Maidon ehtyminen

Ensinnäkin, oletko aivan varma, ettei maito riitä? Kitiseekö vauva jokaikisen syötön jälkeen? Voisiko kyse olla mahavaivoista? Mulla molemmat tytöt, sekä ennenaikaisesti syntynyt että täysiaikainen, ovat normaalistikin syöneet 2-4 tunnin välein, myös öisin. Kakkonen söi tissiä myös läheisyyden tarpeeseen (tutti ei kelvannut) ja joskus suorastaan suuttui, kun maitoa herahti, vaikka likka olisi vain halunnut lutkutella. Molemmat ovat olleet iltakiukuttelijoita (ja esikoinen koliikkivauva).



Pumppaussaaliisi kuulostaa mun korviini varsin hyvältä, kun ottaa huomioon, että yleensä vauva saa tissistä irti enemmän kuin pumppu. Olen tämän itsekin syöttöpunnituksen todennut.



Ootko kokeillut imettää ensin ja antaa vasta sitten korviketta, pieniä määriä kerrallaan? Joillekin vauvoille auttaa se, että antaa pahimpaan nälkään maitoa pullosta ja imettää sitten. Imetyksessä niin kuin pumppauksessakin joskus auttaa se, että tyhjentää ensin toisen rinnan, sitten toisen ja taas uusi kierros.



Rintaraivarit eivät välttämättä liity mitenkään maidon riittävyyteen. Joskus maitoa tulee liian nopeasti, jolloin vauva hermostuu, tai sitä tulee liian hitaasti (-> sama lopputulos). Jos vauva raivoaa rinnalle, voi yrittää vaihtaa imetysasentoa tai kokeilla sellaista kikkaa, että kun vauva on saanut tissistä otteen, äiti lähteekin kävelemään vauva yhä rinnassa kiinni. Meillä tämä maisemanvaihdos usein auttoi: vauva ihmetteli menoa ja unohti kiukuta.



Nyt kuulepa: syyllisyys pois! Imetät sen minkä jaksat ja jos vauva oikeasti jää nälkäiseksi, annat vähän kerrallaan pullosta päälle. Tärkeintä on, että vauva saa ruokansa. Lisäksi, on tosi hienoa, että olet jaksanut pumpata.



Imetystukihenkilöiden palveluita suosittelen myös lämpimästi.

Todellakin kitisee joka syötön aikana. Vatsavaivojen kanssa ollaan joskus kamppailtu ja ne itkut ja huudot on ihan eri kaliiperia joten en nyt usko olevan niistä kyse.



Poika söi siis aikaisemmin/normaalisti 3-3,5h välein ja maitoa tuli riittävästi.



Tiedän että pumpatun maidon määrä ei vastaa täysin rinnassa olevan maidon määrää mutta vastaa se kuitenkin sitä määrää mitä rinnasta on ns. helposti saatavilla ja jonka poika siis söisi ilman niitä raivareita. Heti kun "helposti saatavilla" oleva maito loppuu ja pitäisi alkaa tekemään töitä ruuan eteen niin johan alkaa kitinä ja raivoaminen. imaisee kerran pari ja taas raivoaa, taas imaisu tai pari ja raivoamista. Tuttia kyllä kelpaa lussuttaa mutta ei tissiä.

Niin ja tissin vaihtelu ei ole auttanut :(



Liika maidontulo on myös joskus koettu joten tiedän myös sen aiheuttavan raivoamista ja tällä kertaa ei kyse ole siitäkään.



Noiden kahden viikon aikana vauva ei kakkinut kuin 1krt/vk kun ennwen tätä ehtymistä kakki jopa 1-2krt/pv.



Itse syön kaksi lämmintä ateriaa päivässä sekä pari välipalaa. Maitoa mulla menee päivässä n.1l ja tämän lisäksi vettä n.1,5l.



Nyt en pysty pumppaamaan koska loukkasin selän niin etten pysty istumaan tai edes kunnolla liikkumaan. Poikaa joudun nyt parin tunnin välein syöttämään makuuasennossa ja ne raivarit vain jatkuvat.

