Perätilasynnytys

Minä synnytin toisen lapseni vuosi sitten alakautta perätilassa.

Poika oli alusta alkaen perätilassa ja kääntöä yritettiin sairaalassa rv 37, mutta tiukassa istui eikä kääntynyt. Mulla kuvattiin lantio, seurattiin vauvan asentoa joka oli koko ajan hyvä alatiesynnytykseen (pylly edellä, toinen jalka suorana ja toinen koukussa vatsaa vasten), seurattiin vauvan kokoa. Lantiossa oli hyvin tilaa ja painoarvio LA:n tienoille oli 3,2kg. Ja kaiken lisäksi olin yhden jo alakautta synnyttänyt, joten lääkäri oli sitä mieltä että olisi aivan turhaa leikata, mutta sain itse kuitenkin tehdä lopullisen päätöksen synnytystavasta. Mietin ja stressasin asiaa viikkotolkulla ja lopulta päätin yrittää alakautta, sillä keisarileikkaus pelotti enemmän. Tätä päätöstä ei tarvinut katua. Synnytys käynnistyi supistuksilla rv 39+6, jolloin minulla olisi ollut viimeinen kontrolliaika polille, mutta eipä tarvinut sitä käyttää. Synnytys eteni joutuisasti, sain epiduraalin ja vauvan annettiin laskeutua niin alas, että lopulta oli pakko ponnistaa. Lapsi syntyi ilman minkäänlaisia ongelmia parilla ponnistuksella, ja hartioista alkaen synnytyslääkäri auttoi pojan ulos. Poika oli kuitenkin kokoarvioita jonkin verran isompi, 3810g/52cm. Yli nelikiloisiahan ei yleensä lähdetä alakautta yrittämään.

Kokemus oli kuitenkin erittäin hyvä ja olen todella tyytyväinen, että uskalsin yrittää alakautta. Synnytys kesti 5h 45min ja poika sai pisteet 8-8.



Vastaan mielelläni perätilasynnytystä koskeviin kysymyksiisi :D

Moikka!



Lupasin tulla kertomaan miten kävi.

Poika syntyi 3.10.08 leikkauksella. Painoarvio oli pielessä, koska poika oli syntyessään 3890g. Jos oltaisiin odotettu synnytyksen käynnistyvän, olisi synnytys alakautta tehnyt tiukkaa! Varsinkin jos olisi käynnistynyt vasta tällä tai ensi viikolla, poika olisi ollut reilusti yli 4kg



Meillä ei tosin epiduraalipuudutuskaan onnistunut. En puutunut ollenkaan joten joutuivat lopulta nukuttamaan minut.



Loppu hyvin kaikki hyvin. Onneksi valitsin sektion rv39+4

Meidän vauvaa yritettiin myös kääntää suunnilleen samoilla viikoilla Kätilöopistolla, taisi olla hieman myöhemmin. Vauva ei kääntynyt ja sen jälkeen alettiin suunnitella jatkoja. Ultralla arvioitiin vauvan koko ja sisätutkimuksella lantion tilaa. Näiden perusteella lääkäri totesi, että synnytys on myös vaihtoehto. Kuitenkin ensin magneettikuvissa tarkistettaisiin lantion tarkat mitat. Kävin magneetikuvissa ja lantio oli mitat olivat hyvät. Sitten seuraavalla äitiyspolikäynnillä keskustelin lääkärin ja kätilön kanssa synnytyksestä. Molemmat olivat synnytyksen kannalla, koska edellytyksen siihen olivat hyvät (vauvan pieni koko ja oikea asento, lantion hyvät mitat). Sektion olisin saanut, jos olisin sitä vaatinut. Eli loppupeleissä päätöksen sai/joutui tekemään itse. Päädyin synytykseen. Myös sektioaika varattiin viikolle 41, koska perätiloja ei käynnistetä.



Synnytys alkoi lapsiveden menolla rv 39+1 ja sairaalaan piti mennä ambulanssilla napanuoran luiskahtamisvaaran vuoksi. Supistukset eivät alkaneet ilman lääkitystä. Avautumisvaihe ei eroa norm.synnytyksestä ja kivunlievytystä saa ihan samoin. Minä ainakin sain epiduraalin. Avautumisvaihetta seurasi kätilö ja pari kertaa kävi lääkäri. Ponnistusvaiheessa pitää olla puolimakuulla jalat telineissä, minkä koin inhottavaksi. Ponnistusvaiheessa paikalla oli kaksi lääkäriä, kaksi kätilöä ja lastenlääkäri tuli, kun vauva syntyi. Ponnistuvaihe kesti minulla pari minuuttia. Vauvan pään auttoi lääkäri ulos. Episiotomia tehtiin juuri ennen ponnistusvaihetta puudutuksessa, muita repeämiä ei tullut. Ponnistusvaihe oli nopea ja terve vauva syntyi. Tekihän synnytys kipeää, mutta ei kai perätilasynnytys siinä norm. synnytyksestä eroa.



