6 v neuvolan lene-testistä !!!!!!

teki muut testit kuin vettä vaan, mutta juuri tuossa luokittelutehtävässä tarvitsi terveydenhoitajan ohjausta, ennen kuin juttu aukesi. Yritti ensin yhdistellä eläimiä ja ruokia keskenään, sen mukaan mikä eläin syö mitäkin.

Viime kesänä alkoi kiinnostua kirjaimista ja sen jälkeen on osannut aika hyvin sanojen alkukirjaimet.

Eikä meillä ainakaan takerruttu tuohon luokittelutehtävään.

merjukka:

Miten muuten muut kuusivuotiaat, joko kaikki tietää millä kirjaimella sana alkaa kun sanoo jonkun sanan ??? Meillä osaa joistakin sanoista sanoa alkukirjaimen sanan kuultuaan muttei todellakaan kaikista...pitäiskö 6 vuotiaan jo osata ????

Minulla on kolme lasta, jotka kaikki ovat oppineet lukemaan ennen kouluun menoa. Mutta yksikään heistä ei ole osannut sanoa, millä kirjaimella joku sana alkaa ennen kuin pari kuukautta ennen kuin he ovat osanneet täysin lukea. Siinä vaiheessa, kun sanan alkukirjaimen osaa tunnistaa, on jo tajunnut suurimman osan koko lukemisen ideasta.

Minusta tuntuu aika kummalliselta, jos neuvolassa ylipäänsä testataan tällaista taitoa 6-vuotiaalta, joka on vasta aloittamassa eskaria. Tuosta alkukirjainjutusta olisin huolissani vasta sitten, jos lapsella ei vielä ensimmäisellä luokalla marraskuussa ole mitään hajua asiasta.

Viime vuonna eli eskarin aikana tyttö alkoi kiinnostua ylipäänsä kirjaimista (ennen ei kiinnostanut ollenkaan), ja alkoi kysellä noita sanojen alkukirjaimia. Sitten tässä kesällä ennen koulun alkua, tyttö yritti tosissaan saada kirjoitettua sanoja paperille, niin että yritti kuunnella mitä kirjaimia sanassa kuuluu. Esim. kuunteli sanaa " koira" , niin paperille tuli " ora" , tai vaikkapa sana " ikkuna" niin paperille tuli " ikua" , eli pikkuhiljaa alkaa tajuta noita kirjaimia ja sitä miltä ne kuullostaa, mutta ei tosiaan osaa vielä kunnolla lukea tai kirjoittaa.

Tama nyt ei ihan tahan asiaan liity, mutta minka ikaisena teilla on opittu tuntemaan kirjaimet. Meilla juuri 5 v tayttava poika tunnistaa kylla sanojen alku- ja loppuaanteet hyvin, mutta kirjaimet ovat aivan aivan outoja. Oman nimensa osaa kirjoittaa ja siina olevat kirjaimet tuntee, mutta siihen se jaa. Minua tuo asia ei hirveasti huoleta, mutta poika itse on alkanut jannittaa. Hanella alkaa koulu viikon paasta (asumme Englannissa) ja pari parasta kaveria tuntee kaikki kirjaimet. Olen yrittanyt selittaa, etta kouluun mennaan oppimaan eika kaikkea tarvitse osata ennen koulua, mutta itseluottamus tuntuu horjuvan. Itseanikin on alkanut huolettaa pojan alemmuuskompleksi :-(

tuikkuli71:

Tama nyt ei ihan tahan asiaan liity, mutta minka ikaisena teilla on opittu tuntemaan kirjaimet. Meilla juuri 5 v tayttava poika tunnistaa kylla sanojen alku- ja loppuaanteet hyvin, mutta kirjaimet ovat aivan aivan outoja. Oman nimensa osaa kirjoittaa ja siina olevat kirjaimet tuntee, mutta siihen se jaa. Minua tuo asia ei hirveasti huoleta, mutta poika itse on alkanut jannittaa. Hanella alkaa koulu viikon paasta (asumme Englannissa) ja pari parasta kaveria tuntee kaikki kirjaimet. Olen yrittanyt selittaa, etta kouluun mennaan oppimaan eika kaikkea tarvitse osata ennen koulua, mutta itseluottamus tuntuu horjuvan. Itseanikin on alkanut huolettaa pojan alemmuuskompleksi :-(

Siskon tyttöni oppi kirjaimia 6 vuotiaana eskarissa. Kun taas meillä poika alle 3 vuotiaana oli jo kovin kiinnostunut kirjaimista ja osasi tunnistaa kirjaimista suurimman osan. Rakenteli aakkospalapelia ja kyseli kirjaimia, ja sitten siitä lähti tyylillä " P niin kuin Puuha Pete" .