Jos sitten imetät sen, mitä pystyt ja annat maitoa pullosta vähän kerrallaan lisää? Mä suosittelisin mieluummin imettämään joka syötöllä, vaikka vähänkin aikaa, kuin antamaan koko maitomäärän pullosta. Maidon tuotanto on jotenkin niin "korvien välissä" ja hormonaalinen juttu, siinä ei ole kyse pelkästään kysynnän ja tarjonnan laista. Parin tunnin syöttöväli on ihan OK, iltaisin vaikka puolen tunnin välein. Jotkut vauvat syövät tiheään, ja rytmi saattaa muuttua moneen kertaan vauva-aikana. Pystyisitkö lypsämään maitoa käsin?



Joillakin äideillä maidontuotanto on todella herkkää stressille ja väsymykselle. Mä tein töitä esikoisen kanssa ennen kuin sain imetyksen sujumaan. Vaikka olin pumpannut maitoa yötä päivää tytön ollessa sairaalassa, heruin pumpulle huonosti ja maidon tuotanto oli jo ehtinyt hiipua, kun saimme tytön kotiin (reilut 5-viikkoisena). Tähän päälle vielä koliikki ja rintaraivarit. Tytölle oli joka tapauksessa lääkärin määräyksestä annettava tujumpaa korviketta pari annosta päivässä, joten täysimetys oli poissuljettu vaihtoehto.



Muutamassa viikossa oma maito alkoi riittää. Olin kokeillut kaiken maailman kikkoja maidontuotannon lisäämiseksi, mutta käänne parempaan tapahtui oikeastaan siinä vaiheessa, kun annoin periksi. Päätin, etten enää tästä asiasta kanna huolta. Imetän sen mitä tulee ja loput annetaan pullosta. Ei ole mitään väärää siinä, että antaa lapselleen ruokaa. Kun vauva sitten sai mahansa täyteen imetyksestä + korvikkeesta, se nukahti tyytyväisenä ja nukkui muutaman tunnin rauhallisesti. Siinä sai äitikin levätä.



Keskoskorvikkeen sai lopettaa, kun tyttö oli 3-kuinen, ja siitä kuukauden eteenpäin tyttö oli täysin omilla maidoillani, kunnes piti aloittaa kiinteät 4-kuisena (varhennetusti ennenaikaisuuden ja anemian takia). Mielestäni liian vähän puhutaan osittaisimetyksestä. Kaikki vauvat eivät hylji rintaa, vaikka oppivatkin syömään pullosta. Äidinmaidolla on etunsa, vaikkei se olisikaan vauvan ainoaa ruokaa. Ja maidontuotanto ei yleensä kokonaan lopahda, vaikka määrät pienenisivät - kyllähän kiinteidenkin aloittamisen jälkeen useimmat vielä imettävät.



Tsemppiä!

Imetin sitten eilen melkein aamu 5 asti 2h välein kunnes olin niin väsynyt kun en tuohon mennessä ollut saanut nukkua kuin vajaa tunnin :( Poika söi yöllä puoliunessa ja nukkui syöttöjen välillä mutta itse en saanut nukutuksi koska aikaa nukahtamiselle jäi niin vähän. 5 aikaan syötin pojalle pullosta korviketta jotta saisin aamusta nukkua pitempään mutta kilin kellit sain; söi vain 70ml ja 7 aikaan heräsi taas nälkäisenä.



Mutta täsmennämpä hieman itseäni. Ei minua päivisin haittaa syöttää poikaa 2h välein. Se nälän kitinä (maidon riittämättömyyden takia?) ja sit tissillä raivoaminen rassaavat sekä sama syöntitahti öisin koska en sitten itse ehdi nukkumaan juuri lainkaan.



Olen nyt kuitenkin päättänyt, että syötän poikaa sen mitä riittää ja jos ei oma riitä niin sitten korviketta lisäksi. Toistaiseksi kuitenkin yritetään pärjätä omalla maidolla ja yötä vasten ehkä korviketta jos olen oikein väsynyt...



