Onko tietokone " riippuvuus" ongelmana kenenkään lapsella?
Meillä pojat, 11- ja 9-vuotiaat, pelaisivat tietokoneella vaikka koko ajan, jos sitä ei rajoittaisi.
Olemme rajoittaneet ja yhdessä sopineet peliajaksi noin tunnin per päivä. Varsinkin nuorempi pojista saa usein hirveät siepit, kun aika alkaa loppumaan. Millon minä olen katsonut ajan väärin tai eihän hän ole pelannut ku puol tuntia vasta jne. Syitä riittää ja peliaikaa pitäisi saada enemmän. Kaikki muut kaverit saa muka pelata ja me ollaan tyhmiä, ku ei anneta... Tuntuu välillä, et suurin osa riidoistakin johtuu tietokoneesta! Viikonloppuisin meillä ei saa pelata yleensä ollenkaan, mistä saa kyllä käydä kädenvääntöä kaiken aikaa. Nyt joululomalla meillä oli useampi päivä, etteivät saaneet pelata ja siitä oli ainakin kahtena päivänä järkyttävää huutoa ja tappelua..
En tiedä pitäisikö tietokone laittaa pannaan kokonaan muutamaksi viikoksi vai mitä tekisi. Selviä riippuvuusoireitahan nuo ovat.. Kertokaa kokemuksianne!
Kommentit (8)
tietokoneella pelataan vain romppuja ja yksinkertaisia pelejä, mutta kyllä etenkin 7v. jaksaa niitäkin kinuta. Minä olen tehnyt selväksi, että jos tietokone (tai tv tai videot) aiheuttaa kiukuttelua, se menee jäähylle. Pari kertaa koneen sammuttamisesta on tullut kiukkua ja olen sen takia perunut seuraavan peliajan - nykyään riittää kun muistutan tästä säännöstä niin poika hiljenee. Me ollaan myös selitetty miksi liika tietokoneen tms tuijottelu on pahasta: ei saa liikuntaa, ei kehity oma mielikuvitus, silmät väsyy jne.
Meillä poika saa pelata kolme kertaa viikossa ja pikkuveli lisäksi n. kerran viikossa Peppiä tai Muumeja. Internettiä en ole lapsille (7 ja 4 v.) vielä juurikaan esitellyt, taitavat luulla että siellä voi lähinnä vaan maksaa laskuja ja katsoa aikatauluja ;-)
Joskus tuppaa olemaan, riippuvaisia meinaan... Meillä asiassa selkeät säännöt, joista ei nykyään edes käydä kädenvääntöä, ihme ja kumma.
Ilman muuta olen sitä mieltä, että tietokoneen/pelikoneen käytölle pitää asettaa rajat, jos se menee kohtuuttomaksi. Elämässä on niin paljon kaikkea muutakin: ystäviä, ulkoilua, liikuntaa, kirjoja, harrastuksia ym. ym.
Muutamaan asiaan viestissäsi kuitenkin kiinnitin huomiota:
Kirjoitit, että " noin" tunnin. Mikä tämä noin-tunti on? Jos lapsi ei ole varma, että pelaaminen loppuu tasan tarkkaan tietyn ajan jälkeen, ja varsinkin jos kinuamalla saa lisää aikaa, sitä kinuamista sitten kanssa tulee. Samoin kirjoitit, että " yleensä" ei pelata viikonloppuisin. No, jos kuitenkin joskus saakin viikonloppuisin pelata, on aika ymmärrettävää, että lapsi sitä yrittää.
Eli tässä peräänkuuluttaisin todella selkeitä sääntöjä, ehdottomasti niiden sääntöjen pitämistä, kiukuttelusta jotain sanktioita (tietsikka jäähylle kokonaan, niinkuin joku ehdotti?), johdonmukaisuutta.
Sitten olen joskus muulloinkin miettinyt tuota 1 h/pv sääntöä. Oletko itse koskaan pelannut? Tuo tunti on kovin lyhyt aika, ja varsinkin taktiikka- ja roolipeleissä siinä ajassa tuntuu pääsevän vasta alkuun, ja varsinkin jos pelaa kaverin kanssa. Eli tässä joustaisin ja meillä joustetaan niin, että tiettyinä aikoina saa pelata pitempään, ja sitten taas on kokonaan pelittömiä päiviä. Toki tässä pitempään pelaamisessakin on joku raja oltava, ettei tuntitolkulla tuijota kuvaruutua. Samoin tuo tunti/h rajaa mielestäni liikaa kavereiden kanssa pelaamista, kun on ymmärrettävää, että jos haluaa pelata kaverin kanssa (meillä poika 13 v usein sopii kaverin kanssa usein treffit nettiin ja pelaavat netin kautta tiettyjä pelejä yhdessä), niin onkin tosi ikävää jos peliaika on jo käytetty.
