Viihtyisä koti - listataan
Moi!
Oletteko samaa mieltä, että joissakin kyläpaikoissa on ihanan kotoisaa ja viihtyisää. Siis joskus tuntuu kylään tullessa aivan kuin tulisi kotiin ja tuntuu että siellä viihtyisi ja voisi viettää aikaa vaikka kuinka. Mikä ihme sen tekee? Onko se vain sisustus vai mikä?
Muistan myös lapsena kuinka joidenkin kavereiden kodit olivt paljon suositumpia kuin toisten. Toisilla leikittiin aina.
Haluaisin, että aikanaan kun meidän napero alkaa leikkiä kavereiden kanssa, he viihtyisivät meilläkin.
Listataan vinkkejä, joilla teidän mielestä tehdään viihtyisä koti niin aikuisille kuin lapsillekin.
Lapsena muistan, kuinka oli ihanaa kun kaverilla sai aina jäätelöä (lahjokaamme siis lapsemme :D). Myös aikuisena on mukavaa piipahtaa kyläpaikkaan jossa tarjotaan vaikka vain teetä ja voileipiä.
Lapsena - valitettavasti - paikka jossa oli nintendo oli kaikkein suosituin. Mutta myös muut pelit vaikuttivat, kuten kroketti.
Oli ihanaa, kun kaverin vanhemmat veivät meitä aina uimaan.
Myös aikuiset olisi kiva saada viihtymään..
Kommentit (6)
ihmiset sen tekee
mummolla asuessani oli aina kaverit meillä, kun yhdessä saatiin mennä uimaan, tehdä majaa, ja aina sai jotain ruokaa pyytämättä kaikki yllätysvieraatkin. Ja keskiviikkoisin lettukestit, perjantaisin sipsiä tai muuta herkkua. ehkä se on se, että saa olla kuin kotonaan, ja aikuiset ei sitten kuitenkaan pidä mitenkään kummempana sitä että on vieraita, vaan elävät normaalia omaa elämäänsä oli kavereita lapsilla tai ei. Ja ne menee siinä sivussa, ja saavat tulla mukaan kauppaan, uimaan tai mitä ikinä, tietysti voi soittaa välillä kotiin, että sopiiko. Ja pienempien lasten kanssa, ne avoimet ovet ilman erityistä kyläkutsua, se tuntuu olevan se avainsana, että tosiaan kavereita virtaa. Heti jos pannaan etukäteissopimusten varaan ja tarkat aikarajat vierailuille, ja säännellään, että saako olla sisällä vai ulkona ja mitä saa tehdä, niin ei siellä viihdytä. Ja jos aikuiset on " omituisia" . Osallistuu liikaa tai ei osallistu laisinkaan.
Että viihdyin aina useamman lapsen " tavis-perheissä" . En niinkään muista sisustuksesta erikoista, enkä leluista.Mutta sitten oli pari hienosto-perhettä, joilla oli yksi lapsi. Ne oli ylisiistejä koteja, huuto tuli kerrankin kun oli matto jalan alta rypyssä.Niissä ei saanut tehdä mitään ja pelkkä oleminenkin jännitti.(huomautan vielä, että meilläkin oli yhden lapsen koti 12-v ja meillä oli aina paljon vieraita lapsia kylässä). Eli olen kanssa sitä mieltä, että ihmiset ja ilmapiiri sen viihtyisyyden tekee. Nyt aikuisiällä minullakin on yksi ystävä, jonka kanssa viihdyn kovasti mutta hänen kotiinsa en mielelläni mene. On kanssa niin puunattua, ettei tiedä mihin kynnyksen rakoon kenkänsäkkään jättäisi. Saatikka jos sattuisi pullanmuru tippumaan...
viihdyin pienempänä lapsena parhaiten sellaisten kavereiden kotona, joiden perheessä oli useampia lapsia ja lemmikkejä(kissoja/koiria/jyrsijöitä). Eli menoa ja vilskettä paljon. Ja jos leikittiin/pelattiin jotain, oli useampi osaanottaja. Ja sekin oli kivaa, jos oli esim kotiäiti, joka teki pullaa yms jota tarjosi naapureidenkin lapsille.
jossa oli paljon sisaruksia olivat aina ne suosituimmat pienenä. Siis ei mitään legioonaa vaan 3-4 lasta. Niissä perheissä oli myös yleensä jotenkin otettu lapset huomioon.