Mitä tarkoitat käsin lypsämisellä? Siis lypsäisin käsin pulloon vai? Kuinkahan se mahtaa olla mahdollista?!

Mulla on sen verran kookkaat rinnat etten jaksa alkaa leipomaan niitä. Olin kyllä pumppaamisen yhteydessä pusertanut viimeisetkin tipat mitä vain irti sain.

Josko maidon ehtyminen johtuukin siitä, että vauva on lisäämässä maitomäärää, mikä valvottaa sua, mikä haittaa herumista, mikä kiukuttaa vauvaa jne.? Kyllä äidin pitää saada nukkuakin.



Toivotaan, että tiheämpi syöminen on vain jokin niistä surullisenkuuluisista "kausista", joita vauvoilla tuntuu olevan vähän väliä. Ei se paljon lohduta, kun muut sanovat, että se on vain "jokin kausi", mutta usein vain aika auttaa.



Mä tsemppasin itseäni niin, etten ajatellut tulevaisuutta kovin pitkälle. Kun oli vaikeaa, ajattelin, että yritän jaksaa vielä päivän, vielä kaksi päivää, vielä ensi viikkoon...



Käsinlypsy on jossain määrin taitolaji. Käsi asetellaan rinnan ympärille C-kirjaimen muotoon, peukalo nännin yläpuolelle ja muut sormet alapuolelle, ei aivan nännin päähän kiinni. Sitten puristetaan rintaa sormilla ja painetaan rintakehää kohti (ei siis liu'uteta sormia rinnanpäätä kohti).



Mulla onnistui suoraan pulloonkin lypsäminen, tai sitten voi laittaa alle jonkin laakean astian.

Juurikin sen väsymisen takia aloin antamaan pojalle korviketta yötä vasten jotta saan nukkua "katkeilemattoman" 5-6h yöunet. Viime viikon yöt mentiin siis korvikkeen voimin ja riitti tosiaan kun syötti sen yhden kerran puolen yön aikoihin.



Se mikä minua öisin valvottaa on se, että herään aina täysin hereille poikaa syöttäessäni (joudun toisella kädellä pitämään rintaa jotta pojalla on hengitystiet auki) ja uudelleen nukahtaminen onkin sitten täysin hereillä olevasta tilasta vaikeaa.



Nyt vielä näiden kahden yön aikana mitä olen poikaa syöttänyt 2-2,5h välein niin poikakin on herännyt hereille syötön jälkeen kun olen asettanut hänet takaisin petipaikalleen viereeni. Poika nukkuu siis toistaiseksi vieressä kipeän selkäni takia. Syöttäisin makuuasennosta poikaa mutta ei enää huoli rintaa siitä asennosta :( Silloin mulla olisi mahdollista torkkua vaikka pitelisinkin rinnasta kiinni.



Mutta etenemme kuten kirjoitit niin päivä kerrallaan ja heti kun tuntuu siltä etten jaksa pitkin yötä imettää niin annan pojalle korviketta yötä vasten jotta saan nukkua paremmin/pitempään ja sitten katsotaan taas päivä kerrallaan.



Tällaisen toimintasuunnitelman olen tehnyt ja "sallinut" itselleni. Ei ole mikään pakko olla teräsäiti!



Nyt vois koittaa ottaa päiväunet kun pojallakin lurppasee silmät.

Tsemppiä jatkoon! Toimintasuunnitelmasi kuulostaa hyvältä. Mitään ei ole vielä menetetty, ja parempaa voi hyvinkin olla edessä. Kaikki äidinmaito, mitä vauva saa, on hyvästä. Yritä nauttia vauvasta ja läheisyydestä. Imetyksessä/syöttämisessä on suurelta osin kyse myös vuorovaikutuksesta. Jos imetys tuottaa äidille kohtuuttomasti jännitystä, stressiä ja mielipahaa, se ei ole vauvan eikä äidin etu. Se vaikuttaa välillisesti myös maidon tuotantoon.



Teräsäitiydestä: Ei voi olla väärin antaa lapselleen ruokaa ja pitää huolta jaksamisestaan. Se on rakkautta ja huolenpitoa.