Eli meillä toimii " viikkopeliaika" , jonka voi osittain lapsi itse jaksottaa, on toiminut suht' hyvin.
Tsemppiä pelisääntöjen löytämiseen; keskustelkaa lasten kanssa ja yrittäkää löytää säännöt, joihin lapsetkin sitten sitoutuvat.
Jos ulkoilee tunnin, saa pelata puoli tuntia! Jos ulkoilee 2 tuntia, peliaikaa saa tunnin jne.
Toimi kertojan perheessä.
Meillä on sellainen sääntö, että kerran-kaksi viikossa saa pelata. Jos eivät ole pelanneet esim. kahteen viikkoon (joskus käy niinkin), niin eivät kinua koneelle eiväkä tunnu edes muistavan koko pelaamisjuttua. Ja jos taas on pelattu vaikka viikonloppuna tai loma-aikana kahtena päivänä peräkkäin, niin sitten sitä kinutaan monta päivää, että saiskos pelata.
Kannattaa muuten itse joskus kokeilla, että mimmoista se pelaaminen on. Mä kerran kokeilin yhtä peliä ja se oli niin kiinnostava (" huumaava" ) että mun oli pari viikkoa joka ilta mentävä koneelle ja pelattava pari tuntia. Päivisinkin rupesi miettimään, että miten sen-ja-sen kohdan voisi pelata. Aikuinen kun olen, niin suht helpostihan itsensä sai siitä pelihimosta irti, mutta oli opettavaista huomata, miten pelihimo voi todella tulla ja mimmoista se on.
Meillä 10 v. ja juuri 12 -v. täyttäneet pojat ei suurin piirtein muuta teksikään (eikä teekään... jollei konetta otettu takavarikkoon).
Nyt lomallakin ne vaan valvoo myöhään (itse en jaksa odottaa ja vahtia että todella olisivat nukkumassa ja pysyisivät sängyssä) ja nukkuvat pitkään, ja herättyä heti koneelle.
kun yritetään rajoittaa, niin kaikki ajat on liian lyhyitä - ja varmaan 1 h onkin liian lyhyt aika.
Tosi vaikeaa vaan keksiä MITEN sitä rajoitettaisiin ja MITKÄ olisi sopivia aikoja ja sopimuksia nykyajan maailmassa - kohtuullisia. Koska jos sovitaan jotain tiettyjä aikoja, niin eihän niitä voi valvoa kun olemme miehen kanssa töissä ja tulemme myöhään töistä/asioilta kotiin.
Joskus on tehty niin että koneen saa sitten vain viikonlopuksi, mutta silloinhan lapset on kaiket illat kavereilla ja pelaavat siellä sitten.
Toisaalta tunnen olevani aina tylsä kohtuuton hirviö, kun hermostun pelaamiseen ja otan koneen pois. Mitkään sopimukset ei siis oikein ole toimineet, juuri senkään takia että niitä on tosi vaikea valvoa.
Ja kun ei ole konetta käytössä, on se mankumisen määrä kauhea ja mitään muuta tekemistä eivät keksi (paitsi Aku Ankan lukeminen).
Ollaan tästä valitettu perheterapiassakin mutta ei niilläkään oikein ollut mitään KONKREETTISTA sanottavaa tähän... tuntui päinvastoin että minä vouhotan turhia, kun alettiin tenttaamaan että " mikä tietokoneella olemisessa häiritsee" jne.... eli kai se on nykylasten oikeus sitten saada pelata ! ??