Perätilasynnytyksessä kai suurin vaara on, että vauvan pää jää kiinni äidin lantioon ja vartalo on ulkona. Tämä ei pitäisi olla mahdollista, jos lantio kuvataan ja vauvan koko arvioidaan. Ultrassa ainakin meidän vauvan pään ympärys mitattiin. Synnytyksessä on lisäksi ainakin Kätilöopistolla "humautuslaite" synnytyssalin ulkopuolella. Jos jotain tapahtuu, saadaan laitteella äiti nukuksiin ja lihakset rennoksi, jolloin vauva saadaan ulos nopeasti.



Harkitse rauhassa. Ainakin Kätiopistolla oli mielestäni hyvä synnyttää perätilavauva, kun synnytyksen edellytykset oli kunnossa. Paljon on huhuja ja kauhutarinoita ja jotkut viittaa myös tutkimustuloksiin. Osa tutkimuksista on kuitenkin tehty ulkomailla, joissa perätilavauvoja on vaan synnytetty ilman magneettkuvauksia ym. Kukaan ei myöskään voi vakuuttaa, että kaikki menee varmasti hyvin. Synnytyksessä ja sektiossa voi joskus tapahtua jotain odottamatonta. Itse kuitenkin olen oikein tyytyväinen omaan ratkaisuun. Toivottavasti sinun vauva tekee vielä itsekseen kuperkeikan!

Itse synnytin 2,5 viikkoa sitten perätilavauvan suunnitellusti alakautta Naistenklinikalla. Meidänkin vauvaa yritettiin kääntää tuloksetta rv 36 Lohjan sairaalassa. Sieltä minulle olisi automaattisesti annettu sektioaika, koska siellä ei perätilavauvoja synnytetä alakautta suunnitellusti. Halusin kuitenkin harkita alatiesynnytystä, joten sain lähetteen Naikkarille.



Naikkarilla vauva ultrattiin ja lääkäri totesi, että vauva on hyvässä asennossa alatiesynnytystä ajatellen. Vauva oli pakaratarjonnassa ja leuka rintaa vasten. Vauvan koko arvioitiin myös pieneksi ja pää oli pieni. Kävin samalla magneettikuvissa, joiden mukaan lantioni oli oikein tilava perätilasynnytystä ajatellen. Lääkäri suositteli minulle alatiesynnytystä. Raskaus oli sujunut tosi hyvin ja olin aikaisemmnin jo synnyttänyt onnistuneesti alateitse (lääkäri mainitsi nämä seikat, jotka puolsivat alatiesynnytystä). Päädyttiin siis suunniteltuun alatiesynnytykseen, vaikka loppuun saakka jännitin ja meinasin, että, jos kuitenkin vaatisi sitä sektiota. Tosin sektioon olisi päädytty, jos raskaus olisi jatkunut viikkoon 41+3, saakka. Sen jälkeen ei anneta enään syntyä alateitse, koska vauvan luut alkavat olemaan sen verta vahvat, että eivät jousta enään niin paljon.



Synnytys käynnistyi rv 39+6 supistuksilla. Synnyts kesti n. 8 tuntia. Ponnistusvaihe oli 9 minuuttia. Vauva oli 3450g ja 50 cm. Tyttö sai 9 pistettä. Vauva syntyi napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä, mutta se oli niin löysällä, että ei aiheuttanut hapen puutetta. Lääkärin mukaan olisi voinut kiristyä, jos vauva olisi syntynyt raivotarjonnassa. Ponnistin poikkipöydältä niin kuin edellinenkin kirjoittaja ja koin asennon erittäin hyväksi. Siitä oli helppo ponnistaa. Sain myös epiduraalin ja väliliha leikattiin varmuuden vuoksi. Kalvoja ei yleensä perätilasynnytyksissä puhkaista. Mulla puhkesivat vasta ponnistusvaiheessa ja lapsivedet pärskähtivät kätilön taskuun :D. Ponnistusvaiheessa tosiaan sali oli täynnä väkeä. Mulla oli kaksi kätilöä ja kolme lääkäriä. Synnytystä seurattiin hyvin ja vauva vielä ultrattiin synnytyksen edetessä, jotta varmistettiin vauvan hyvä asento.



Mulle jäi synnytyksestä tosi hyvä mieli. Kaikki meni hyvin ja ei synnytys eronnut mun mielestä hirveesti rt synnytyksestäkään. Voin siis suositella alatiesynnytystä, jos kaikki kristeerit täyttyvät, olet itse halukas alatiesynnytykseen ja olet jo kokenut onnistuneen alatiesynnytyksen.



