin itse haluavat eivätkä niin kuinka yhteiskunta yrittää ohjeistaa (meinaan tällä ensin opiskelu sitten lapset-ajattelua).



Sitä vielä haluisin kysellä että, kuinka teidän koulut (opettajat ja opiskelukaverit yms) ovat suhtautuneet lapsiuutiseen? Onko esim. äitiyslomajärjestelyt ollut helppo hoitaa?



-C-

Heippati.



Lueskelin tätä viestiketjua useamman kerran, ja nyt päätin kirjoittaa omia tuntemuksia samaan. Elikkäs:



Olen 21v, avokki 23. Aloitin syksyllä 09 opiskelut amk:ssa, ja silloin ajattelin että joo todellakin koulu ensin ja sitten pari vuotta töitä ja sitten vauva. No, joulun korvilla minulle alkoi hiipiä vauvakuume. Toki olen aina pitänyt lapsista, ja vauvat varsinkin ovat lähellä sydäntäni. Nyt sitten tämän vuoden myötä kuume on vaan noussut, ja nyt se on siinä pisteessä, että olen päättäny, että minähän saan sen vauvan kesken koulun.



Olen avokin kanssa asiasta puhunut, olen miettinyt kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi, olen selannut papereita, koulun tiedotteita yms. ja miettinyt ja pohtinut miten opiskelujeni käy. Olen/olemme kuitenkin tulleet seuraavaan tulokseen:



Jos onni potkii, ja vuoden kuluessa vauva masuun pesiytyy, ja laskettuaika olisi keväällä, voin mainiosti käydä koulua melkein synnytykseen asti, ja viimeiset tuskaisimmat päivät/viikot tehdä verkko-opintoina kotoa käsin. Ja sittenhän tuleekin jo kesäloma, ja mietin syksyllä sitten uudestaan jatkosta. Olen ymmärtänyt, että tämä tulisi onnistumaan, amk-opiskelu on kuitenkin melko vapaamuotoista.



Minä tahtoisin myös kuulla, miten ihmisillä on vauva-arki sutviutunut opiskelun kanssa, ihan siittä synnytyksen tienoilta eteenpäin. :)

Oon 24, avokkini 25. Olemme molemmat opiskelijoita, mieheni tosin on kokopäivätyössä ja opiskelee siinä sivussa yliopistolla. Mä aloitin tammikuussa 08 opiskelun amk:ssa, vauvakuume hiipi hissukseen, joten päätettiin avopuolison kanssa jättää pillerit pois ja alkaa odottaa - kyllähän mä muutaman kurssin ehtisin käydä siinä mammalomalla ja palaisin sit puolen vuoden päästä takaisin kouluun.



Laskettu aika osui sitten 09 joulukuulle, joten mammalomalle pystyin jäämään tän vuoden alusta sopivasti. Kursseja otin 2.



Viime lukukausi menikin tosi mainiosti, kävin viimeisessä kokeessa viikkoa ennen synnytystä (2 vkoa ennen laskettua aikaa), jollen olisi siirtänyt kahta viimeistä tenttiä, ne olisivat olleet synnytyspäivänä :D



Ensimmäinen tämän vuoden kurssi alkoi jo tammikuussa, sen jätin kesken jo helmikuussa, kun en päässyt välitenttiin. Toinen kurssi jää nyt kesken, kun totesin, ettei mulla ole motivaatiota tehdä koulujuttuja kun voi viettää omaa aikaa vauvan nukkuessa. Olenkin nyt tyytyväinen päätökseeni pitää välivuosi (2010) ja palata takaisin kouluun aikaisintaan ensi keväänä. Jäljellä on siis 30 op kursseja, työharjoittelu ja opinnäytetyö.



Vaikka kiinnostusta ehkä olisikin opiskeluun, ne harvat vauvan päiväunet tulee huomaamattaankin käytettyä nukkumiseen tai muuhun rentouttavaan toimintaan. Meidän pikkuherra ei näet nuku turhan paljoa..

Kannanpa minäkin korteni kekoon, kun sattumalta eksyin näille sivuille ensimmäistä kertaa elämässäni.



Olen tällä hetkellä 26 ja puolisoni 25. Opiskelin pitkään täysin toista alaa, mutta 2007 tein radikaalin muutoksen ja hain AMKiin uuteen koulutukseen. Kun sain kutsun pääsykokeisiin, olin jo raskaana. Kävin kuitenkin kokeissa, pääsin ja aloitin opinnot rv:lla 20. Kun aloitin koulun (kesto 3 ½ vuotta), puolisoni aloitti kolmannen lukuvuotensa (yhteensä koulutuksen kesto 4 v.).



Tytär syntyi 01/08, ehdin siis käydä yhden lukukauden koulua. Kevään '08 olin täysin kotona, syksyllä '08 hoidimme tytön yhä kotona, mutta tein muutaman iltakurssin. Vuoden ikäisenä tyttö aloitti osapäivähoidossa (3 pv/vko), ja palasin kokoaikaiseksi opiskelijaksi. Puolisoni valmistui AMK:sta keväällä 2009.



Esikoisen ensimmäinen vuosi oli raskas, paljon valvomista ja huolta, pitkään. Koulunkäynti oli minulle henkireikä, se oma juttu, joka piti tolpillaan kun tuntui, ettei enää jaksa. Siksi uskalsimme yrittää toista lasta jälleen opintojeni aikana. Syksyllä 2009 tärppäsi viimein uudelleen, ja nyt olen rv:lla 38. Äitiysloman aikana viimeistelen opinnäytetyötä, ja aikanaan puolisoni jää koti-isäksi, jotta saan tehtyä jäljellä olevat harjoittelut.