Ei vaan tunnu järkevältä kuitenkaan että pelataan jotain runescapea aamuyöhön viiteenkin asti vapaapäivinä ja nukutaan puolille päivin, vaikka kuinka esimurkkua oltaisiinkin. (mutta esim. tuttavanikin poika tekee kuulemma näin ja hänenkin kaverit, eikä hän näytä siitä pahastuvan, joten oletan että minä olen sitten itse vain ihan tylsä kalkkis)
selkeät ohjeet tietokoneen käytöstä.ne sovitte yhdessä,ja niistä pidetään kiinni.jos lapset salaa menevät koneelle,niin tietokone pois tietyksi ajaksi.meillä toimii hyvin ala-aste ikäisten poikien kanssa,jos valittavat tekemisenpuutetta niin muistutan että muutakin elämää on olemassa kuin tietokone!!ulkoilla pitää ja olla kavereitten kanssa muutenkin kuin netissä.netti rajoittaa sosiaalisten taitojen kehitystä jos netti alkaa päättämään lasten elämästä liikaa.meillä on viikossa 3 päivää jolloin lapset saavat koneella olla ja vuorottelevat,jos tulee kova riita ,uhkaan koneen sammuttamisella ja se yleensä tehoaa.näi ei tarvitse vääntää kättä minuuteísta ja kuunnella narinaa .ja säännöistä emme todellakaan poikkea vaikka lapsi kyynelehtisi tai tekisi mitä.aikuisena tiedän tekeväni palveluksen lapsille rajoittamalla tietsikankäyttöä ja sen olen myös keskustellut lasten kanssa selväksi.
Selkeät rajat vain käyttöön. Minusta viikottainen peliaika voisi olla esim. kolme tuntia. Ja siitä saisi päivittäin käyttää korkeintaan tunnin. Munakello viereen ja listaan ylös, paljon kukakin on konetta käyttänyt. Selkeät rangaistukset sääntöjen rikkomisesta, kuten viikon pelikielto. Jos homma tökkii jatkuvasti, kone kuukaudeksi kaappiin. Ja jos tuntuu, ettei pysty valvomaan koneen käyttöä, aina siksi ajaksi kun itse on kotoa pois, koneesti irti joku keskeinen piuha.
Samoin tuo, että tunti ulkoilua tuo puoli tuntia tietokoneaikaa on hyvä. Koska koululaisilla on koulun jälkeen aikaa paljon, ehtii illassa monenlaista.
Ja mitä tulee siihen, että lapset pelaavat kavereiden kotona, niin vastuu lapsesta on toki aina omalla vanhemmalla. Aina silloin tällöin on hyvä olla yhteydessä lapsen kavereiden vanhempiin ja yrittää löytää heidän kanssaan yhteistä linjaa eri asioihin.
Läpi vuoden löytyy ulkonta ja sisältä hirmuisen paljon kaikkea mielekästä, hyödyllistäkin tekemistä. Lapset tarvitsevat ohjausta löytääkseen järkeviä tapoja viettää aikaa. Minusta parasta on, jos vanhemmat yrittävät pitää yhteyttä lapseensa viettämällä mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan. Myös isokin lapsi kaipaa keskustelua, yhteistä ulkoilua, kirjastoreissuja, kotihommien tekemistä myönteisessä ilmapiirissä jne. Liian moni vanhempi hukkaa mahdollisuuden tuntea lapsi lapsen kasvaessa. Yhteinen harrastus tai muu puuhastelu pitää suhteen lämpöisenä ja läheisenä ja tällöin luottamus toimii puolin ja toisin.
Nyt on minusta hyvä hetki miettiä, millaiseksi haluaa oman lapsensa kasvavan. Liikunnalliseen elämäntapaan, terveeseen ruokavalioon, aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa, läheisistä huolenpitoon ja välittämiseen, rakastamiseen ja hellittelyyn jne. kasvetaan lapsuudenperheessä.
Tituli
Olen täydellisen samaa mieltä Tituliinin kanssa! : )
Meilla 7v tytto istuu, joskus koneella tuntitolkulla. Enimmakseen katselee internetista eri juttuja (askarteluvinkkeja ja Harry Potteria talla hetkella), toisinaan pelaa " matikkapelia" . Emme kuitenkaan ole rajoittaneet kayttoa, koska homma on aika kausittaista. Joskus menee muutama paiva, ettei juuri muuta tekisikaan ja sitten taas on viikkojen tauko. Lisaksi tytto mielellaan etsii iskan kanssa tietoa netista mita ihmeellisemmista aiheista. Tiedonhankinta on minusta aika positiivista, joten sita jopa kannustamme. Viela kun osaisi opettaa arvioimaan tiedon luotettavuutta :-)