Isompana koululaisena oli sitten kiva löhöillä kaikki sohvilla ja joillakin oli sellaiset huippuvanhemmat, jotka tajusivat menoa ja kyselivät kiinnostuneena asioista kuitenkaan varsinaisesti utelematta liikaa =) En muista itse noita pelejä, kun en niistä vieläkään perusta ( siis muista kun lautapeleistä) enemmänkin se oli juuri kivaa, kun oli yleistä hälinää ja aina joku menossa ja tulossa. Isompana sitten vielä makoiltiin samoilla yläkerran sohvilla poikakavereiden kanssa. Meillä ei ollut paljon lapsia, mutta aina joku kaveri kylässä, kun vanhempani olivat tietyllä tasolla aika sallivia vaikka rajat olivatkin todella selvät eikä niiden yli edes harkinnut menevänsä. Vanhempani olivat kyllä sellaista herkästi innostuvaa sorttia myös ja tietysti voileivät valmiina jääkaapissa. Isompana sitä osasi myös arvostaa palvelua *heh*
että sellainen oma nurkkaus oli kiva, missä sai olla rauhassa vanhemmilta, jos halusi. Aikuisena kyläpaikat, jossa ei tarvitse keksiä puhuttavaa vaan on oikeasti jotain yhteistä ovat parhaita. Ja ne jossa voi olla " kuin kotonaan" ja omille lapsille on seuraa.
Kyläpaikoissa joissa vieraisiin suhtaudutaan positiivisesti ja vieraanvaraisesti ovat meillä ykkösiä. Ja varsinkin jos on aikaa olla vieraiden kanssa, eikä isäntäväellä ole kiire saada vieraita pois jaloista.
Eiköhän se lapsillakin ole hieman sama. Tietty lapsista riippuen tietty määrä aikuisten kiinnostusta lapsia ja kavereita kohtaan ja kavereiden mukaan ottaminen (juuri esim. uimarannalle yms.) on varmaan kiva. Kuitenkaan aikuiset eivät saa olla liian tunkeilivia, varsinkin nuoret haluavat oman reviirinsä ja omat rauhaisat vetäytymispaikkansa. Sitten taas nuoremmat lapset saattavat tykätä kun aikuinen järjestää toimintaa tai osallistuu siihen, esim. polttopalloa tai muuta pihaleikkiä. Lisäksi sellaisen lapsen kotona on varmaan kiva olla, jossa lapsia välillä hemmotellaankin pienillä tarjoiluilla.
Omien lasten kanssa olen katsonut että siihen kenen luona ollaan vaikuttaa ainakin se kuka lapsi mielellään liikkuu kylissä ja kuka tarvitsee enemmän " turvallisuushakuisesti" kotia. Kaikki eivät ole kummoisia kyläluutia (jotkut lapset haluavat vain olla aina omassa kodissaan), kun osa kulkee helposti eri kavereilla. On lapsia jotka tuntuvat hakevan hirveästi aikuisen seuraa ja he viihtyvät jos aikuiset huomioivat, mutta on toisaalta lapsia jotka pikemminkin arastelevat aikuisia ja haluavat vain olla rauhassa kavereiden keskenkin. Lisäksi sisarukset ja sisarusten kaverit tekevät osansa, kaikki eivät halua pienempiä mukaan roikkumaan ja toiset taas tykkäävät siitä kun on enemmän " elämää" ympärillä, tietenkin ne isommat sisarukset ovat yleensä enemmän suosittuja. Tietenkin mielenkiinnon kohteet ja mahdollisuudet toteuttaa niitä vaikuttavat, kuten pelit ja mahdollisuus pihatoimintaan (pelitilaa jalkapalloon, trampoliinit yms.). Eli on sitä tavarallakin jotain merkitystä.