***Marrasmurujen Torstai-päivä***

Minäpä kerron jo päivän suunnitelmista. Tarkoituksena olisi pian tarttua mattoihin ja mennä tamppaamaan ne. Suursiivouspäivä siis edessä. Ehkäpä saan ihan kaikki keittiön kaapitkin siivottua? En ole niitä uudelleen järjestellyt sitten muuton, joten olisi varmaan aikakin. Samalla voisin katsoa kaiken turhan ja myydä kirpputorilla. Vahinko vain, että Porvoossa on yksi ainoa itsepalvelukirpputori, jonne on kuukauden jono. Eurokirppis, joka joutui lopettamaan, oli siitä hyvä, että heillä oli aina tietyt paikat jaossa tietyin päivin. Eli nopeimmat saivat kirpparipaikan. Piti vain soittaa heti aamusta. Pitänee varmaan ehdottaa heille samaa, jotta saavat jonot purettua.



Siivouspäivissä parasta on se siivouksen jälkeinen hetki. Kun kaikki on puhdasta ja tuoksuu hyvälle sen pienen hetkisen verran. Silloin voi vain istua alas ja nauttia siitä, että on todella saanut jotain aikaa. Inhottavinta siivouspäivissä on varmaankin pölyjen siivoaminen miehen lelukokoelmasta. Pelkään jatkuvasti, että rikon jotain. Saati, että sotken jotain! Yksi miekaton motu-hahmo tai kumoon kellahtanut chewbacca ei voi tietää hyvää. Olen kyllä sanonut, että se on riski joka hänen täytyy ottaa, mikäli todella haluaa pitää tämän kokoelman esillä täällä olohuoneessa. Star Wars-huoneeseen en koske! Se on mieheni leikkikenttä.



Ennen suursiivouspäivänä hemmottelin itseäni yhdellä siiderillä... Hmm... mitäs nyt tekisi. Olisiko Dr.Pepper hyvänä sijaisena? Onhan se. Kävin puntarillakin tänä aamuna ja painoa on kadonnut. Tästä tulee taas samanalainen raskaus kuin kahdesta edellisestäkin. Se puntari ei taida aina tietää kumpaan suuntaan kallistua. Välillä oli kilonkin painonpudotuksia, sitten taas mennään tasaisesti ylöspäin ja sen jälkeen alas. Ei terveydenhoitajakaan oikein tiennyt mitä sanoa, kun paino sahaa edestakaisin.



Meillä oli vanhaa piimää ja munia, jotka piti valmista pikimmiten. Ilahdutin sitten viime yönä perhettä appelsiinikolmiolla, amerikkalaisilla piimäpannukakuilla ja ihan kunnon piimäkakulla :D. Meidän eskarilainen vähän katsoi ihmeissään aamulla kun heräsi. Teimme poikkeuksen tänään aamupalassa. Tytär söi kakkua viipaleen puuron/murojen/ leivän sijaan. On naama näkkärillä. Ne sokerit, luulen :D. Kun ei koko päivää niitä mussuta. Äiti aikoo olla tiukkana ja sanoa, että vasta ruoan jälkeen jälkkäriksi, ei enää muuten. Nuorempaa ottaa vähän pattiin, kun kaikessa on maitotuotteita tai munaa. Mutta hänelle varasin leivän kanssa yhden piparin. Johan oli paheellinen aamiainen. Itse olen saanut nyt alas teen. Nyt se pahoinvointi vähän iskee päälle. Ontto, tyhjä, vellova olo vatsassa.



Pitäisi saada aikaan nopeammin. Anikos varmaan odottelee jo listaansa ja minulla kestää. Onneksi se väsymys antaa periksi ihan pikku hiljaa. Eikö olekin kumma, kun ennen sai luettua paksunkin kirjan päivässä tai parissa. Nyt tämän väsymyksen lisäksi minua vaivaa ajan puute. Ja minä olen vielä hoitovapaalla! Pitää kävellä pari kilometriä aamulla eskariin ja sitten kävellään sen nuoremman kanssa kotiin pari kilometriä ja siinä kestää, koska joka paikka matkalla on koluttava :D.