Nyt 3v4kk iässä tunnistaa sanoja joita kirjoitettu, oman nimen ja tuttuja sanoja ja kirjaimet yksinään, mutta ei osaa yhdistää kirjaimia sanoiksi vieraissa sanoissa.

On niin kovin yksilöllinen asia tuo oppiminen kirjaimista ym koulutaidoista.

Kovin nuorena siellä englannissa alkaa koulu =)

Siellähän sitä oppii sitten ne kirjaimet ja muut taidot.

tuikkuli71:

Tama nyt ei ihan tahan asiaan liity, mutta minka ikaisena teilla on opittu tuntemaan kirjaimet.

Näin tuttavapiiriä seuraamalla olen tullut siihen käsitykseen, että useimmat 5-vuotiaat osaavat täällä Suomessa kyllä yleisimmät kirjaimet, mutta eivät välttämättä vierasperäisiä kirjaimia (B, C, F, G jne). En kuitenkaan tarkoita sitä, että lapset osaisivat nämä juuri 5 vuotta täyttäessään, vaan ehkä ennemminkin niin, että kirjaimet opitaan viiteen ja puoleen vuoteen mennessä. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria. Tuttavapiirissäni on eräs poika, joka kouluun mennessään (täällä normaaliin aikaan 7-vuotiaana) ei osannut mitään muita kirjaimia kuin hänen omassa etunimessään olevat 4 kirjainta. (Pojan esikoulussakaan ei jostain syystä opeteltu kirjaimia, kuten Suomessa on normaalisti tapana.)

Kun teillä Englannissa alkaa koulu jo niin nuorena, niin uskon sen kyllä lähtevän liikkeelle kirjainten opettelusta. Mutta jos kirjaimien osaamattomuus on pojalle tosi vaikea pala, niin miksi ette opettelisi niitä kotona? Jos tässä on vielä viikko aikaa, niin poika ehtii hyvin oppia tunnistamaan kaikki kirjaimet vielä ennen koulun alkua. En siis pidä opettelua mitenkään tarpeellisena koulun kannalta, mutta pojan itsetunnolle ja kouluinnolle sillä voisi olla positiivinen merkitys.

Meilla isosisko osasi kaikki kirjaimet jo kouluun mennessaan, mutta han ei taas tuntenut aanteita. Poika taas tunnistaa aanteet ja osaa usein " tavata" sanan aanne aanteelta, mutta ei tunne kirjaimia. Osin asiaa mielestani vaikeuttaa se, etta taalla opetellaan pienet kirjaimet ensin ja esim b ja d ovat aika saman nakoisia. Poika tykkaa tutkia tietokonetta ja olemme katselleet nappaimistoa, mutta siinakin on isot kirjaimet. En ole viitsinyt ottaa asiasta paniikkia, koska muistaakseni esikoisen kanssa lukeminen aloitettiin nimen omaan aanteista, joten ehkapa poika siina huomaakin olevansa muita edella. Poika odottaa koulun alkua tosi innokkaana (vain tuo lukeminen vahan jannittaa, mutta siinakin on onneksi tuntunut rauhoittuvan viime paivina). Kouluun mennessaan poika on myos luokkansa vanhin, joten sen pitaisi tuoda myos luottamusta lisaa.



Muutenkin itselleni tuo lukemaan oppiminen taalla on hieman mysteeri, vaikka esikoinen oppikin nopeasti. Jotenkin kaikki suomalaiset opit tavuviivoineen on unohdettava ja omaksuttava takalainen systeemi. Esikoisella tuntui olevan aanne/viikko ja kaytiin lapi eri tapoja kirjoittaa se. Esim. " ai" voi olla I, y, i+konsonantti+e tai igh. Sekavaa, mutta lapset ovat ihmeellisia oppimaan:-)



Vaikka tuo koulu alkaa taalla 5-vuotiaana niin ensimmainen vuosi (ja oikeastaan toinenkin) on aika tarhamaista touhua. Vasta 7-vuotiaana alkaa enemman oikea koulu :-)

Kertoisiko ovatko nuo lene-testit normaalit 6v neuvolan testit? Meillä ainakin kun esikoinen oli 6v neuvolassa tehtiin testit ilman vanhemman läsnäoloa (vanhempi siis joutui odottamaan odotushuoneessa). Palaute oli vaan että kaikki ok.



