Onko ketään Satakunnassa synnyttäneitä?

Tykkäsin kyllä kovasti sairaalan henkilökunnasta. Sieltä on vissiin jäänyt paljon niitä vanhoja kätilöitä eläkkeelle, joista vissiinkin on johtunut huono maine sairaalan synnytys osastolle.



Mulle osu aivan ihana kätilö synnytykseen. Jäi tosi positiivinen kokemus synnytyksestä.



Osastolla ollessa tais yks vähän ilkeämpi hoitaja osua kohdalle, mutta muuten siellä olo kyllä tosi hienoa. Kahtena yönä sain pojan hoitajien huoneeseen (tosin molemmilla kerroilla odotin melkein koko pojan poissa olo ajan että koska tuovat hänet mulle takaisin.



Ja saahan tietysti sairaalassa sanoa omat toiveensa synnytksen suhteen, kai ne niitä yrittää toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Mä en kuunnellut kyllä muiden mielipiteitä en sairaalasta enkä henkilökunnasta vaan ajattelin että kaikki otetaan vastaan mitä tuleman pitää.

Olen siis synnyttänyt kyseisessä sairaalassa kolme kertaa. Eikä minulla ole pahaa sanottavaa.Omat synnytykseni ovat menneet hyvin ja kätilöiden kanssa kemiatkin on osuneet kohdalleen. Tänäkin vuonna on paljon synnyttäjiä joten hieman kiirettä voi olla jos osut synnärille juuri " sesonkiaikaan" :)



Kuopus syntyi tuollaisena " sesonkiaikana" viime vuonna ja mittausta/punnitusta odoteltiin melkein kaks tuntia. Mikäs siinä oli ollessa,poika söi ja nukahti tyytyväisenä. Sai ainakin heti alkuunsa kunnon sylihoitoa :) Samana päivänä syntyi 15 lasta,joten selvää oli ettei kätilö ihan koko aikaa ollut meidän salissa.



Osastolla oli ihan ok hoitajat. Särkylääkettä sai. Vauvaa ei viereltä viety pois enkä olisi antanutkaan. Huonetoverin olisin kyllä voinut vaihtaa mutta se on toinen juttu se ;)



Eli rauhallisin mielin,äläkä turhaan stressaa!

Synnärillä ja osastolla oli ihan ok kätilöt ja hoitajat. Ainoa iso miinus oli särkylääkkeen pihtaus... Avoimin mielin satkuun synnyttään. Älä välitä mitä muut on sanonu, jokainen kokee asiat eri tavalla.

Synnytin poikani lokakuussa 2004 eli tasan 2 vuotta sitten, ja minulle jäi kyllä tosi hyvät muistot Satakunnan Keskussairaalasta. Nuo kauhujutut lähtevät liikkeelle yleensä sellaisilta ihmisiltä, joiden asiat eivät ole sujuneet ihan niinkuin olisivat halunneet. Minäkin olin ensisynnyttäjä ja oli hiukan synnytyspelkoakin mukana, mutta siihenkin suhtauduttiin tosi hyvin ja ymmärtäväisesti.

Lääkeaineallergikkona minut huomioitiin synnytyssalissa tosi hyvin kipulääkkeiden suhteen. Tosin olin antanut tarkat tiedot jo neuvolaan, mitä kipulääkkeitä minulle ei saa / saa antaa. Kohdalleni osui erittäin pätevä ja mukava kätilö. Ainoa miinukselta tuntuva asia silloin oli, että kun oma maidontulo ei meinannut heti kunnolla käynnistyä, pyysin lisämaitoa vauvalle. Jotkut hoitajat toivat heti, mutta jotkut eivät oikein " lämmenneet" ajatukselle. Ehkä sekin johtui siitä, että he tottakai yrittivät että oma maidontulo käynnistyisi mahd. pian imettämällä, mikä pitää paikkansa. Mutta siinä herkässä mielentilassa pelkäsi, että mitä jos vauva kuolee nälkään, kun omaa maitoa ei kunnolla heti tullut. Mutta siitäkin selvittiin, heti kotona maitoa alkoi tulla hyvin.

Kaiken kaikkiaan minusta se oli ihan hyvä ja miellyttävä paikka.



Kerttuli2

Mulla on tosi kivanoloinen neuvolantäti, ja olen kauhulla ajatellu, että mitenkäs sitte ku synnyttämään mennään. On puhuttu paljon esim kyseisen sairaalan sektiovastaisuudesta, yms.



Aiemmin olin itsekin ehdottomasti sitä mieltä että " en uskalla synnyttää alakautta, haluan sektion jos tulen raskaaksi" , mutta nyt kun olen oikeasti raskaana ja erinäisten ammatillisten syiden vuoksi nähnyt myös sektioita, olen alkanut toivoa, että pystyisin itse synnyttää alakautta.



Onhan sektio kumminkin isohko leikkaus, jossa kaikki vatsan kerrokset avataan ja toipuminenkin vie aikansa, eikä suinkaan vaan mikään pikkujuttu, jollaisena moni erehtyy sitä pitämään. Ja eiköhän ne sitten joka paikassa sektioon kuitenkin päästä/käske, jos vauvalla joku hätä on...