Synnytys lähenee ja sen jälkeinen elämä pelottaa, tarvitsisin hiukan positiivisia tarinoita..
siitä, että toinen lapsi peräkkäin ei voi olla Koliikkinen. Esikoisemme on nyt 4v. ja kärsi vauvana TODELLA pahasta koliikista. Raastava huuto alkoi joka ilta klo 23.00 ja päättyi minuutilleen klo 04.00! Aika oli todella pitkä ja raastava. Onneksi minulla on rakastava aviomies joka hoiti lastamme kanssani tasapuolisesti työelämästään huolimatta.
Tätä huutoa jatkui lähes tasan 3kk, mutta sen jälkeen jäi pojalle huono unirytmi, jossa valvottiin yöt ja nukuttiin päivät. Rinta toimi unileluna ym. Kokeilimme unikoulut ym. Mutta poikamme sitkeällä luonteella kaikki tuntui todella vaikealta. Jos poikamme ei olisi ollut ihanan sosiaalinen ja iloinen persoona olisin varmasti joutunut jo hullujen huoneelle! HÄn oli lopulta 2v. kun on alkanut nukkua yöt rauhallisesti poikkeuksia lukuunottamatta heräämättä.
Nyt toisen lapsen tulon myötä kaikki tämä on alkanut kummittelemaan mielessä. Mies ei suostu ajattelemaan koko asiaa. Stressaan kuulemma etukäteen. Stressaanko? Kärsin itse ärtyneestä paksusuolesta ja olen miettinyt poikani kohdalla olenko minä ollut syyllinen hänen vatsavaivoihinsa. Neuvolassa kuitenkin totesivat, että vastasyntyneellä ei voi esiintyä vielä tämän tason vaivoja. Miehelläni on aikoinaan ollut 6 kk koliikki. Minä olen nukkunut täydet yöt 1kk iästä alkaen:) Joskus olen kuullut koliikin olevan myös perinnöllistä? Olen valmistautunut henkisesti siihen, että joudumme taasen saman läpikäymään. Pojallamme koliikki alkoi 2 vkon iässä. Nyt varmasti lasken päiviä koska huuto alkaa ja jos ei ala, mietin onko lapsi sairas kun ei huuda:) Hullua eikö! VAin vanhemmat jotka ovat käyneet läpi saman ymmärtävät mistä puhun:)
Ystävät ja tuttavat vakuuttelevat, että ei ole mahdollista että 2 lapsen kanssa peräkkäin olisi mahdollista saada koliikki. Haluaisinkin kuulla teidän kertomuksia, tietoa ym. siitä onko kuinka tod.näköistä saada taas lapsi joka kärsii näin pahasta koliikista tai koliikista yleensä. En muista juuri mitään poikamme ensimmäisestä 3kk, niin väsyneenä se läpi käytiin. Olisi mahtava saada nauttia " oikeasta" vauva-ajasta. Tuntuu, että ei ole väliä vaikka vauva heräisiä yöllä useasti kun ei vain huuda:)
Kiitos tiedoista ja kertomuksista jo etukäteen:)
Mukavaa kevään odotusta:)
Areza 38+4
sellainen osoittautui sittemmin pahaksi maitoallergiaksi.
Mutta kahdella ystävällä ja yhdellä tutulla olleet koliikkiesikoiset eivät saaneet koliikkikuopusta :) En taida tuntea ketään jolla olisi ollut kaksi koliikkivauvaa. Varmasti niitäkin on, mutta jo tällä otannalla (äitikavereita on aikasta lailla), näyttää aika hyvältä, eli että todennäköisyys ei ole suurta luokkaa. Suurimmaksi osaksi muutenkin kakkonen on ollut helpompi tapaus kuin esikoinen..paitsi meillä :)
Teillä vaikuttais että oli kyllä puhdasta koliikkia, kun oli niin kellontarkkaa se huuto. Mutta allergia mahdollisuudet kannattaa myös tarkistuttaa. Ystäväkin jälkikäteen mietti, että esikoisensa koliikkihan loppui samaan aikaan imetyksen kanssa 8 kk:n iässä. Eli jokin syömänsä ei lapselle sopinut. Asiaan perehtynyt allergialääkäri, vyöhyketerapeutti ja mahdollisesti myös osteopaatti voivat auttaa koliikin kohdalla. Välttämäti ei ole suolistovaivaa, voi olla myös jotain fysiikassa..
Älä hirveämmin huolehdi eukäteen. Miehesi on sinänsä oikeassa. Niin se minunkin mies aina sanoo, kun huolehdin jostain asiasta etukäteen. Tiedän kyllä että on vaikeaa, mutta mitä todennäköisimmin huolesi on kuitenkin turhaa...