Minun kohdallani perhe on tuonut käsittämättömän motivaation viedä koulu tehokkaasti loppuun. Joka lukukaudella olen saanut tehtyä puolitoistakertaisen määrän vaaditusta kurssimäärästä, enkä silti katso, että se olisi ollut perheeltä tai minulta itseltäni pois. Olen kulkenut eri ryhmissä, sekä päivä- että iltaryhmissä, ja tutustunut valtavaan määrään ihmisiä. Olen myös nauttinut opiskelusta, oppimisesta, perheestä, ylipäänsä elämästä. Paljon olen opiskellut päikkyjen aikana sekä öisin. Se on sopinut minulle. Näillä näkymin valmistun vain puoli vuotta myöhemmin kuin ryhmä, jonka mukana aloitin. Ja kyllä, toivon kolmatta lasta eli tulevaa kuopustamme mahdollisimman pian, mikäli hänen on määrä meille tulla. :)



Rahaa meillä ei ole ollut sentin hyrrää, tukiverkostoa ei nimeksikään. Siitä huolimatta olemme selvinneet. Jos teillä on nuokin seikat kondiksessa, en näe mitään estettä olla yrittämättä lasta. Tsemppiä ja halauksia päätöksentekoon! =)



- Suelle

rampsinen ja Suelle!



Minulla vauvakuume on edelleen älyttömän kova. Kaikki tuttujen vauvat (tai oikeastaan kaikki vauvat yleensäkkin) sekä lastenvaatteet ja -tarvikkeet aiheuttaa sydämeen pieniä räjähdyksiä. Myös mies on alkanut hieman lämmetä ajatukselle vauvasta.



Olen kuitenkin niin kovin huolissani opiskelusta yhdistettynä äitiyteen ja pikkulapsi aikaan. Lasken valmistumiseeni jo lähes päiviä jotta idyllinen lapsen hankintaajankohta lähestyisi nopeammin.



Tällä hetkellä toivonkin että olisi olemassa joku pilleri millä tämän kuumeen saisi laskemaan :(

Heippa teille taas.



Oli huojentavaa lukea Suellen kokemuksista. Meillä on nyt jätetty pillerit pois, ja yksi kierto annetaan kehon rauhoittua ja tottua pillerittömyyteen, ja käytellään muita ehkäisykeinoja. Kun ne luonnolliset mensut sieltä joskus tulevat, sen jälkeen aletaan yrittää esikoista. Olen laskenut, että rakkauspakkaus tulisi mahdollisimman keväällä, ja olen todella fine asian kanssa, että olen sitten vuoden kotona ja jatkan opiskeluja, kun vaavi on sen kokoinen, että pärjää (tai äiti pärjää) ilman minua (tai minä vauvaa ;)



Vauvakuume on viheliäinen "tauti", eikä siihen oikein ole parannuskeinoa. Mutta itse miellän sen kuitenkin taudeista parhaimmaksi :)

Raportoithan tänne jatkossa kuinka teidän rakkauspakkaus (ihana termi :D) -projekti edistyy? Kaikki kokemukset kiinnostavat, varsinkin sen suhteen kuinka äitiysasiat opiskelupaikassasi järjestyvät?



Saanko muuten kysellä millä alalla olet opiskelijana? Ja onko opiskelijaryhmässäsi muita jotka ovat yhdistäneet/yhdistämässä opiskeluajan perhe-elämään?



-Edelleen kiehuvin vauvakuume terveisin Celeste

Raportoin kyllä, tällä hetkellä luonnollinen kierto lopuillaan, ja pian päästään tosi toimiin ;)



Opiskelen sosiaalialalla. Ryhmässäni on pari tyttöä, jotak meinaavat vauvan tehdä kesken opiskelujen, että ihan yksin ei tarvitse suunnittelujen kanssa olla :) Muutaman tytön/naisen tiedän koulustamme, jotka ovat äitiysloman jälkeen palanneet kouluun, ja opiskelut sujuvat hyvin.



-hiekka

Hei vaan pitkästä aikaa tänne! Meillä siis tosiaan plussattiin tuossa jokunen aika sitten. Ensimmäisestä yrittämästä. La osuu helmikuun viimeisille päiville, eli koulusta jää kevät aika kesken. Yritän kuitenkin sitten lähempänä sovitella, että saan tehtyä mahd monta kurssia loppuun, vaikka sitten kotoa käsin.



Koulut alkaa ensikuun puolessa välissä, saa nähdä miten käy aamujen, kun nyt ainakin väsymys on kaoottista, ja kuumuuden takia ei ole saatu nukuttua.

Valtavan lämpimät onnittelut sinulle ja miehellesi Hiekka!



Olo on varmaan upea (jos väsymys ja kuumuus lasketaan pois) kun tietää että siellähän masussa se onnen apila kasvaa.



Kerrothan jatkossa vielä miten mahan kasvatusprojekti edistyy? :)



Itsestäni tuntuu että äskettäin vietetty kesäloma sai vauva-unelmat kuumenemaan entisestään. En kuitenkaan usko että meillä on siitäkään huolimatta perheenlisäystä tilauksessa vielä toviin ainakaan.



-C-