Sitten kotiin, enkä voi istua alas, koska on pakko pistää paikat kuntoon. En saa mielenrauhaa, jos en siivoa sotkuja pois ensin. Pyykit pyörimään ja tiskipöytä kuosiin. Ruoanlaitto ja syönti ja sitten taas hakemaan tytär eskarista. Ja takaisin kotiin. Levitä pyykit, pistä uusi koneellinen, tyhjennä astianpesukone, siivoa sotkut, imuroi tarvittaessa. Tee uusi ruoka. Mihin se päivä katoaa? Ja kun olen saanut mielenrauhan siivoamisessa ja pääsen oikeasti istumaan alas hetkeksi, tarvitsee jompikumpi lapsista minua välttämättä... Minulla on selvästi vain ajanorganisoimisongelmia! Tai sitten olen liian kiinni rutiinissa?



Anikoksella on ylläpitämillä sivustoillaan hauskoja nimikokoelmia eri teemoilla. Käykää tutkimassa. Minä tein tuon StarWars-nimilistan :D. Sivustoilta löytyy kaikkea muutakin ja siellä on ihan kiva foorumi, jonne mielellään otetaan mukaan uusia keskustelijoita.

http://www.etunimet.net/lisaa.htm



Huomenna vihdoin ja viimein se neuvola! Mutta siitä huomenna enemmän!



Satusaparo 7+6

up

Onpas meitä tänään vähän liikenteessä. Mä tässä pikaisesti tulin vielä käymään koneella, ennen kuin lähdetään esikoisen kanssa vähän kaupassa käymään ja sitten fröbelin palikoiden konserttiin.

Tänään ei oo vielä ollu paljon huonoa oloa, mutta väsymystä kyllä. Ajattelin, että vaikka tuonne kauppaan nyt ei varsinaisesti ole asiaan, niin saispahan vähän jotain aikaseksi ja lähdettyä näiltä omilta kulmilta.



Aamupäivällä piti ottaa unet, kun luin tuon satusaparon ahkeran kuuloisen viestin. Niin rupes väsyttään kun ajattelin, miten ihanan ahkera toinen voi olla. Meillekin voisit jonkun piimäkakun leipoa!



Sarafan rv 8+1

Nyt uskallan liittyä joukkoon käytyäni tänään katsomassa onko pikkuisella kaikki hyvin. On niin paljon pelottanut tähän asti, kun on jo kaksi keskenmenoa takana, ensimmäistä siis odottelen. Ensimmäinen keskenmeno oli tuulimuna ja toinen, jossa sikiö oli kuollut noin rv 7. Näistä johtuen on varmasti ihan ymmärrettävää, että pelko on ollut suuri. Nyt pystyy hiukan huokaisemaan. Viikkoja on jo kasassa 9+3 ja sikiö näytti voivan hyvin! Kyllä tuli huojentunut olo.

Miehelläni on ennestään 9v poika joka asuu luonamme ja nyt tämän hetkinen laskettu aika menee samalle päivälle jolloin on pojan 10v synttärit. Aika hyvä sattuma, vaikka voihan se la vielä muuttua.

Nyt vielä hetkeksi töiden pariin ja sitten kotiin lepäilemään.

Terkuin Johku rv 9+3

Kevät/kesä tekee kaiketi tuloaan kun koko päivän saanut pärskiä.

Tosi hiljainen päivä takana, ei oikein mitään uutta kerrottavaa. Mies sai uuden ihme arvonimen ansioluetteloonsa. Siitä täällä ollaan tämä päivä iloittu. Tulin kai tekee tähän sitten tämmösen väliraportin x) kaikki kunnossa ja elämä on ihanaa :D



Swehina rv 8+4 (kohta vaihtuu taas viikot :)

Täällä taas pitkästä aikaa... on tullu tuo wc-pönttö tutuksi joten kirjoittaminen jääny vähemmälle... pahoinvointia 24h vuorokaudessa... eli mikään mitä syön ei pysy sisällä... kävin yksityisellä ultrassa ja masuasukki voi kaikesta huolimatta hyvin... jos oma olo ei kohennu niin sitte osastolle tiputukseen... mutta kaikkeni koitan jotta siihen ei tarvitse mennä... onneks oon vielä sairaslomalla niin ei tarvitse töissä yrittää olla... ja ton olkapään takia taidan joutua olemaan saikulla koko ajan ennen äitiyslomaa.... mutta nyt taas tuonne petiin jotta ees pieni määrä ruokaa pysyisi sisällä....