Tsemppiä päätöksen tekoon! :)



pesukarhu, poika 2v4kk ja tyttö 2,5viikkoa

Hei,

Minulla oli sama tilanne vuosi sitten rv 37. Asun Britanniassa ja neuvolassani neuvottiin konttaamaan etta vauva kaantyisi. Se on kuulemma paras asento vauvalle heittaa kuperkeikkaa. Konttailin sitten ympari taloa (olisi ollut kayttoa polvisuojille) ja katsoin esim. televisioa kontallani.

Myos akupunktio voi auttaa. Tilasin ajan akupunktioon, mutta vauva kaantyi ennen kuin aikani olisi ollut.

Ajattelin vain kertoa oman kokemukseni, silla naista voi olla hyotya. Ei ainakaan haittaakaan. Muistan kuinka stressaantunut itse olin tilanteesta, eika viimeisilla raskausviikoilla, jos milloinkaan, tarvita mitaan ylimaaraisia stresseja.

Mulla on sama tilanne kun sulla. Olen kyllä jo valmiiksi päättänyt että tämä tulee sektiolla ja kääntöä ei yritetä. Ensimmäistä synnytin 26h+25min ja poika oli normaalin kokoinen ja pää edellä tuli. Päätin jo hyvin aikaisessa vaiheessa, että tätä en edes harkitse synnyttäväni alakautta, mikäli on perätilassa.

Tehtiinkä painoarviot kaikille viikolla 36?



Muistatteko yhtään kuinka paljon painoarvio silloin oli?



Meillä oli silloin 3100g ja minusta se ei ole kovin pieni vauvan kooksi.

Mulle tehtiin painoarvio viikolla 37. Vauvan sen hetkiseksi kooksi arvioitiin 2800-2900g. Eli pari sataa grammaa pienempi, kun sulla. Vauva oli siis syntyessään 3450g. Aika hyvin piti siis arvio paikkansa, jos vauva kasvaa sen 200g viikossa.



Tietääkseni yli 4kg vauvojen ei anneta syntyä perätilassa alakutta. Sullahan ton arvion mukaan laskettuna-aikana vauva olis hitusen alle sen 4kg. Vai tarkoititko tolla arviolla sitä sen hetkistä vauvan kokoa vai kokoa laksettunapäivänä?



Itse olisin kyllä halunnut aika varmasti sektion, jos vauvan koko laskettuna-aikana olisi arvion mukaan lähennellyt 4 kg. Tää vaan siis mun mielipiteeni.



Tsemppiä edelleen päätöksen tekoon. Tiedän, että ei ole helppoa. :)



pesukarhu

Kyllä meillä arvioitiin sen hetkinen paino viikolla 36+0 että vauva painaisi 3100g, eli pelkään kovin, että vauva olis muutaman viikon kuluttua jo jos ei ihan 4kg niin melkein.



Meillä on 26.9 seuraava painoarviointi, mutta oli se mikä hyvänsä päätettiin miehen kanssa, että menen sektioon. Niin se on parempi. En uskalla ottaa riskiä perätilasynnytykseen, kun vauva on omasta mielestänikin nyt jo aika iso.



Oltiin tänään kättärillä tutustumiskäynnillä synnytysosastolla, ja se kätilö sanoi, että tosi harvalle ensisynnyttäjälle suositellaan edes perätilasynnytystä.

Meillä vauva painoi syntyessään 2640g eli oli tosi pieni. Painoarvioita en tarkkaan muista, mutta ilmeisesti vauva ei viimeisinä viikkoina juurikaan kasvanut, koska painoarviot olivat aina 2600g-2700g. Vauva oli meidän esikoinen. Monissa pienemmissä sairaaloissa ei ensisynnyttäjät saa perätilavauvaa synnyttää, vaan aina tehdään sektio. Aika isolta tosiaan teidän vauvan koko vaikuttaa. Perätilassakin kätilön mukaan pää on silti suurin, vaikka vauva tuleekin pylly edellä jalat "linkkarissa". Vauvan vartalo on päähän verrattuna pienempi ja joustaa.



Googlettamalla ja näiltäkin sivuilta vanhoisa keskusteluista löytyy vinkkejä, miten saa vauvaa houkuteltua kääntymään. Kannattaa niitä yrittää. Itsekin lueskelin lattialla lehteä pylly pystyssä, mutta meidän vauvaan se ei vaikuttanut. Jos vauva ei itse käänny, onnea teille sektioon!

Uskon, että teit aivan oikean päätöksen, kun päädyit siihen sektioon. Itsekkään en olisi ensimmäistäni synnyttänyt perätilassa alateitse. Sekin, että sulla vauva on hiukan keskivertoa isompi, puoltaa sektiota. Hyvillä mielin siis sinne vaan. Onnea tulevaan koitokseen! Olisi kiva, jos jaksaisit käydä synnytyksen jälkeen vielä kertomassa, miten meni.



pesukarhu

Kuitenkin tulee luettua näitä sivuja ja tulen varmaan kertomaan sitten miten meidän kävi.

Ensi viikon perjantaina menen uuteen kokoarviointiin ja keskustelen lääkärin kanssa asiasta vielä :)