Sitten mitä tulee tuohon sanan alkukirjaimeen, niin meillä ei esikoinen osannut sitä vielä esikoulun alkaessa ja siitä tuli sanomista esikoulussa syksyllä. Esikoinen ei tosin osannut silloin kirjaimiakaan, joten ihmettelin miten voi osata sanoa millä kirjaimella sana alkaa. Meillä auttoi kun opettelimme kirjaimet, esikoulussa kun tuli sanomista siitä ettei lapsi tunnista kirjaimiakaan kuin 6 ja kun kysyin montako kirjainta olivat käyneet esikoulussa kuulin etteivät olleet käyneet kirjaimia läpi ollenkaan, vaan joka päivä käyneet nimipäivänimet läpi josta lasten olisi pitänyt tämän toiston kautta oppia. No meillä ei lapselle ihan niin tarttunut mieleen, joten opettelimme sitten ne kirjaimet. Sillä asiasta päästiin. Poika oli tuolloin 5v (ihan loppuvuodesta syntynyt, joten ei ollut ehtinyt täyttää vielä 6v). Sen jälkeen osasi sanoa sanan alkukirjaimen osalta vain vokaalit, konsonanttia ei kuullut (eli koira alkoi o:lla jne.). Pienellä harjoituksella muutamassa viikossa oppi sitten tunnistamaan ihan oikean alkukirjaimen, myös konsonantit.



No kakkosen osalta tilanne olikin eri ja oppi ohessa esikoisen myötävaikutuksella kirjaimet 4v:na. Samoin osaa sanoa millä kirjaimella jokin sana alkaa. Kirjoittamista harjoittelee mallista. Yrittää myös lukemista, mutta se menee vielä pieleen. Esikoinen on jo ekalla ja nyt 6v (siis täyttää loppuvuodesta 7v) osaa lukea helppoja sanoja, kirjoittaa korvakuulolta helppoja sanoja ja on oppinut jonkin verran jo kaksoiskonsonantteja ja vokaaleja, jotka aiemmin menivät säännönmukaisesti väärin. Esikoisen osalta oli vaan täysin harjaantumattomuutta ja ei tiennyt mitään mistään kirjaimista ennen esikoulua, kakkosen kohdalla asioita on sitten harjoiteltu (tietenkin esikoisen ohella asia tuli ajankohtaisemmaksi ja lapsi itse halusi) ja osaa nyt jo lähes eskaritehtävät. Meillä siis kyseessä ollut ihan opettelukysymys lasten kanssa, ei mitään sen ihmeempää.

Ja kaksi lasta on kuitenkin jo 6-vuotis neuvolassa käynyt. En minäkään ole saanut olla paikalla, kun lapseni on ollut neuvolantädin " syynissä" . Ja palaute on ollut se, että kaikki ok.

http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.NaytaArtikkeli?p_arti…

meillä oli tytöllä viime viikolla 6v neuvola,eikä tehty mitään testejä..ja olin itse myös siellä huoneessa mukana.

onko noi testit pakollisia,vai riippuuko kaupungista että missä tehdään?

meillä oli vaan normaalit jutut,piirreltiin,katsottiin näkö ja kuulo,pituus ja paino,ja sit annettiin ne rokotukset.

sanottiin et kaikki ok..

eskarissa tehtiin jotain testejä,riimittelyjä yms..

Ainakin Espoossa oli kolme vuotta sitten (kun poikani oli 6v.) niin, että terkkarissa katsottiin ainoastaan pituus, paino + muut terveyteen liittyvät asiat ja sitten muu testaus tehtiin päiväkodissa (varmasti siksi, kun tuntevat lapsen paremmin). Meille tosin tekivät kaiken neuvolassa, kun poikani oli yksityisessä päiväkodissa Helsingissä ja tosiaan niin, ettei vanhempi saanut olla mukana.