Nyt lähtee järki... 8 kk vauvan syömisistä..
Eli meidän herralle ei ole koskaan soseet maistuneet. Alotettiin maistelu 4 kk iässä. Tähän mennessä syönyt 2 kertaa melkein pienen kaupan purkillisen, normaalisti syö noin teelusikallisen. Usein avaa suun vaan kerran tai ei ollenkaan. Pakkosyötetty ei ole koskaan, joten siitä ei ole kyse. Käsin lappaa suuhunsa kyllä maissinaksuja, riisikakun palasia, leivän muruja, mutta lusikalla ei suostu ottamaan kuin vettä :O.
Poika on ollut korvikkeella 2 kk iästä asti (siitä ja sen syistä en halua kuulla mitään arvostelua, koska on mun terveyden kannalta ollut silloin " pakko" ..). Joskus 3 kk iästä alkoi pullosta juominen vaikeutua ja on vaan vaikeutunut lisää sitä mukaa, kun poika on alkanut enemmän havainnoida ympäristöä. Aluksi äiti (muu syöttäjä ei kelpaa..) ei saanut puhua, sitten mikään ympärillä ei saanut liikkua, sitten ei mitään " uusia ääniä" saanut kuulua mistään. Nyt ollaan siinä pisteessä, ettei poika syö kuin tutilla uneen tainnutettuna. Tällöin voi vetästä nopeastikin 200 ml. Kyse ei todellakaan ole siitä ettei olisi nälkä. Sen puolesta puhuu tou unisena juotu maito määrä. Sekä se, ettei poika kertakaikkiaan suostu syömään muuten (testattu on.. voi olla jopa 8 tai 9 tuntiakin syömättä :( ).
Tuntuu, että kaikki muut lapset syövät (kärjistetysti) mitä vaan missä vaan. Kateellisena katson usein vierestä kun joku toinen vauva syö purkillisen sosetta muutamassa minuutissa tai juo pullosta maitoa " omin neuvoin" samalla ympäristöä rauhallisesti tarkkaillen... Meillä tämä syömisrumba vie kaikki mehut sekä vauvasta että minusta.. Nopeasti laskeskeltuna pojan pelkkään maidon juontiin kuluu sellaset 4 h päivässä, soseista puhumattakaan (koska ne määrät on niin olemattomia etten edes ajattele niitä ruokana).
Onko kenelläkää muulla koskaan ollut vastaavaa? Ja helpottaako tämä ikinä/millään?
Kommentit (4)
..välillä vaan tuntuu, et on, koska (onneksi) tuttavapiiriin ei samanlaisia ole sattunut).
Meillä poika on onneksi kasvanut hyvin koko ajan, vakkei mikään kovin paksukainen ole koskaan ollutkaan.
Voimia sulle kans! (pakko lopettaa lyhyeen, kun lapsi keikkuu sylissä..)
...ja tämä on jo toinen samanmoinen meidän perheessä.
Meillä tosin syödään tällä hetkellä jo pieni kaupan purkki kerrallaan (mikä on siis teihin verrattuna kai loistavasti 8) ). Mutta, ruoaksi kelpaa vain kaupan soseet ja niistäkin vain harvat ja valitut. Palaset ruoan seassa oksennetaan oitis. Maitoa on meillä alkanut mennä paremmin kun olen päättänyt antaa päivämaidot pullosta. Tällöin jaksaa keskittyä, koska näkee ympärilleen. Imetyksen aikana halusi jatkuvasti kääntyä katselemaan maailmaa. Yöllä ja illalla (joskus päivälläkin) syö vielä tissiä. Niin ja mitään puuroja ja hedelmiä ei tämä tyyppi syö vieläkään. Siis mitään. Ei kaupan versiot eikä mitkään omatekoiset versiot myöskään. Velli kelpaa pullosta.
No, sinänsä meillä siis syödään edes vähän. Huono puoli on se, että meillä on pituuskasvu ollut jo useamman kuukauden laskusuunnassa, eikä painoakaan hurjasti ole. Tutkimuksissakin ollaan tämän tiimoilta käyty, mutta mitään ei ole löytynyt, joten syöneekö sitten vaan yksinkertaisesti liian vähän?
Kaiken kruunaa sitten syömistilanteissa se, että tämä ei ole sekuntiakaan paikaallaan, vaan nousee mm. valjaista huolimatta koko ajan seisomaan yms. kädessä pitää olla jotakin ja itkuksi menee, jos ei saa sitä mitä tahtoo (mutta menköön...) 8) Siis show on aina päällä.
Joten sympatiat vaan täältäkin sulle!! Lohdutuksena sanonkin tässä lopuksi, että esikoisemme oli samanlainen kuin tämä nuorimmaisemmekin...ja yhtäkkiä 11kk:n ikäsenä se alkoi syömään YHDESTÄ kerrasta ihan kunnolla. Jospa teilläkin!! (ja meillä!) 8) Koita olla stressaamatta tilanteesta ainakaan niin kauan kun kasvu jatkuu. Tsemppiä!
Mariisa ja Sihtikurkku 9kk
Mä olen jo jotenkin luottanut, et jos meille joskus toinen tulee niin se ei ainakaan voi olla samanlainen ;). Näköjään voi!
Äsken kävin kaupasta oikein " herkkuja" jos vaikka niistä joku kelpais.. Ostin jotain mansikkajälkkäriä ym. No odotukset ei ole hirveän korkealla ja jos ei uppoa niin äidille kelpaa jämät ;).
Meillä syömistä hankaloittaa myös tuo, ettei vauva voi olla sekuntiakaan paikallaan tekemättä mitään (paitsi jos tv' stä tulee joku konsertti tms. näytetään kun ihmiset laulaa :D). Pullon takaa ei meidän pojan mielestä näe tarpeeksi tai jos näkeekin niin unohtaa samalla juoda ja suuttuu sitten kun ei anneta maitoa *huokaus* ;).
Tota odottelen, et herra alkais itse lapioida ruuat suuhunsa, mut odotukset ei ole kovin korkealla senkään suhteen.. Taitaa vaan yksinkertaisesti isänsä ruokahalu (siis olematon sellainen) olla hankala yhdistelmä kärsimättömyyden kanssa..
Meillä 6 kk poika, jonka syöminen on ollut tollaista noin 3 kk iästä alkaen. Tämä kaveri on ollut pelkällä rintamaidolla tähän 6 kk asti ja nyt aloitettu soseet eli hieman eri tilanne kuin teillä. Mutta tuo kuvailemasi syöminen on rinnasta ihan samanlaista. Juuri unilta heränneenä suostuu syömään ja unessa yöllä. Jos heräämisen jälkeen odottaa liian kauan ei enää suostu syömään. Meillä myös syönnin välit voivat olla tosi pitkiä jos ei nukuta ja herätä syömään. Kaveri on tosi lilliputti ja välillä tuntuu että koko aika menee siihen että mietin mitä kaveri on syönyt ja onkohan paino taas noussut tarpeeksi. Välillä vähän helpotti, mutta nyt tuntuu että mennään taas takapakkia. Äskettäin juuri laitoin pojan nukkumaan ilman mitään syömisiä, ei vaan suostunut imemään rintaa... Joten uskon tietäväni miltä susta tuntuu. Voimia sinne!