Lue keskustelun säännöt.
Migreenilääkkeet raskausaikana
06.10.2010 |
Hei vaan!
Itselläni on ollut pienestä pitäen migreeniä, joka on vuosien saatossa pahentunut. Näin toistamiseen raskaana ollessani (rv24) kohtauksia on tullut paljon useammin ja kestoltaan ne ovat 2-4 vrk. Edellisessä raskaudessa migreenikohtauksia oli vain kolme. (Pahimmillaan kuukaudessa minulla on ollut 22 särkypäivää, joista osa on ollut tensiopäänsärkyä.)
Nyt tilanne on jo muutamaan kertaan ollut niin paha, että olen joutunut hakeutumaan sairaalaan hoidettavaksi, koska ainoaa minulla toimivaa lääkettä Zomigia, en saa käyttää. Viime raskaudessa sain reseptin Maxalt Rapitabiin, joka helpottaa jonkin verran oloa, mutta nyt kukaan lääkäri ei suostu sitä kirjoittamaan. Imigran ei minulla auta lainkaan, eikä pelkkä Panacod tuo apua. Onko mitään muita migreenilääkkeitä (kuin Imigran), jota voisi raskausaikana käyttää? (Minulla on myös astma, jos sillä on tässä asiassa merkitystä.)
Kiitos vastauksesta jo etukäteen!
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Tilanteessa jossa kohtauksia on usein, voidaan raskauden aikana harkita estolääkitystä. Suosittelen, että otat yhteyttä lääkäriin, jotta sinulle sopivaa hoitoa voidaan miettiä.
Yleisesti migreeni hoidetaan raskauden aikana parasetamolilla tai parasetamoli+kodeiini yhdistelmällä. Tulehduskipulääkkeistä ibuprofeiini ja diklofenaakki ovat käyttökelpoisia raskausviikolla 28 asti. Naprokseenin säännöllistä käyttöa alkuraskaudessa on syytä välttää, mutta satunnaisesti kohtauskipuun lääkettä voi käyttää. Tulehduskipulääkeiden toistuvaa käyttöä tulee välttää raskausviikolta 28 eteenpäin.
Triptaaneista eniten kokemusta on kertynyt sumatriptaanista (Imigran) ja kertynyt kokemus ei viittaa sikiöhaittoihin. Lääkärin kannanoton jälkeen satunnaiselle sumatriptaanin käytölle ei ole estettä. Muista triptaaneista kokemusta on vielä vähän.
Astmaatikot voivat saada tulehdukipulääkkeistä vakavanki astmaattisen reaktion, joten niiden käytöstä on hyvä ensin keskustella lääkärin kanssa.
terveisin, Hannemari Leppiniemi